Lue keskustelun säännöt.
Ketkä lapsesi/lastesi kummeina?
15.10.2010 |
Ovatko lapsesi/lastesi kummit tasapuolisesti molempien vanhempien puolelta?
Ketä he ovat, kavereita, serkkuja, sisaruksia jne.
Millä perusteilla valitsitte lapsen/lasten kummit?
Mielenkiinnosta kyselen. Esikoinen syntyy keväällä ja olen alkanut miettimään, ketä ottaisimme kummeiksi.
Kommentit (11)
Mies halusi vain teini-ikäisen pikkusiskonsa.
Mun puolelta ainoa sisarukseni puolisoineen sekä ystäviä.
Valittiin sen perusteella, että kenen uskomme osallistuvan lapsemme elämään ja pysyvän elämässämme. Tämän vuoksi esim. ystävien puolisot eivät ole kummeina (eivät ole naimisissa, eivätkä puolisot tarpeeksi tuttuja).
Tällä hetkellä en ole yhdestä edes niin varma, että pysyykö edes matkassa, vaikka vasta kaksi vuotta on kulunut. On "perinteisempi" kummi, eli lähinnä muistaa synttäreinä ja jouluina, joskus tapaamme minun aloitteestani. Mulle kun on aivan yhdentekevää noi lahjat. Toivon vain, että antavat joskus aikaa ja läsnäoloa lapselle. Tämä ei tarkoita, että tarvitsisi ilmaisena lapsenvahtina toimia. Nämä sukulaiset ovat kyllä joskus muutaman tunnin tuota lapsenvahtiapuakin antaneet, muilta ei ole pyydetty. Muutenkin sukulaiskummit aivan mahtavia, en voisi enempää toivoa! Arvostan toki muitakin kummeja paljon, myös tätä, josta on epäilys, jaksaako häntä kiinnostaa lapsen elämä pidemmän päälle. Tai siis niin, että osallistuisi ainakaan. Epäilyskin on lähinnä sille, että jos vaikka ei asuttaisikaan tarpeeksi lähekkäin, niin olisiko ainoa yhteys vain lahjat merkkipäivinä.
Mun mielestä kun on aivan sama, tuoko lahjaa ja mikä se on. Toki lapselle vanhemmiten alkaa nekin olemaan tärkeitä, mutta yritän kyllä kasvattaa niin, ettei se olisi se tärkein asia. Viime synttäreillä lapselle mieluisin oli ylimääräisenä yllärinä tuotu kaupan päällinen. Onneksi lapsi ei vielä osaa odottaa mitään lahjoja, mutta näkee selvästi, kuinka hän nauttii kummeiltaan saamastaan huomiosta ja kaipaa heitä! Lisäksi kummit saattavat lähteä meidän kanssa vaikka reissuun/retkelle ja tämä on mun mielestä tosi ihanaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni on jokaisen lapsen kummi, kahden lapsen kohdalla tosin "epävirallinen",kun ei kuulunut enää kirkkoon.Tai no joo, eihän hän kirkon silmissä ole kahden ekankaan kummi enää. Miehellä ei ole sisaruksia.
Siskosi ainoa kummi?
