Mitä jos joku kuolemassa oleva kokee ettei hänellä ole mitään syntiä?

Syntiä voi tehdä ajatuksin, sanoin ja teoin. Harva välttyy ajattelemasta synnillisesti jostakin. Vai oletko joskus ollut närkästymättä läheiseesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Se ihminen kuka sanoo olevansa hyvä ja synnitön on yleensä se kaikkein pahin ja synnillisin

Oikeasti hyvä ihminen ei ole itsekään varma onko hän "hyvä" vaiko "paha", hän tiedostaa että hän on tödnäk jotain siltä väliltä. 

Tottakai asia on näin ja juuri siksi mitään syntien anteeksipyyntöä ei pidä tehdä.

Kyllä niitä syntejä on hyvä pyytää anteeksi Jumalalta Jeesuksen sovitustyön perusteella, olipa elämän loppuvaiheessa tai ei - ainahan sitä ei tiedä. 

 

Puhutaan myös salaisista synneistä, joista ei itsekään tiedä. On esim. loukannut jotakuta ja kun tuo toinen ei ole sanonut siitä mitään, niin tämä loukkaaja jatkaa iloisena matkaansa ja ehkä tiedostamatonta muiden  loukkailuakin. 

Kysymys ei ole siitä, miten paljon pyytää syntiä anteeksi vaan siitä, mitän paljon on valmis antamaan muille anteeksi.

Kaikkihan me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä, mutta sellaista hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja elää hänen tahtonsa mukaisesti. Joh. 9:31

Tämän nähdessään kansa pelästyi ja ylisti Jumalaa, joka oli antanut ihmisille sellaisen vallan. Matt. 9:8

Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta, joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän. Ja hän sanoi naiselle: "Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi." Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: "Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi." Mutta Jeesus sanoi naiselle: "Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa." Luuk. 7:47,49

Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Joh. 3:18

Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuomari, hän, jolla on valta pelastaa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi? Jaak. 4:12

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Se ihminen kuka sanoo olevansa hyvä ja synnitön on yleensä se kaikkein pahin ja synnillisin

Oikeasti hyvä ihminen ei ole itsekään varma onko hän "hyvä" vaiko "paha", hän tiedostaa että hän on tödnäk jotain siltä väliltä. 

Tottakai asia on näin ja juuri siksi mitään syntien anteeksipyyntöä ei pidä tehdä.

Kyllä niitä syntejä on hyvä pyytää anteeksi Jumalalta Jeesuksen sovitustyön perusteella, olipa elämän loppuvaiheessa tai ei - ainahan sitä ei tiedä. 

 

Puhutaan myös salaisista synneistä, joista ei itsekään tiedä. On esim. loukannut jotakuta ja kun tuo toinen ei ole sanonut siitä mitään, niin tämä loukkaaja jatkaa iloisena matkaansa ja ehkä tiedostamatonta muiden  loukkailuakin. 

Olet aivan oikeassa, anteeksi antaminen on se tärkeä juttu, ei anteeksi pyytäminen. Kuten Jumalakin antaa meille anteeksi.

Tuossa esimerkissä salaisista synneistä tarkoitin tuota loukkailijaa, eli hän pyytää anteeksi Jumalalta salaisia syntejään, joista ei ole tietoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huolestunut suomalaisista, koska hyvin harva kuolee taistellessaan ja pääsee Valhallaan. Mahtaa Odin olla pettynyt tähän jumalattomuuteen.

Sun saduista on harva edes kuullut.

 

Aivan kaikki jotka ovat käyneet peruskoulun, tietävät Odinin ja Valhallan. Lisäksi se ei ole vierasmaalainen tuontituote lähi-idästä, joten sen pitäisi sopia jopa paremmin suomalaisille.

 Jumala on luonnut senkin ihmisen, joka on keksinyt tarinan.

Tarkoitit siis tietysti sanoa, että ihminen on luonut senkin jumalan, koska satuolennot eivät luonnollisestikaan luo yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki uskonnottomat ovat synnittömiä, sillä synti on uskovaisten ongelma ja käsite.

