Tuntityö vs. normityö

Olin joitakin aikoja ns. tunti-tai keikkatöissä, eli sain ne työtunnit, joita työnantaja osoitti. Käytössä piti olla oma auto ja omat työvälineet. Mietin vaan, että mitään sairaslomia tai irtisanomissuojaa ei ollut, siis verrattuna normityöntekijään. Jos työnantaja ei ollut tyytyväinen, hän kykeni vaan lopettamaan töiden tarjoamisen, kun normi palkansaajaa ei saa irtisanottua juuri millään, vaikka töppäilisi miten. Ja sairasajan palkka: miksi normityöntekijät saavat sairasajaltaankin palkaa, kun taas tuntityöläinen ei saa mitään? Eikö tässä ole ihan eri kastin työntekoa? Ja sitten kun töitä minulle tuli, kyse oli myöhästymissakkojen alaisista hommista, joita ei voinut jättää kesken, eli mitään aitoa "voit jättää tuntityön tekemättä, jos ei huvita" ei loppupeleissä ollut.

Itse en ole oikein selvillä, mitä oikeuksia tunti/keikkatyöläisellä ylipäätään on... Miksi kaikille työntekijöille ei makseta vain niistä tunneista jotka hän tekee, vaan osa saa sairasajan palkkaa tms.? Eikö eri työntekijäryhmät ole aivan eri kasteissa?