Meillä ei kummallakaan ole sisaruksia. Miehellä on muutama erittäin hyvä kaveri, ja serkku vaimoineen, niistä voisi valita jonkun/jotkut. Mutta omasta mielestäni olisi kiva että minunkin puolelta olisi edes yksi kummi. En vaan tiedä yhtään ketä edes voisin pyytää. Ei ole kavereita joiden kanssa olisin niin paljon tekemisissä, että voisi kummiksi pyytää. Tai on pari, mutta tiedän etteivät halua (ollaan joskus muiden asioiden kautta puhuttu asiasta). Ja serkkujen kanssa en ole oikeastaan missään tekemisissa.. Melkeinpä alkaa ahdistamaan kun mietin että näillä näkymin lapselleni ei tule minun puolelta ketään kummiksi :(
keskimmäisellä miehen veli ja miehen serkku vaimoineen,nuorimalla mun ystävä ja miehen ystävä vaimoineen.Mutta olen kuullut että jollain oma mummo kummina?Musta jotenkin outoa??..Miettikää sellaiset ihmiset joiden uskotte pysyvän lapsen elämässä mukana,oli ne sitten kumman puolelta tahansa
Mies halusi vain teini-ikäisen pikkusiskonsa. Mun puolelta ainoa sisarukseni puolisoineen sekä ystäviä. Valittiin sen perusteella, että kenen uskomme osallistuvan lapsemme elämään ja pysyvän elämässämme. Tämän vuoksi esim. ystävien puolisot eivät ole kummeina (eivät ole naimisissa, eivätkä puolisot tarpeeksi tuttuja). Tällä hetkellä en ole yhdestä edes niin varma, että pysyykö edes matkassa, vaikka vasta kaksi vuotta on kulunut. On "perinteisempi" kummi, eli lähinnä muistaa synttäreinä ja jouluina, joskus tapaamme minun aloitteestani. Mulle kun on aivan yhdentekevää noi lahjat. Toivon vain, että antavat joskus aikaa ja läsnäoloa lapselle. Tämä ei tarkoita, että tarvitsisi ilmaisena lapsenvahtina toimia. Nämä sukulaiset ovat kyllä joskus muutaman tunnin tuota lapsenvahtiapuakin antaneet, muilta ei ole pyydetty. Muutenkin sukulaiskummit aivan mahtavia, en voisi enempää toivoa! Arvostan toki muitakin kummeja paljon, myös tätä, josta on epäilys, jaksaako häntä kiinnostaa lapsen elämä pidemmän päälle. Tai siis niin, että osallistuisi ainakaan. Epäilyskin on lähinnä sille, että jos vaikka ei asuttaisikaan tarpeeksi lähekkäin, niin olisiko ainoa yhteys vain lahjat merkkipäivinä. Mun mielestä kun on aivan sama, tuoko lahjaa ja mikä se on. Toki lapselle vanhemmiten alkaa nekin olemaan tärkeitä, mutta yritän kyllä kasvattaa niin, ettei se olisi se tärkein asia. Viime synttäreillä lapselle mieluisin oli ylimääräisenä yllärinä tuotu kaupan päällinen. Onneksi lapsi ei vielä osaa odottaa mitään lahjoja, mutta näkee selvästi, kuinka hän nauttii kummeiltaan saamastaan huomiosta ja kaipaa heitä! Lisäksi kummit saattavat lähteä meidän kanssa vaikka reissuun/retkelle ja tämä on mun mielestä tosi ihanaa!
Mutta haluaisin molempien puolelta edes yhden kummin, ja alkaa näyttämään pahasti siltä että kummi/kummeja tulee vaan miehen puolelta :( tuntuu jotenkin niin oudolle ettei lapsen äidin puolelta olisi ketään kummina.
Lapsi on todella odotettu ja haluttu, tuntuu pahalle nyt hoksata tälläinen asia, että kummi vaihtoehdot ovat todella vähissä...
Ap
ketä otan kummeiksi. Itselläni on pari ystävää joita voisin pyytää ja ketkä aika varmasti suostuisi, mutta luulen etteivät he olisi sellaisia, jotka pysyisivät lapsen elämässä mukana, ainenkaan kovin kauaa.
Olen aina ajatellut että lapsellani täytyy olla kummi molempien puolella. Nyt kuitenkin näyttyäisi käyvän toisin. Onko se sitten kuitenkaan niin paha juttu kun ajattelen?
keskimmäisellä miehen veli ja miehen serkku vaimoineen,nuorimalla mun ystävä ja miehen ystävä vaimoineen.Mutta olen kuullut että jollain oma mummo kummina?Musta jotenkin outoa??..Miettikää sellaiset ihmiset joiden uskotte pysyvän lapsen elämässä mukana,oli ne sitten kumman puolelta tahansa
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä ei ole väliä, kenen puolelta kummit ovat. Se merkkaa enemmän, minkälaisia kummeja toivotte ja kenen uskotte pysyvän matkassa mukana. Voihan olla, että mahdollisesti seuraavien lasten (jos niitä tulee) kohdalla asia on toisin ja sinullakin on joku selkeä ehdokas kummiksi omalta puoleltasi.
