Sisäisen äänen kuuntelu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä avaus ap. Vastauksista huomaa kuinka suurin osa ihmisistä on kadottanut sisäisen äänensä eikä ymmärrä yhtään mistä puhutaan. Suosin kyllä itsen kuuntelua aina, joka tilanteessa. Egon ääni voi tulla sitten väittämään sitä mukavuudenhaluksi tai laiskuudeksi. Ei se nyt ihan niin mene.

 

Onko sinulla miten hyvä käsitys siitä mitä haluat tehdä ja mistä se löytyisi? Olisi tosi hyvä jos pystyisit nyt järjestämään elämistäsi ainakin hieman siihen suuntaan että toimeentulo tulisi lähteestä joka tuo iloa ja keveyttä. Se ei tosiaan toimi jos työllä väsyttää itsensä jatkuvasti. Ja toisaalta tuohan se painetta kun elämä ja asuminen tulee maksaa.

 

Kaikkea hyvää elämääsi!

 

Kiitos! Tätä juuri tarkoitan. Olen hiukan hukassa työn suhteen, mutta jotakin ajatusta minulla on. Arvoni ovat kirkastuneet ja

Puolisoni saamattomuuden arvot kirkastuu kyyneleinä poskelle hänen katsellessa tarjolla olevia typaikkoja.

Henkilökohtainen avustaja vai kansainvälinen edustaja.

Vierailija kirjoitti:

Työtä voi aina vaihtaa, jos menee väärään paikkaan.

Epämukavuusalueelle kannattaa kumminkin mennä yrittämään ja katsoa, jos sieltä vaikka avautuisikin ihan uusi maailma.

Ja voi siinä ohessa katsella uutta ja muuta työtä samalla, jos pelkää, että ei halua kumminkaan jäädä. Työsuhteen voi nimittäin irtisanoa ja alkaa niin, että seuraava työ alkaa heti vanhan perään niin, ettei jää työttömyysaikaa väliin, jos sitä työttömyyttä pelkää.

Käytännössä ei ole niin helppoa: joudut jatkuvasti pyytämään palkatonta vapaata päästäksesi osallistumaan työhaastatteluihin ja pomon epäluulot heräävät.

Jos kyky tienata on heikentynyt, täytyy vähentää menoja. Voisitko elää edullisemmin? Se ei myöskään tule auttamaan sinua, jos vekaannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

>> Tunnen vahvaa puristusta sydämessäni ja stressiä, kun ajattelen tätä tarjolla olevaa työtä. <<

Erittäin tuttua tunnetta.

Mutta totuus on, että elämä kasvattaa, vie eteenpäin jaa laajempiin ja uusiin asioihin, antaa lujuutta jne. vain niinä ajanjaksoina, kun mennään vastatuuleen, ylämäkeen, oman mukavuusalueen ulkopuolelle...

Mukava ja helppo elämä ilman em. asioita pitää ihmistä otteessaan. Silloin ihminen ei kasva, ei muutu, eikä koskaan huomaa osaavansa enemmänkin ja vaikeampia asioita, mitä on aiemmin tehnyt jne.

 

Olen samaa mieltä, joskin elämässä on hyvä olla myös itseä voimaannuttavia asioita eikä pelkkää haastetta ja äärirajoilla olemista. Kaipaan nimittäin työtä, josta voi nauttia enkä vain tee rahan vuoksi.

 

Ap

Niin myös. Mutta elämä tuppaa antamaan niitä negatiivisia ja haastavia kokemuksia sitten muuta kautta, jos esim. työ on aina kovin mukavaa. Olen vain huomannut.

Vierailija kirjoitti:

Oma intuitioni sanoo myös, että mun pitäisi hakeutua sopivampaan työhön. Olen korkeasti koulutettu. Todella hyvästä yliopistosta valmistunut. Päivätyöhöni ei tarvita koulutustani. Lisätyönä teen opuskeluaikojen työtäni. Tienaan 3900-6200€ kuussa. Riippuu kuinka paljon lisätyötä haalin. Vielä jonkin aikaa ja olen maksanut kaikki velkani ja saavuttanut säästötavoitteeni. Tämän jälkeen voin hyvin mennä intuitioni perässä. Itselleni oma taloudellinen turva on tärkeä. 

Tsemppiä ap! Tee omat ratkaisusi. Joskus kannattaa mennä kohti tavoitettaan hitaammin ja ottaa se epämukavakin työ vastaan, jos paremmasta ei ole varmuutta.

Kiitos viestistäsi! Tärkeää on, että jokainen kuuntele itseään. Sinulle turva on ollut tärkeää, joten olet tehnyt siltä pohjalta ratkaisun ja kuulostaa siltä, että olet vähintäänkin ihan tyytyväinen siihen.

