Siis mikä 4. luokkalaista voi vaivata?
Koulu alkanut menemään täysin penkin alle. Opettaja tosin on vaihtunut eikä tämä "uusi" ole kovin innostava, mutta silti se ei selitä kaikkea. On saanut aina ysiä ja kymppiä kokeista. Viimeksi tuli ypin kokeesta 7- ja sanoi että mitä väliä vaikka kokeista tulee huonoja numeroja. Matikan kokeesta sai 4 ½ ja se on hänen lempiaineensa. Tai oli. Olen puhunut hänelle, mutta asenne on muuttunut oudoksi hällä väliä tyyliksi. Mitään selitystä ei löydy kokeiden numeroille.
Kommentit (15)
Opettajan vaihtuminen voi olla joillekin kyllä erittäin iso pala purtavaksi.
Toivottavasti oppimisen riemu jälleen löytyy, ettei ala takkuamaan liikaa.
kokeesta matikan kokeesta tulee noin huono numero, niin on täytynyt osaamattomuus näkyä jo kotitehtävissä. Oletko tarkastanut kotiläksyt?
Voi olla montakin syytä; kiusaaminen, esimurkkuikä, joku fyysinen vaiva tai ihan vain väsymys. Sinuna soipisin lapsen kanssa, että joululoman jälkeen keksitytään yhdessä kouluasioihin. Otat itse tiukan linjan, joka päivä käytte yhdessä läksyt läpi, ainakin varmistat, että ne on tehty. Valmistaudut yhdessä laspen kanssa kokeisiin, ainakin varmistat, että lapsi opiskelee. Ole tarkkaavainen, seuraa lapsen kouluasioita, yritä kuitenkin olla painostamatta liikaa. Tuon ikäinen ymmärtää kyllä jo, että koulu on tärkeä asia.
kokeesta matikan kokeesta tulee noin huono numero, niin on täytynyt osaamattomuus näkyä jo kotitehtävissä. Oletko tarkastanut kotiläksyt?
kokeesta voi helpolla saada huonon, vaikka osaa, mutta kun ei viitsi tehdä...
vanhaa opettajaansa voi kyllä ikävöidä. 1-2 luokilla hänellä oli todella hyvä opettaja, 3 lk:lla oli ihan ok, mutta oli todella positiivinen ja inspiroiva. Tämä kolmas on aika vanha eikä lasten keskuudessa kauhean pidetty. Vaihtuu ensi vuonna.
Tekee läksynsä, tunneista en tiedä. Opettaja ei ole vieläkään järjestänyt vanhenpainvartteja, reppuvihkolla vain viestitellään. Uskoisin tunneilla olevan mukana, kun kerran siitä ei ole mainittu mitään.
Hemoglobiinin voisi ainakin tarkistaa, ehkä sokeritkin. Ja jonkun olisi tarpeellista myös vähän jututtaa lasta. Aina ei omalle äidille tule kerrottua asioita, mutta vieraammalle onnistuukin.
Osoitattehan muullakin tavoilla, että olette kiinnostuneet lapsen koulunkäynnistä. Esim. teette yhdessä läksyjä lapsen kanssa, esim. koekuulustelua ennen koetta, tarkistatte tehtyjä kotitehtäviä, käytte vanhempainillassa ja muissa koulun tilaisuuksissa.
Sitten on keinona tietenkin myös palkitseminen. Mitäpä jos jostakin 8:sta annatte jotain pientä, esim. annatte yhden ylimääräisen pelitunnin.
Myöskin pitää tarkistaa, ettei lapsi ole väsynyt. Mahdollista pelaamista pitää vähentää, harrastuksiakin vain kohtuudella esim. jos ne jääkiekkoharkat on 10 kertaa viikossa, niin minusta se on väärin lapselle. Katsokaa, että lapsi on ajoissa nukkumassa.
lapsen itsenäisyyteen tässä iässä. Tarkastan kuitenkin aina välillä eikä mitään ongelmia ole ollut. Mä epäilin myös tuota kiusaamista ja kun hänen sisaret ovat samassa koulussa, niin käskin heitä katsomaan miten pojalla menee koulussa ja kaikki oli niin kuin hän sanoikin, kavereita on eikä kiusata.