Onko sinulla muuten ketään muuta läheistä sukulaista, vaikka tätiä? Mä itse mietin, että seuraavalle lapselle (jos vain meille suodaan) voisin pyytää kummiksi tätini sekä miehensä. Tätini on aina ollut mulle läheinen ja mieskin tarpeeksi tuttu. Oli vaihtoehtona jo tälle ekalle.
T: Se, joka selosti pitkään kummeista! :D
läheistä tätiäkään tms. Enstekkin lähellä asuu vaan äitini,isäni,mummoni ja enoni perheineen (vanhemmat lapset asuu kaukana). Tädit, serkut ym kaukana, lähin on 200km päässä.
Mun mielestä ei ole väliä, kenen puolelta kummit ovat. Se merkkaa enemmän, minkälaisia kummeja toivotte ja kenen uskotte pysyvän matkassa mukana. Voihan olla, että mahdollisesti seuraavien lasten (jos niitä tulee) kohdalla asia on toisin ja sinullakin on joku selkeä ehdokas kummiksi omalta puoleltasi. Onko sinulla muuten ketään muuta läheistä sukulaista, vaikka tätiä? Mä itse mietin, että seuraavalle lapselle (jos vain meille suodaan) voisin pyytää kummiksi tätini sekä miehensä. Tätini on aina ollut mulle läheinen ja mieskin tarpeeksi tuttu. Oli vaihtoehtona jo tälle ekalle. T: Se, joka selosti pitkään kummeista! :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikkaa kun jossain nähdään, siinä se.
Ap
Minulla on 3 veljeä, mutta olen vain yhden kanssa väleissä. Miehellä ei ole sisaruksia lainkaan.
Otimme kummeiksi ensimmäiset yhteiset ystävät. He suostuivat ilomielin ja olivat jo salaa toivoneetkin pääsevänsä lapsemme kummeiksi. : )
Että osui oikeaan tämä kummivalinta.
Jos saamme lisää lapsia.. en tiedä mistä kummit löydän. Serkkujen kanssa en ole tekemisissä kun sukukin on riidoissa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kummeina äidin sisko ja hänen miehensä, isän puolelta sisko ja lapsuudenystävä. Mies olisi halunnut myös ystävänsä pitkäaikaisen (no, jokunen vuosi) tyttöystävän yhdeksi kummiksi, mutta onneksi pidin pääni. Vuoden päästä erosivat... Eikä kyllä tämä lapsuudenystäväkään ole yhteyttä pitänyt. Mut kun isin piti saada.
Toki voi olla että siskonikin joskus eroaa miehestään, mutta heillä sentään takana yhteistä historiaa 20 vuotta ja kaksi lasta, ja lapsi on tälle miehelle mielettömän tärkeä, hakee usein heille ja tekevät kaikkia miesten juttuja yhdessä, joten vaikka eroaisivat (99 % never), niin mies pysyy silti läsnä elämässämme.
Hän on ollut yhdenlainen isähahmo pojalleni, erosimme nimittäin myös isänsä kanssa eikä isää paljon lapsi kiinnosta... :(
Jos nykyisen miesystävän kanssa joskus lapsia tekisimme, niin omalta puoleltani ottaisin parhaan lapsuudenystäväni (sovimme miehen kanssa että otamme vain 4 kummia, joten hän ei valitettavasti "mahtunut" joukkoon :( vaikka olisi ollut niin paljon parempi/läheisempi kuin miehen ystävä, josta ei ole taas muutamaan vuoteen mitään kuulunut) sekä sylikummiksi toivoisin siskoni poikaa, joka on oma kummilapseni ja pääsi juuri ripille. :) Mutta tämä nyt ei ole ollenkaan ajankohtaista! :D
Siskoni on jokaisen lapsen kummi, kahden lapsen kohdalla tosin "epävirallinen",kun ei kuulunut enää kirkkoon.Tai no joo, eihän hän kirkon silmissä ole kahden ekankaan kummi enää. Miehellä ei ole sisaruksia.