Lue keskustelun säännöt.
Kaverin lapsen ongelmat - vika minun lapseni etääntymisessä
keltakulta
08.09.2023 |
Minun ja kaverini lapset olivat ainakin kymmenen vuotta hyviä ystäviä, parivuotiaista lähtien. Kymmenvuotiaina alkoi kuitenkin olla jo kovin eri suuntiin meneviä intressejä. Omani oli ja on edelleen rauhallinen ja ehkä vakavakin, kaveri taas kipuili kovasti vanhempiensa päihde- ja parisuhdeongelmia.
Suunnilleen 12-vuotiaana oma lapseni ilmoitti, ettei halua viettää aikaa tämän kaverinsa kanssa, koska painostaa kokeilemaan alkoholia ja nuuskaa sekä painostaa katsomaan puhelimelta videoita, joita lapseni ei halunnut katsella (väkivaltaa ja aikuisviihdettä pääasiassa) ja koki epämukavaksi lapsen puheet.
Kerroin tästä myös kaverilleni, mutta sehän ei tietenkään mennyt kovin hyvin. Joka tapauksessa, sanoin omalle lapselleni, että hän saa ja hänen myös pitääkin asettaa rajat ja on oikein ottaa etäisyyttä sellaisiin ystäviin, jotka yrittävät painostaa asioihin.
Lapset ovat nyt 15- ja 16-vuotiaat, omani on se vanhempi, ja ero on vuosien varrella kasvanut ihan valtavaksi. Kaverini puhuu toistuvasti siitä, miten maadoittavaa ja tasapainottavaa seuraa minun lapseni olisi hänen lapselleen, ja miten kivaa heillä oli aina yhdessä. Näkee jotenkin ongelman ytimenä sen, että lapseni otti etäisyyttä eikä niitä syitä, miksi lapseni otti etäisyyttä. Hänestä siis kaiken ratkaisu olisi, että rohkaisisimme näitä teinejä viettämään aikaa yhdessä ja että lähtisimme vaikka yhdessä syyslomaviikoksi matkalle.
Oma lapseni ei edes tiedä, mihin kaikkiin asioihin tämän entisen ystävän tie on vienyt etääntymisen jälkeen, tietää kyllä alkoholista ja tupakoinnista, koulukodista ja huostaanottojaksoista, mutta ei kaikkea. Enkä minäkään varmasti tiedä kaikkea, vaikka näiden päälle tiedän väkivallasta, varastamisesta ja laittomista päihteistä, joita on kokeillut tai käyttää useampaa kuin yhtä.
Tuntuu kohtuuttomalta, että kaverini näkee oman lapseni etääntymisen jotenkin sellaisena nivelkohtana, jossa kaikki on alkanut mennä pieleen. Todellisuudessa lapseni etääntyi, koska asioita oli mennyt pieleen. Sanoin, että lapseni ei halua viettää aikaa yhdessä ja sanoin myös, että minustakaan se ei ole hyvä idea. Hän on 16-vuotias ei mikään terapeutti, päihdetyöntekijä tai tukihenkilö. Tietenkään kaverini ei ottanut tätä hyvin vastaan, vaan sain haukut siitä, että "käsken lasta karttamaan ystävää, jolla on hankalaa", vaikka tästä ei ole edes kyse.
Kommentit (41)
Jos välität näistä ihmisistä, niin miksipä ei voisi kokeilla yhteistä lomaa ja katsoa, onko tilanne muuttunut ja onko suhdetta mahdollista vaikka vähän väljemmin ylläpitää.
Jos et välitä ja tarkoitus on vain arvostella ja tuntea itsensä vähän paremmaksi, niin this is the way ja varmasti tänne kirjoittamalla saat sen mitä tahdot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kaverisi ajatuksen siitä, että hänen lapselleen tekisi varmasti hyvää viettää aikaa maadoittavassa ja järkevässä seurassa. On vaikeaa päästä vaikkapa niistä päihteistä eroon, jos kaikki kaverit käyttää.
Ymmärrän myös erittäin hyvin, että lastasi ei kiinnosta viettää aikaa seurassa, jossa häntä painostetaan päihteiden käyttöön. Jokaisella on oikeus valita ystävänsä, eikä siihen voi pakottaa.
Ymmärrän myös, että sinua äitinä arveluttaa, että lapsesi viettäisi enemmän aikaa tämän ystäväsi lapsen kanssa. En itsekään olisi kovin innoissani ajatuksista. Voi kuitenkin olla, että ystäväsi kaipaa apua vaikeaan tilanteeseen. Ehkä kuitenkin voisitte tavata porukalla ja käydä vaikka ulkoilemassa syyslomalla. Ei mitään viikon reissua mutta päiväretki. Totuus on myös se, että tuossa iässä kasvetaan erilleen. Löydetään ne omat kiinnostuksen kohteet. Siitä ei voi syyttää ketään vaikka se harmillista onkin. Voi siis hyvinkin olla, että lapsillanne ei enää ole mitään yhteistä puhuttavaa, vaikka lapsuudessa olisivatkin olleet läheisiä.