Minullekin turva on ollut tärkeää ja siksi olen tehnyt valintoja elämässä niin kuin olen tehnyt. Nyt tärkeää on oma hyvinvointi, tyytyväisyys ja ilo. Turva ei tuo näitä riittävästi yksistään, vaan tarvitsen myös muuta. 

Kettu, karhu ja haukka metsästävät koska vatsa vaatii ruokaa. Nälkä on niiden sisäinen ääni. Ihmisenkin pitää elättää itsensä. Vain rikkaat voivat miettiä, mitä minä oikeastaan haluan, muiden on pakko raataa töissä saadakseen ruokaa pöytään ja katon pään päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

>> Tunnen vahvaa puristusta sydämessäni ja stressiä, kun ajattelen tätä tarjolla olevaa työtä. <<

Erittäin tuttua tunnetta.

Mutta totuus on, että elämä kasvattaa, vie eteenpäin jaa laajempiin ja uusiin asioihin, antaa lujuutta jne. vain niinä ajanjaksoina, kun mennään vastatuuleen, ylämäkeen, oman mukavuusalueen ulkopuolelle...

Mukava ja helppo elämä ilman em. asioita pitää ihmistä otteessaan. Silloin ihminen ei kasva, ei muutu, eikä koskaan huomaa osaavansa enemmänkin ja vaikeampia asioita, mitä on aiemmin tehnyt jne.

 

Olen samaa mieltä, joskin elämässä on hyvä olla myös itseä voimaannuttavia asioita eikä pelkkää haastetta ja äärirajoilla olemista. Kaipaan nimittäin työtä, josta voi nauttia enkä vain tee rahan vuoksi.

 

Ap

Kyllä. Tarkoitus ei olekaan vältellä ikäviä asioita, vaan valita hyviä asioita. Elämä tuo haasteita sillekin polulle. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työtä voi aina vaihtaa, jos menee väärään paikkaan.

Epämukavuusalueelle kannattaa kumminkin mennä yrittämään ja katsoa, jos sieltä vaikka avautuisikin ihan uusi maailma.

Ja voi siinä ohessa katsella uutta ja muuta työtä samalla, jos pelkää, että ei halua kumminkaan jäädä. Työsuhteen voi nimittäin irtisanoa ja alkaa niin, että seuraava työ alkaa heti vanhan perään niin, ettei jää työttömyysaikaa väliin, jos sitä työttömyyttä pelkää.

 

Käytännössä ei ole niin helppoa: joudut jatkuvasti pyytämään palkatonta vapaata päästäksesi osallistumaan työhaastatteluihin ja pomon epäluulot heräävät.

Kyllä ne haastattelut saa sovittua ilman, että nykyinen työ siitä häiriintyy. Jos ei saa sellaista asiaa sovittua, tuskin kannattaa sellaiselle edes mennä töihin.

Minulla osa-aikainen työnantaja kysyi jatkuvasti, haenko toista työtä sen rinnalle, mitä hänelle teen ja jankkasi väsyksiin asti siitä, kuinka ahkeria hän ja sukulaisensa ja kaikki muut ovat ja kovia tekemään työtä. Piti minua siis ala-arvoisena, kun tein vain yhtä osa-aikatyötä hänelle. Kun sitten sain toisen rinnalle ja kerroin sen, hän alkoi pian kakkostyön alkamisen jälkeen valittamaan, että se toinen työnantaja on minulle tärkeämpi ym. todella perseestä olevaa. Työnantajia on moneksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

>> Tunnen vahvaa puristusta sydämessäni ja stressiä, kun ajattelen tätä tarjolla olevaa työtä. <<

Erittäin tuttua tunnetta.

Mutta totuus on, että elämä kasvattaa, vie eteenpäin jaa laajempiin ja uusiin asioihin, antaa lujuutta jne. vain niinä ajanjaksoina, kun mennään vastatuuleen, ylämäkeen, oman mukavuusalueen ulkopuolelle...

Mukava ja helppo elämä ilman em. asioita pitää ihmistä otteessaan. Silloin ihminen ei kasva, ei muutu, eikä koskaan huomaa osaavansa enemmänkin ja vaikeampia asioita, mitä on aiemmin tehnyt jne.

 

Olen samaa mieltä, joskin elämässä on hyvä olla myös itseä voimaannuttavia asioita eikä pelkkää haastetta ja äärirajoilla olemista. Kaipaan nimittäin työtä, josta voi nauttia enkä vain tee rahan vuoksi.

 

Ap

Työ, josta voi nauttia?? Mistä tämmöistä työtä löytyy, kertoisitko meille muillekin?