Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Munasolujen luovutus?
28.09.2023 |
Onko kenelläkään kokemusta? Periaatteessa tiedän miten se käytännössä tapahtuu ja vaatii sekä mitä kaikkea pitäisi käydä läpi ennen varsinaista luovutusta, mutta kiinnostaa lähinnä tunnepuoli.
Itse olen harkinnut munasolujen luovutusta. Sovin kriteereihin jne. Minulla ei ole vielä omia lapsia, mutta tarkoitus olisi joskus hankkia yksi tai kaksi.
Kommentit (181)
Kannattaa jos mahdollista, voit antaa suurimman lahjan jollekin perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vastaanottanut luovutetun munasolun. Hyvin vaikuttaa sujuvan.
Jokunen tuttu on lahjoittanut ja heillä on ollut ihan myönteisiä kokemuksia.
Tietääkseni haastatellaan tarkoin ja psykologin kanssa jutellaan tunnepuolesta. Käytännössä sama kuin ivf- hoito, mutta ilman tulospaineita. Itselläni kokemusta tahattoman lapsettomuuden vuoksi. Luovutettujen solujen mahdollisuudesta kieltäydyimme, mutta joillekin ne sopivat. Sinuna miettisin ehkä sitä, että ellet saakaan omia lapsia myöhemmin, harmittaako solujen luovutus vrt. solujen pakastus itselle.
Mua vähän harmittaa kun ei tullut luovutettua. Kohta tulee 35 vuotta mittariin ja imetän vielä, niin en enää ehdi.
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän harmittaa kun ei tullut luovutettua. Kohta tulee 35 vuotta mittariin ja imetän vielä, niin en enää ehdi.
Eikun siis 36 vuotta piti sanomani 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata luovuttaa ennen kuin on omat lapset tehtynä. Rankat hormonihoidot voivat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa lapsettomuutta tai syövän. Tiedän molempia tapauksia.
Miksi tuhota omaa terveyttä muiden takia?
Ainut tilanne jossa itse harkitsisin, olisi se, että tahtoisin geenieni leviävän haluamatta omaa lasta kasvatettavaksi. Muuten ei mitään järkeä, korvauskin naurettavan pieni riskeihin nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän on tullut sekin, ettei sukusoluja oteta vastaan eikä niitä saa luovuttaa, jos on jokin nepsy taustalla. ADHD, autismin kirjo jne...
Koska ne periytyvät.
Vierailija kirjoitti:
Nythän on tullut sekin, ettei sukusoluja oteta vastaan eikä niitä saa luovuttaa, jos on jokin nepsy taustalla. ADHD, autismin kirjo jne...
Koska ne periytyvät.
Monellakin sukusolujen luovuttajamiehellä ja naisella noita, diagnosoimattomana tosin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata luovuttaa ennen kuin on omat lapset tehtynä. Rankat hormonihoidot voivat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa lapsettomuutta tai syövän. Tiedän molempia tapauksia.
Munasolujen lahjoittaminen on yksi maailman kauneimmista teoista, mutta jos tällaisia riskejä on, niin harkitsisin itse tosi tarkkaan ja olisin tarvittaessa itsekäs.
Miltä tuntuisi tietää, että joku on saanut hartaasti toivomansa lapsen sinun ansiostasi?
Miltä tuntuisi, että mahdollisella tulevalla lapsellasi olisi puolisisarus jossain, jota he eivät tunne?
En ole luovuttanut munasoluja enkä varmaan luovuta, mutta oma lapsihaave on tosi kova. Lapsettomuus olisi tosi kova paikka ja siksi arvostan kaikkia, jotka munasoluja lahjoittavat, tuomitsematta niitä, ketkä eivät lahjoita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuhota omaa terveyttä muiden takia?
Ainut tilanne jossa itse harkitsisin, olisi se, että tahtoisin geenieni leviävän haluamatta omaa lasta kasvatettavaksi. Muuten ei mitään järkeä, korvauskin naurettavan pieni riskeihin nähden.
Onneksi korvaus ei ole hirveän suuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos lapsi ei saakaan rakkautta vanhemmiltaan tai tulee kaltoinkohdelluksi?
Ikävä ajatus, ettei pystyisi vaikuttamaan biologisen lapsensa elämään tai auttamaan häntä tarvittaessa. Edes kaikki lapsettomuushoidossakaan käyvät vanhemmat eivät tule olemaan hyviä vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos lapsi ei saakaan rakkautta vanhemmiltaan tai tulee kaltoinkohdelluksi?
Ikävä ajatus, ettei pystyisi vaikuttamaan biologisen lapsensa elämään tai auttamaan häntä tarvittaessa. Edes kaikki lapsettomuushoidossakaan käyvät vanhemmat eivät tule olemaan hyviä vanhempia.
Hoidoissa käyvät ovat yleensä hyviä vanhempia. Lapsi on toivottu eikä ole itsestäänselvyys. Mutta toki on mahdollista, että lapsi alkaa tuntua vieraalta, koska se ei ole biologinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata luovuttaa ennen kuin on omat lapset tehtynä. Rankat hormonihoidot voivat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa lapsettomuutta tai syövän. Tiedän molempia tapauksia.