Jos kavereillasi on yhä päihdeongelma, niin pitäisikö heidän tehdä asialle ensin jotain? Jos he näyttävät huonoa esimerkkiä lapselleen kotona, niin ei sitä kaveri korjaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos kavereillasi on yhä päihdeongelma, niin pitäisikö heidän tehdä asialle ensin jotain? Jos he näyttävät huonoa esimerkkiä lapselleen kotona, niin ei sitä kaveri korjaa.
Hänellä ei ole, mutta lapsen isällä on.
Tämä juttu ei kuulosta hyvältä. Eiköhän nuoret itse päätä kavereistaan. Tuossa nyt emännät sotkevat asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaisin välien jäähtyä kokonaan. Sun lapsi on jo kertonut että kaverin seura ahdistaa, enkä epäile ollenkaan, jos arkeen kuuluu päihteitä ja hankalia kotioloja. Kenenkään ei tarvitse olla toisen siiviliterapeutti (varsinkaan lapsen), se on ammattilaisten tehtävä. Joskus ankkurit pitää leikata irti, pahimmassa tapauksessa APn lapsi on mukana päihderingeissä koulukotilasten riepoteltavana.
Tuntuisi ehkä helpommalta mennä yhdessä viettämään aikaa, jos tässä ei olisi kyse aktiivisesta päihdeongelmasta. Tänne ei taida saada kirjoitella niin tarkkaan, mutta sen alkoholin lisäksi teinillä on kyse poltettavista huumausaineista sekä pillerimuodossa olevista, ainakin.
Olen ollut kaverilleni olkapäänä ja kuunnellut, auttanutkin monesti, mutta tuntuu että tässä menee raja. Ei tunnu, että olisi kyse siitä, että tuo teini itse yrittää tai haluaa päästä päihteistä eroon, kaverini syyttelee aineiden käytöstä lapsen seuraa (myös lapsi tekee itse niin) ja näkee siksi ratkaisuna minun lapseni seuran.
Ja tiedän kyllä huonon seuran vaikutuksen, mutta eihän se ole ainoa syy kenenkään aineiden käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä juttu ei kuulosta hyvältä. Eiköhän nuoret itse päätä kavereistaan. Tuossa nyt emännät sotkevat asioita.
Minäkin olin jo itse ajatellut pidempään, että tässä ollaan enää me aikuiset kavereita, ja lasten ystävyyssuhde on annettu jäädä sinne menneeseen. Toki keskustellaan näistä lapsista, kun ollaan niin monta vuotta puolin ja toisin tunnettu, mutta olin luullut, että tämä lasten välinen ystävyys oli jo loppuun käsitelty, ennen kuin kaverini alkoi ottaa sitä taas esille ratkaisuna kaikkeen.
No en todellakaan haluaisi oman lapseni pyörivän jonkun ongelmanuoren kanssa. Mahdollisimman kaukana moisesta pitäisin lapseni. Myös tuo kaverisi on siis ilmeisesti päihde- ja parisuhdeongelmainen. Taitaisin myös itse pysyä erossa hänestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä katkaisisin välit ihan kokonaan tuohon porukkaan, jos minun lastani alettaisiin aiheetta syyttää siitä, että toisella menee huonosti. Oikeasti, ei tuollaista tarvitse kuunnella sekuntiakaan.
keltakulta kirjoitti:
Tuntuisi ehkä helpommalta mennä yhdessä viettämään aikaa, jos tässä ei olisi kyse aktiivisesta päihdeongelmasta. Tänne ei taida saada kirjoitella niin tarkkaan, mutta sen alkoholin lisäksi teinillä on kyse poltettavista huumausaineista sekä pillerimuodossa olevista, ainakin.
Olen ollut kaverilleni olkapäänä ja kuunnellut, auttanutkin monesti, mutta tuntuu että tässä menee raja. Ei tunnu, että olisi kyse siitä, että tuo teini itse yrittää tai haluaa päästä päihteistä eroon, kaverini syyttelee aineiden käytöstä lapsen seuraa (myös lapsi tekee itse niin) ja näkee siksi ratkaisuna minun lapseni seuran.
Ja tiedän kyllä huonon seuran vaikutuksen, mutta eihän se ole ainoa syy kenenkään aineiden käyttöön.
Sinä itse teet päätöksen oman lapsesi kanssa. Kenenkään velvollisuus ei ole toimia terapeuttina.
Huono seura ei tosiaankaan ole syy päihteiden käyttöön. Loppupeleissä jokainen tekee sen päätöksen itse. Mutta se huono seura voi tehdä mahdottomaksi käytön lopettamisen. Mikäli käytön haluaa lopettaa, olisi hyvä olla myös sitä päihteetöntä seuraa. Mutta siihen ei toki ketään voi pakottaa. Joku viikon loma varmasti tulisi ystäväsi lapselle tarpeeseen mutta kannattaa miettiä olisiko teille parempi tavata ensin lyhyitä kertoja niin, että ystäväsi lapsi ei olisi päihteiden alaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en todellakaan haluaisi oman lapseni pyörivän jonkun ongelmanuoren kanssa. Mahdollisimman kaukana moisesta pitäisin lapseni. Myös tuo kaverisi on siis ilmeisesti päihde- ja parisuhdeongelmainen. Taitaisin myös itse pysyä erossa hänestä.
