Miten lopettaa pelkääminen?
Siitä asti kun lapsella(1v) todettiin infektioastma en ole päivääkään osannut elää kuten ennen.
Naurettavan helppo tauti verrattuna syöpiin tai muihin mutta mä vaan kuuntelen hengitystä, lasken hengitystiheyttä ja stressaan seuraavaa flunssaa.
Mietin miksi tämä meille tuli, mitä tein väärin..
Tosiasiahan on että tämä tod.näk voi helpottaa jan kanssa ja lääkkeillä on lähes oireeton mutta olen vaan aivan kauhuissani.
Myönnän olevani joissain asioissa myös aikamoinen kontrollifriikki ja ehkä tämä ahdistus nyt kielii siitä kun tämä sairaus ei olekaan kontrollini sisäpuolella.
Olen kyllä positiivinen, hyvällä tuulella ja muutenkin onnellinen mutta pelko hakkaa takaraivossa.
Tahtoisin elää taas kuten ennenkin..
Yritämme toista lasta ja sekin pelottaa, entä jos hänkin on jollain tavalla sairas.. Tietenkin on typerää ajatella näin ja voihan perusterveellekin tulla ties mitä.
Tajuan siis pelkoni järjettömyyden mutta kuinka saisin sen loppumaan..
Kommentit (4)
Hei, ymmärrän tilanteesi todella hyvin. Minulla ei lapsia ole, mutta pelkään todella monia asioita. Haluaisin elää taas normaalisti. Pelon kanssa aisoihin olen päässyt sen avulla, että pidän päivässä suunnilleen kymmenen minuutin tauon jolloin mietin pelkojani, muulloin yritän ajatella muuta. Toimii ainakin minulla hyvin. Lähipiirissäni on astmaa jonkin verran, toki aikuisilla eri asia kuin lapsilla. Mutta voimia sinulle, muista, että ihmiset kestävät kaikenlaista ja ovat todella sitkeitä. :)
Opettele elämään stressaamatta kaikesta. Jos lapsellesi tulee esim. astmakohtaus, sinulla on lääkkeet ja jos ne eivät jostain syystä tehoa, apua on saatavilla tarvittaessa nopeasti. Opit elämään tämän asian kanssa ja
opit tunnistamaan lapsen voinnista melko nopeasti, milloin
on lääkkeen aika tai jos on jatkuvaa köhimistä ja yskää, niin kannattaa aika helposti hakeutua lääkäriin,vaikka ei olisikaan ns flunssa päällä.
Sitten kun lapsi jo juoksee ja liikkuu paljon, kannattaa kuulostella rasitukseen liittyvää ahdistusta myös.
T Astmaatikon äiti
Sun varmaan kannattaisi varata itsellesi aika psykologilta, kysy vaikka neuvolan kautta. Sinun kannataisi saada oma kireytesi käsiteltyä, ettet turhaan siirrä pelkojasi lapsiisi tai rajoita heidän elämäänsä. Esimerkiksi lapsen astmakohtauksen aikana olisi tärkeää, että vanhempi pysyy rauhallisena ja auttaa samalla lasta pysymään rauhallisena, sillä astmakohtauksen saanut lapsi ei ihan hirveästi hyödy siitä, että aistii hoitavan vanhemman paniikin... Lapsilla on kaikenlaisia vaivoja, kaikenlaista voi sattua ja sinä vanhempana et pysty vaikuttamaan siihen mitä kaikkea lapsen elämään putkahtaa. Meillä on vanhin lapsi jo teini-iässä ja täältä katsottuna pikkulapsiaika oli suht' helppoa, koska piti huolehtia perusasiat ja toivoa että asiat menevät ok. Teinin kanssa huolehditaan perusasiat ja toivotaan että asiat menevät ok, mutta teini itse saattaa olla eri mieltä. :)
Se, että eteen tulee vastoinkäymisiä ja vaikeuksia ja pelkoja on ihan normaalia ihmiselämää. Jos et itse kykene niitä kohtaamaan, niin hae apual.
että tän jälkeen mua on myös alkanut pelottaa jäädä laosen kanssa kaksin kotiin. Kotiäitinä olen ja ahdistaa kun mies lähtee töihin, pelottaa että päivän aikana sattuisi jotain ja etten osaisi toimia.. Huoh.