Elämäsi pahin moka!
Kommentit (20)
Lähdin yrittäjäksi, sortui koko elämä.
Niitä on kaksi. Eräs hyvin sairas ihmissuhde, ja se, että jatkoin elämääni 25-vuotiaana, kun harkitsin vakavasti täältä poistumista.
Teininä lähdin Tommin matkaan. Oli paha tyyppi. Kadutti kauheasti jälkikäteen. Oli vaikea päästä siitä uhkailun vuoksi. Se oli paha moka kun nuorena oli sinisilmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin yrittäjäksi, sortui koko elämä.
Mulla sama. 15-vuotta tuli oltua töissä melkeinpä koko ajan ja stressi oli jatkuvaa.
Lasteni isän valinta. Lapset eivät ole moka, heidän isänsä on.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin yrittäjäksi, sortui koko elämä.
En lähtenyt yrittäjäksi ja olin 15 vuotta työelämässä. Koko aika täysin haaskattu vailla mitään arvoa. Mitään kovin positiivista en pysty kertomaan lukuisista työnantajistani.
Kysymys aiheutti pitkän miettimisen. Oon usein aatellut että olis pitänyt ottaa ero miehestä jo silloin kun ensimmäisiä kertoja kohteli mua huonosti. Mutta en ottanut.
Vuodet on olleet melko helvettiä mutta on rakkautta ja hyviä aikoja ollut myös. Mutta ei olla erottu vaikka en vieläkään täysin luota mieheen ja siihen että rakastaa.
Nyt menee paremmin kun koskaan mutta. Olisin ehkä päässyt elämässä paljon PALJON helpommalla kun olisin ottanut eron jo silloin.
Vierailija kirjoitti:
Teininä lähdin Tommin matkaan. Oli paha tyyppi. Kadutti kauheasti jälkikäteen. Oli vaikea päästä siitä uhkailun vuoksi. Se oli paha moka kun nuorena oli sinisilmäinen.
Mulla sama. Tommi oli ihan sairas tyyppi.
Jätin elämäni miehen koska oli narkomaani. Meni kuitenkin päihdehoitoon vuosi sen jälkeen, raitistui vastoin kaikkien epäilyksiä ja ei ottanut enään minua takaisin vaan löysi päihdekuntoutuksesta toisen narkomaanin joka myös raitistui.
Yritin kertoa mutta "kommenttisi hyväksytään trkistuksen jälkeen" eli ei hyväksytä. No en ihmettele , niin kauhea oli ex miehen teot mua kohtaan.
kun alistuin kynnysmatoksi kiusaajille, olisi pitänyt antaa silmä silmästä ja hammas hampaasta
Silloinen avovaimo halusi ottaa suihin kun olimme Mäkin autokaistajonossa. Kieltäydyin kun koin että olisi pitänyt peseytyä hieman ensin.
Laitoin vahingossa piimää kahviin.
Se, että olen ollut edes peruskohtelias ihmisjätteille, joista kuoriutui sairaalloisia perässästalkkaajia. Heidän oikea paikkansa lienee vankilassa, mielisairaalassa tai mullan alla. Ainoa oikea suhtautumistapa on, että he ovat ilmaa mitä he ovat henkisessä mielessä toki aina olleet muutenkin. Heidän kaltaiset eivät ansaitse edes peruskohteliaisuutta, koska ymmärtävät sen väärin.
Etten kertonut oikeista tunteistani ja tarttunut v -96 tilaisuuteen jota minulle tultiin oikein asioikseen tarjoamaan. Olin vielä silloinkin liian loukkaantunut ja ylpeä antamaan anteeksi.
Toisaalta kadun myös samaiseen iltaan liittyen sitä etten etsinyt erästä henkilöä ja kertonut hänelle tosiseikkoja hänen tulevasta miehestään. Hänen olisi kuulunut tietää mitä hänen selkänsä takana tapahtui, kuka halusi ja kenet ja mitä ei haluttu.
Menetin viimeisen tsäänssin.
Että en mennyt Finskille töihin kun pääsin vaan jäin hillumaan Ruotsiin ..........
En lähtenuyt malliksi Pariisiin enkä Italiaan vaikka haettiin useaan otteeseen. Ei ollut tarpeeksi itseluottamusta.
En yrittänyt lapsea nuorena. Tilaisuuksia oli kyllä...