Hän ei ole päihdeongelmainen, mutta lapsen isä on. Isällä oli päihdeongelma myös parisuhteen aikana, mutta he ovat nykyisin eronneet. Lapsi tapaa kyllä molempia vanhempia ja asuu molemmissa kodeissa.
En lähtisi mihinkään yhteisille syyslomareissuille, koko kuvio vaikuttaa todella hasardilta ja jos jokin menee pieleen (takuulla menee..) niin riitatilanne on väistämätön. Ei sinun teinisi ole vastuussa lapsuudenystävänsä asioista eikä hänen tehtävänään ole "maadoittaa ja rauhoittaa" ex-kaveria, jonka seurankin kokee vastenmielisenä. Mitä ihmeen puhuttavaa ja tekemistä heillä edes olisi enää keskenään?!
Sinuna jäädyttäisin välit pikkuhiljaa koko porukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinä sekoilet selittelemällä lapsen kaverin äidille lapsen kaveriasioita? Teini osaa itse päättää kenen kanssa haluaa olla, eikä sinun tehtävä ole selitellä asioita ex-kavereiden äideille. Teini saa hävetä silmät päästään äitiään.
Pidä omat kaverisi ominasi, älä sotke lapsen kaveriasioita omiin kaverisuhteisiisi.
keltakulta kirjoitti:
Tuntuisi ehkä helpommalta mennä yhdessä viettämään aikaa, jos tässä ei olisi kyse aktiivisesta päihdeongelmasta. Tänne ei taida saada kirjoitella niin tarkkaan, mutta sen alkoholin lisäksi teinillä on kyse poltettavista huumausaineista sekä pillerimuodossa olevista, ainakin.
Olen ollut kaverilleni olkapäänä ja kuunnellut, auttanutkin monesti, mutta tuntuu että tässä menee raja. Ei tunnu, että olisi kyse siitä, että tuo teini itse yrittää tai haluaa päästä päihteistä eroon, kaverini syyttelee aineiden käytöstä lapsen seuraa (myös lapsi tekee itse niin) ja näkee siksi ratkaisuna minun lapseni seuran.
Ja tiedän kyllä huonon seuran vaikutuksen, mutta eihän se ole ainoa syy kenenkään aineiden käyttöön.
Ei kannata lähteä tähän kuvioon mukaan enää yhtään. Sinua ja lastasi manipuloidaan oikein urakalla. Aineiden sekakäyttäjät ovat usein arvaamattomia ja väkivaltaisia, mieti kuinka käy jos "kaveri" pimahtaa reissussa ja alkaa riehua. Tai jotain vastaavaa. Älä anna kaksikon vetää teitä mukaan sotkuihinsa, teillä on oma elämä ja (entisillä) ystävillä omansa. Pitäkää nämä kaksi asiaa erillään. Ettehän te ole, herranen aika, vastuussa ystävän lapsen päihteiden käytöstä ja/tai siitä irrottautumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä juttu ei kuulosta hyvältä. Eiköhän nuoret itse päätä kavereistaan. Tuossa nyt emännät sotkevat asioita.
Yksi kappale.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä sekoilet selittelemällä lapsen kaverin äidille lapsen kaveriasioita? Teini osaa itse päättää kenen kanssa haluaa olla, eikä sinun tehtävä ole selitellä asioita ex-kavereiden äideille. Teini saa hävetä silmät päästään äitiään.
Pidä omat kaverisi ominasi, älä sotke lapsen kaveriasioita omiin kaverisuhteisiisi.
Mitä nyt itse sekoilet? Ap:n teini on itse sanonut jo useampi vuosi sitten että ei kiinnosta.
-ohis
Sun tehtävä on huolehtia sun lapsesta. Sun lapsen tehtävä on kasvaa rauhassa aikuiseksi.
Jos kaverisi ei ymmärrä, niin mitäpä sinäkään sen kanssa aikaa vietät.
Mikä voisikaan mennä mönkään yhteisellä syyslomamatkalla väkivaltaisen, aineita käyttävän koulukotinuoren ja ailahtelevaisen, ongelmaisen äitinsä kanssa...?? Ehkä jälkimmäinen näkee aloittajan ja tämän teinin kosketuspintana ns. normaaliin elämään ja normaaleihin ihmisiin. Ymmärrettävää sinänsä, mutta ei ole teidän velvoitteenne uhrautua tämän kaksikon ja heidän moninaisten ongelmiensa vuoksi.
Jokainen päättää itse kenen kanssa haluaa viettää aikaa.