Tavallaan voi ajatella noinkin käsitteellisellä tasolla. Mutta konkreettisesti se toiselle tekemäni synti ja pahuus osuu siihen kaveriin, vaikka hän ei olisi uskovainen tai minä en olisi uskovainen. Ja rikon siinä myös itseäni. Siksi Jumala vihaa syntiä.

Kuten John Donne sanoi: "Kukaan ei ole saari, täydellinen itsessään, jokainen on osa mannerta, kappale kokonaisuutta; -- ", Hilkka Pekkasen suomennos.

 

Satuolentojen vihan ei luulisi normaalijärjellä varustettua ihmistä hetkauttavan. 

Vierailija kirjoitti:

Syntiä voi tehdä ajatuksin, sanoin ja teoin. Harva välttyy ajattelemasta synnillisesti jostakin. Vai oletko joskus ollut närkästymättä läheiseesi?

Ei voi, koska synti on luulevaisten höpöpaskaa eikä sillä ole mitään relevanssia tosielämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syntiä voi tehdä ajatuksin, sanoin ja teoin. Harva välttyy ajattelemasta synnillisesti jostakin. Vai oletko joskus ollut närkästymättä läheiseesi?

Ei voi, koska synti on luulevaisten höpöpaskaa eikä sillä ole mitään relevanssia tosielämässä. 

Sinä olet satuolento,eikä mitään relevanssia tosielämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

kirjoitti:

Kokee ihan oikein, sillä syntiä ei ole olemassa.

Eli Pol Pot oli viaton? Aha?

Nyt puhuttiin synnistä, joka on uskonnollinen käsite.

No mistä se paha on tullut maailmaan? ja hyvä.

 

Osa ihmisluonnetta, niin hyvä kuin pahakin. Pääsääntöisesti paha, sillä eläin ihminenkin on pohjimmiltaan. Ei siihen jahvea ole tarvittu.

  Eläin ei ole paha, ihminen on.

Eläimetkin tappavat selviytyäkseen. Hauet ovat kannibaaleja, ja eläinlaumoissa on vahvemman oikeuteen perustuva hierarkia. Ihminen on vain käsitteellistänyt asian.

Eläimet toimivat pelkästään vaistojen varassa.

Kun tietää kuoleman lähestyvän, niin varmasti aika moni siinä tilanteessa käyttää aikaa itsetutkiskeluun. Oman elämänvalintojen hyväksyminen on osa prosessia. Toisten arvostelu siinä kohtaa on turhaa, ihmisen tulee tehdä sisäinen rauha itsensä kanssa. Jos joku kokee, ettei ole mitään kaduttavaa elämässä, niin on ollut ilmeisen tyytyväinen ja onnellinen elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Se ihminen kuka sanoo olevansa hyvä ja synnitön on yleensä se kaikkein pahin ja synnillisin

Oikeasti hyvä ihminen ei ole itsekään varma onko hän "hyvä" vaiko "paha", hän tiedostaa että hän on tödnäk jotain siltä väliltä. 

Tottakai asia on näin ja juuri siksi mitään syntien anteeksipyyntöä ei pidä tehdä.

Kyllä niitä syntejä on hyvä pyytää anteeksi Jumalalta Jeesuksen sovitustyön perusteella, olipa elämän loppuvaiheessa tai ei - ainahan sitä ei tiedä. 

 

Puhutaan myös salaisista synneistä, joista ei itsekään tiedä. On esim. loukannut jotakuta ja kun tuo toinen ei ole sanonut siitä mitään, niin tämä loukkaaja jatkaa iloisena matkaansa ja ehkä tiedo

Onko salaista syntiä edes olemassa? Luuk. 8:17,18

Ylpeä voi loukata vain toista ylpeää.

Loukkaantuminen kertoo yleensä ylpydestä. Sananl. 18:12, Matt. 5:5

Kumpi on syntiä loukkaaminen vai loukkaantuminen? 1. Moos. 4:7

Eikö Jeesuskin loukannut ihmisiä? Joh. 6:60,61