Kuinka moni teistä vihaa uusperhe-elämää

Meillä on oikein mukava uusperhe.

Ainakin aikuisille uusperhe on ihan oma valinta. Lapset ei sille tietenkään mitään voi tehdä, muuta kuin vain sopeutua.

Itse olen lapseton nainen, enkä pidä lapsista, joten en edes hakeudu uusperheeseen.

Oletko AP siis itse aikuinen, joka on perustanut uusperheen vai oletko uusperheessä asuva teini?

Juu ei. Vaikka oman lapsuuden perheen elämä oli helvettiä niin en kyllä olisi sitä vähää kestänyt uusperheessäkään. Ei ei ei. Nyt aikuisena en todellakaan olisi deittaillut yhtään vanhemmaksi tullutta ihmistä, vaikka ikääkin alkaa itselläni olemaan ja lapsettomat ihmiset on aika vähenemään päin. Minä en todellakaan alkaisi katsomaan jonkun eksää säännöllisen epäsäännöllisesti ja määrittelemään mun elämästä yhtään mitään.

Ei sillä, lapset on yleensä ihan hauskoja ja niiden kanssa on rentoa. Ne eksät on yleensä syystä eksiä ja jos on toinen päässyt eroon niin en kyllä katsoisi omassa elämässänikään heitä. Eron syynä on yleensä se, että siellä on ollut joku epätasapaino elämässä ja sitä riippaa joutuu sitten aina kantamaan mukanaan. Ei onnistu mun elämässä.

Onneksi löysin miehen, jolla ei ole lapsia. Katsellaan jos sitä yhteistä tässä jossain vaiheessa.

Olen kasvattanut lapseni aikuisiksi täysin yksin ero jälkeen. Ei olisi tullut mieleenkään mikään uusperhekuvio. Meillä oli aina rauhallista ja riittävästi tilaa ja huomiota jokaiselle.

Noin 766 vihaa uusperhettä.

Mutta miksi tällaista lukumäärää kysytään? Toimiiko tilastokeskus tällä palstalla.

Olisin onnellinen jos olisi jonkinlainen uusperhe. Nimittäin lasteni isä ei tahdo nämä omia lapsiaan. Mielummin ottaisin tilanteen, jossa lapsilla olisi isä, isän uusi puoliso ja vaikka sitä kautta lapsikin.

Vierailija kirjoitti:

Olen kasvattanut lapseni aikuisiksi täysin yksin ero jälkeen. Ei olisi tullut mieleenkään mikään uusperhekuvio. Meillä oli aina rauhallista ja riittävästi tilaa ja huomiota jokaiselle.

En halunnut itsekkäästi hankkia uusia isiehdokkaita ja kotiin vieraita asumaan. Korvessa ei olisi ollut mahdollista ja kaupungissa lapsella lemmikin ja harrastusten lisäksi paljon tekemistä. Pieni lapsi toki sopeutuu, mutta murrosikäiselta liikaa vaadittu. Uskon että yksi syy lasten pahoinvointiin on juuri nämä sekarotku perheet, puhummattakaan siitä että lapsi asuu milloin missäkin, vaihtaa kotia viikottain. Isin luona taas saattaa äitiehdokkaat vaihtua viikottain.

Ei tullut mieleenkään perustaa uusperhettä. Seurustelin kyllä parinkin miehen kanssa, joilla oli lapsia, toinen oli yksinhuoltaja, toisella lapset olivat joka toisen viikon. Joskus vietettiin viikonloppua niin, että lapsetkin olivat mukana, ja tehtiin asioita heidän ehdoillaan. Ei kuitenkaan tullut mieleenkään, että muuttaisin saman katon alle ja haluaisin asua toisen ihmisen lasten kanssa. Vielä vähemmän pakottaa omaa lastani asumaan vieraiden ihmisten kanssa.

Usein uusperheissä se aikuinen, jonka lapset asuvat kotona ja jonka puoliso on lapseton, on ainakin tyytyväinen tilanteeseen.

Uusperhehelvetin kerran kokeneena voin sanoa, ettei se sovi kellekään. Ei lapsille eikä aikuisille.

Vierailija kirjoitti:

Uusperhehelvetin kerran kokeneena voin sanoa, ettei se sovi kellekään. Ei lapsille eikä aikuisille.

Mikä sinun roolisi oli uusperheessä?

Uusperhe-elämä ei ole perhe-elämää. Kärsikää eronneet ja karanneet! Sääli teidän lapsia.

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusperhehelvetin kerran kokeneena voin sanoa, ettei se sovi kellekään. Ei lapsille eikä aikuisille.

Mikä sinun roolisi oli uusperheessä?

Äitipuoli, eli ei kukaan. Ei enää koskaan lapsellista miestä.

Vierailija kirjoitti:

Juu ei. Vaikka oman lapsuuden perheen elämä oli helvettiä niin en kyllä olisi sitä vähää kestänyt uusperheessäkään. Ei ei ei. Nyt aikuisena en todellakaan olisi deittaillut yhtään vanhemmaksi tullutta ihmistä, vaikka ikääkin alkaa itselläni olemaan ja lapsettomat ihmiset on aika vähenemään päin. Minä en todellakaan alkaisi katsomaan jonkun eksää säännöllisen epäsäännöllisesti ja määrittelemään mun elämästä yhtään mitään.

Ei sillä, lapset on yleensä ihan hauskoja ja niiden kanssa on rentoa. Ne eksät on yleensä syystä eksiä ja jos on toinen päässyt eroon niin en kyllä katsoisi omassa elämässänikään heitä. Eron syynä on yleensä se, että siellä on ollut joku epätasapaino elämässä ja sitä riippaa joutuu sitten aina kantamaan mukanaan. Ei onnistu mun elämässä.

Onneksi löysin miehen, jolla ei ole lapsia. Katsellaan jos sitä yhteistä tässä jossain vaiheessa.

Itsellä sama. Ikää alkaa olla jo pian 40v, joten omat lapset taitaa jäädä haaveeksi.

Lapsena minäkin "sain" kokeilla uusperhehelvettiä ja siitä päätin että en ikinä sellaiseen sekaannu. Jos se tarkoittaa vanhana poikana elämistä, eli ikisinkkuutta, kuten nykyään sanotaan, niin sitten olkoon niin.

Ei tulisi mieleenkään asua yhdessä naisen ja sen kakaroiden kanssa. Järkyttävä ajatuskin.

Oikein mukavaa uusperhe-elämää takana noin 10 vuotta.

Miksi aikuinen ihminen elää elämää jota vihaa / tekee mitä ei oikeasti halua??

Vierailija kirjoitti:

Miksi aikuinen ihminen elää elämää jota vihaa / tekee mitä ei oikeasti halua??

Siksi koska kaikki muutkin lienee yleisin vastaus.