Mitä jos joku kuolemassa oleva kokee ettei hänellä ole mitään syntiä?
Somessa on amerikkalainen perheenäiti joka on kuolemassa sairauteen. Joku kehotti häntä pyytämään syntejään anteeksi ja uskomaan Jeesukseen mutta hän sanoi ettei hän koe että hänellä on mitään syntejä tai että olisi koskaan ollutkaan. Hän on aina viettänyt suojattua elämää perheen ja ystävien kanssa, on tehnyt paljon hyväntekeväisyyttä ja on ystävällinen luonne. Onko mahdollista että joku on synnitön?
Kommentit (130)
Sitten kokee niin. Kai kaikilla on eri elämistä syntejä, mutta joskus ne menevät elämällä pois tai asenteen muutoksella hyvään - tuskin kuollessa ehtii tekemään tai ajattelemaan mitään erityistä.
Riippuu miten synti määritellään. Joidenkin oppien mukaan jokainen ihminen on syntinen jo syntymästään.
Ei hän ole synnitön vaan erityisen syntinen juuri siksi että väittää olevansa synnitön.
Miten voikaan joku olla niin elämästä vieraantunut, että jaksaa pohtia tällaista.
On tämä helppoa tämä uskonnottoman elämä, ei tarvitse syntejään surra.
Jos synti on luterilaisen opin mukaan asia, joka erottaa ihmisen Jumalasta, ja jos ei usko mihinkään jumalaan, niin ei silloin ole syntinenkään.
Se ihminen kuka sanoo olevansa hyvä ja synnitön on yleensä se kaikkein pahin ja synnillisin
Oikeasti hyvä ihminen ei ole itsekään varma onko hän "hyvä" vaiko "paha", hän tiedostaa että hän on tödnäk jotain siltä väliltä.
Maailmassa on varmaan paljon synnittömiä ihmisiä. En minä ainakaan katso ihmisen olevan syntinen, jos pahin asia mitä on elämässään tehnyt on äidin piparitaikinan pihistäminen.
Kukaan ei ole synnitön, ihminen voi pyytää omia syntejään anteeksi ja ymmärtää omat virheensä ja puhdistua niistä, mutta se ei tarkoita että täällä elää ihmisiä ketkä ovat "synnittömiä"
Pelkästää tää kilpailuyhteiskunta on synnin tekemistä toisille koska Jumala opettaa että kaikki on tasa-arvoisia.
Jos taivaaseen pääsyn perusteena olisi se että kokee itse olevansa synnitön, niin siellä istuisi Hitler, Stalin ja pahimmat psykopaatit jotka maailma tuntee, koska eiväthän nää koe tekevänsä mitään väärin.
Vierailija wrote:
Maailmassa on varmaan paljon synnittömiä ihmisiä. En minä ainakaan katso ihmisen olevan syntinen, jos pahin asia mitä on elämässään tehnyt on äidin piparitaikinan pihistäminen.
Älä varasta ja kunnioita vanhempiasi on kaksi kymmenestä käskystä ja kymmenen käskyä on tärkeimpiä käskyjä raamatussa, tietenkin niiden rikkomisella on vakavat vaikutukset.
Eikä kyse ole edes vain yhden rikkomisesta, vaan kahden!
Vierailija wrote:
Se ihminen kuka sanoo olevansa hyvä ja synnitön on yleensä se kaikkein pahin ja synnillisin
Oikeasti hyvä ihminen ei ole itsekään varma onko hän "hyvä" vaiko "paha", hän tiedostaa että hän on tödnäk jotain siltä väliltä.
Tottakai asia on näin ja juuri siksi mitään syntien anteeksipyyntöä ei pidä tehdä.
Vierailija wrote:
Miten voikaan joku olla niin elämästä vieraantunut, että jaksaa pohtia tällaista.
Millätavalla on elämästä vieraannuttava aihe?
Siltsulla varmaan sama tilanne kuolinvuoteella.
Vierailija wrote:
Se ihminen kuka sanoo olevansa hyvä ja synnitön on yleensä se kaikkein pahin ja synnillisin
Oikeasti hyvä ihminen ei ole itsekään varma onko hän "hyvä" vaiko "paha", hän tiedostaa että hän on tödnäk jotain siltä väliltä.
Tuo eka virke sopisi demariin.
Vierailija wrote:
Jos taivaaseen pääsyn perusteena olisi se että kokee itse olevansa synnitön, niin siellä istuisi Hitler, Stalin ja pahimmat psykopaatit jotka maailma tuntee, koska eiväthän nää koe tekevänsä mitään väärin.
No, onneksi taivasta ja syntiä ei ole olemassakaan. Eikä helvettiä. Ne ovat luulevaisten kuvittelemia juttuja.
Kokee ihan oikein, sillä syntiä ei ole olemassa.
No jos on kristitty niin täysi syntisäkki. On uskonut väärään jumalaan.
On, ja toisaalta on voinnut jo rukouksissaan pyytää syntinsä anteeksi, ei siinä mitään sessiota ympärillä tarvita.