Oletko syöpäsuvusta? Pelottaako?

Molemmat isoäidit kuolleet syöpiin, toinen kohdunkaulansyöpään ja toinen keuhkosyöpään, joka levisi nopeasti muihin elimiin (ei polttanut).

Kyllähän nuo aina välillä käyvät mielessä, mutta ei mitenkään pelota.

mutta moni on kuollut yhtäkkisiin aivoverenvuotoihin aika nuorena. Ei pelota.

molemmilta puolilta eli kohtu,rinta,keuhko,maha, mutta turha niitä miettiä elämä menis vieläkin vaikeemmaksi:) Tulee mitä tulee ja sen mukaan eletään. Saatan jäädä vaikka huommenna autonalle ja kuolla ym.

Pappa kuoli 74-vuotiaana keuhkosyöpään ja täti 45-vuotiaana rintasyöpään.



Elämä antoi hieman heikot kortit, koska itse sairastuin 27-vuotiaana munasarjasyöpään. Tuosta aikaa nyt reilu 3,5 vuotta. Luulin jo selvinneeni, mutta viime kesänä rutiinitarkastuksessa löytyi kaksi kasvainta toisesta rinnasta. Leikkaus suoritettiin heti 2 pvän päästä ja se onnistui hyvin, varmuuden vuoksi poistettiin koko rinta. Nyt vain pitää jaksaa toivoa, että tämä riittäisi.



Onneksi lapset ja koko ajan vierellä pysynyt aviomies sekä pari maailman parasta ystävää antavat elämälle merkityksen. Myös omat ja miehen vanhemmat ovat olleet suurena käytännön apuna.

mutta itselläni tuli kilpirauhaseen kasvain johon tuli nopeasti solumuutoksia. Leikanneen lääkärin mukaan puoli vuotta myöhemmin olisi minulla ollut syöpä. Pelottaa.

Lähiomaisista syöpään kuollut: isä, äiti, isän isä (isän äidille myös oli syöpä, mutta se ei ollut kuoleman syy), äidin isä, isän muutama veli.



Veljeni on taistellut kaksi syöpää. Muutamalla serkullani on ollut syöpä, jotka voitettu. Itselläni parikymppisenä oli solumuutoksia, jotka tyssäsi leikkaukseen.



Ei pelota. Enempi pelkään joka aamu lähteä aamulla hullujen sekaan liikenteeseen.

rintasyöpää ja 1 paksusuolen syöpä.



Kyllähän se syöpä joskus mietityttää.

Paappa kuollut, mummu ja sisko elävät.



Ei pelota, koska heidän syöpönsä olivat sellaista "ei periytyvää"!