Munasolujen lahjoittaminen on yksi maailman kauneimmista teoista, mutta jos tällaisia riskejä on, niin harkitsisin itse tosi tarkkaan ja olisin tarvittaessa itsekäs.
Miltä tuntuisi tietää, että joku on saanut hartaasti toivomansa lapsen sinun ansiostasi?
Miltä tuntuisi, että mahdollisella tulevalla lapsellasi olisi puolisisarus jossain, jota he eivät tunne?
En ole luovuttanut munasoluja enkä varmaan luovuta, mutta oma lapsihaave on tosi kova. Lapsettomuus olisi tosi kova paikka ja siksi arvostan kaikkia, jotka munasoluja lahjoittavat, tuomitsematta niitä, ketkä eivät lahjoita.
Olen luovuttanut sukusoluja ja sen lisäksi minulla on omia lapsia. En millään tavalla kyllä ajattele, että lapsillani olisi jotain puolisisaruksia, vaikka joillain lapsilla minun geenejäni ehkä onkin. He eivät kuitenkaan ole minun lapsiani, toisin kuin omani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata luovuttaa ennen kuin on omat lapset tehtynä. Rankat hormonihoidot voivat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa lapsettomuutta tai syövän. Tiedän molempia tapauksia.
Munasolujen lahjoittaminen on yksi maailman kauneimmista teoista, mutta jos tällaisia riskejä on, niin harkitsisin itse tosi tarkkaan ja olisin tarvittaessa itsekäs.
Miltä tuntuisi tietää, että joku on saanut hartaasti toivomansa lapsen sinun ansiostasi?
Miltä tuntuisi, että mahdollisella tulevalla lapsellasi olisi puolisisarus jossain, jota he eivät tunne?
En ole luovuttanut munasoluja enkä varmaan luovuta, mutta oma lapsihaave on tosi kova. Lapsettomuus olisi tosi kova paikka ja siksi arvostan kaikkia, jotka munasoluja lahjoittavat, tuomitsematta niitä, ketkä eivät lahjoita.
Olen luovuttanut sukusoluja ja sen lisäksi minulla on omia lapsia. En millään tavalla kyllä ajattele, että lapsillani olisi jotain puolisisaruksia, vaikka joillain lapsilla minun geenejäni ehkä onkin. He eivät kuitenkaan ole minun lapsiani, toisin kuin omani.
Tuo on sinun tunnekokemuksesi. Jollain toisella se on erilainen. Jokaisen asiaa harkitsevan täytyy itse miettiä ja tunnustella, miltä asia tuntuu juuri itselle. Eri
Olen luovuttanut joskus kauan sitten kolme kertaa, mikä ainakin siihen aikaan oli maksimi määrä. En tiedä onko käytänteet muuttuneet, mutta silloin ainakin oli niin, että lapseton ei käynyt luovuttajaksi, vaan piti olla ainakin yksi terveenä syntynyt lapsi. Eipä tuo luovuttaminen mitään kummempia tunteita herättänyt. Samapa tuo luovuttaa munasoluja, jotka muuten jäisivät käyttämättä. Jonkin verran vaivaa tietenkin tuon eteen on nähtävä, mutta sai siitä ihan kelvollisen kulukorvauksen.
En luovuttaisi lapsettomana. Naiselle se on riskialtis teko, joka pahimmillaan vie hengenvaaraan hormonihoidon komplikaatioiden vuoksi. Oma lastenhankintakyky on pahimmillaan vaarassa.
Keskittyisin hankkimaan omat lapset ensin. Siinäkin voi olla yllättävän monta mutkaa, vaikka etukäteen kaikki näyttäisi hyvältä. Lapsi ei ole kenellekään itsestäänselvyys..
Olisiko mietintäsi seurausta siitä, että vauvakuumetta pukkaa, mutta et oikein uskalla myöntää sitä edes itsellesi?
Olkaa vain tietoisia munasarjojen hyperstimulaation ja munasolujen keräämisestä seuraavan sisäisen verenvuodon riskeistä. Riski on pieni mutta vakava: voivat johtaa kuolemaan jos nainen ei pääse ajoissa sairaalaan.
Ei munasolujen luovutus vertaudu siittiöiden luovutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos lapsi ei saakaan rakkautta vanhemmiltaan tai tulee kaltoinkohdelluksi?
Ikävä ajatus, ettei pystyisi vaikuttamaan biologisen lapsensa elämään tai auttamaan häntä tarvittaessa. Edes kaikki lapsettomuushoidossakaan käyvät vanhemmat eivät tule olemaan hyviä vanhempia.
Ja millainen ihminen lisääntyy kenen tahansa kanssa?
Sekä riskeeraa oman hedelmällisyytensä, kun sukusoluja revitään kemiallisesti irti...
Ei kukaan täysjärkinen voi tuohon ryhtyä.
Alue: Aihe vapaa
Miten joku pystyy pitämään muiden lasta omanaan?