Teenkin noin, että juttelen pojalle ja joulun jälkeen alan taas tarkastamaan ihan kaikki läksyt ja yritän tsempata häntä loman aikana oikein kunnolla.
tilaisuuksissa, palkitsemis-systeemi ollut toiminnassa jo pidemmän aikaa (jo ennen ongelmia), mutta nyt kun mainitsit, niin poika on muuten nukkunut huonommin kuin ennen. On kuitenkin ihan pirteä eikä vaikuta väsyneemmältä kuin ennen. Voihan olla, että unentarve on vähentynyt, mutta täytyypä koittaa tehdä sillekin jotain.
Mutta poikaan saattaa open vaihdos kovastikin vaikuttaa. Eri tapa opettaa ja asiat tuntuu tylsemmiltä.
Mutta poikaan saattaa open vaihdos kovastikin vaikuttaa. Eri tapa opettaa ja asiat tuntuu tylsemmiltä.
mutta koulun vaativuuteen en, kolmonen tuntuu vaikelta, mutta nelonen on kuulemani mukaan liiankin helppo, siksi monikin vetää nelosen vähän liian löysällä kädellä, tylsyyden vuoksi juurikin.
todella lannistavia ja jopa nolaavia ja latistaa itsetunnon ja kouluinnon. Ei kai vain olisi tällaisesta kyse?
vanhempainvarttia lähimainkaan tulossa vielä.
Meilläkin 4.-luokkalaisella tuli tänä vuonna ensimmäistä kertaa "mitä välii" -asennetta koulunkäynnin suhteen. Tiedän millaisia luokkakaverit ovat ja olen käynyt koululla avointen ovien päivänä seurailemassa miten luokassa menee, ja tiedän tasan tarkkaan ketkä pari johtohahmoa siellä pitävät "mitä välii, tarviiks näitä muka tietää" -älämölöä yllä. :D
Oman pojan kanssa olen jutellut siitä, että koulunkäynnin kanssa ei ehkä kannata valita mitävälii-asennetta, ei vaikka se vieruskaveri olisi sen linjan ottanut. Omat hommansa voi hoitaa ilman sen suurempaa meteliä ja jokaisesta hyvästä numerosta on oikeasti syytä olla iloinen.
Viime vuonna kevättodistusten jaossa ne mitävälii-oppilaat naureskelivat jos oli huono numero, siis sitä perinteistä "tsiigaa, tuli seiska" -huomionhakua. Siinä oli jo aika hyvä sauma jutella oman pojan kanssa siitä, että todistuksilla on myöhemmin väliä ja että kouluhommat vaikeutuvat vuosi vuodelta, eikä kärryiltä tippuneen ole enää helppo päästä takaisin mukaan.
Juttelu ei siis mene niin, että minä saarnaan ja lapsi kuuntele jos kuuntelee. Ihan vain ollaan ja jutellaan, heitän täkyjä keskustelunaiheiksi ja kuuntelen lasta. Oikeasti ne kaveripaineet ovat ihan hervottomia juuri tuossa vaiheessa ja voisin melkein satavarmasti veikata, että sama syy kukkii teilläkin taustalla. Lisäksi lapsi on muutenkin itsenäistymässä, mutta on vielä sen verran pieni ja tollo, että se 4 1/2 matikankokeesta tuntuu hurjan itsenäiseltä tempulta, vaikka oikeasti se on ollut älyttömän typerä valinta (siis jos lapsi olisi helposti saanut paremman numeron).
Tuommoista se taitaa olla, viime kädessä koulunkäynti on lapsen oma valinta ja vanhempien ei auta kuin tukea ja johdatella lasta parhaaseen mahdolliseen suuntaan ja toivoa parasta. :)
Tekeekö läksynsä? Miten tunneilla käyttäytyy, kuunteleeko?