Lue keskustelun säännöt.
Kaverin lapsen ongelmat - vika minun lapseni etääntymisessä
keltakulta
08.09.2023 |
Minun ja kaverini lapset olivat ainakin kymmenen vuotta hyviä ystäviä, parivuotiaista lähtien. Kymmenvuotiaina alkoi kuitenkin olla jo kovin eri suuntiin meneviä intressejä. Omani oli ja on edelleen rauhallinen ja ehkä vakavakin, kaveri taas kipuili kovasti vanhempiensa päihde- ja parisuhdeongelmia.
Suunnilleen 12-vuotiaana oma lapseni ilmoitti, ettei halua viettää aikaa tämän kaverinsa kanssa, koska painostaa kokeilemaan alkoholia ja nuuskaa sekä painostaa katsomaan puhelimelta videoita, joita lapseni ei halunnut katsella (väkivaltaa ja aikuisviihdettä pääasiassa) ja koki epämukavaksi lapsen puheet.
Kerroin tästä myös kaverilleni, mutta sehän ei tietenkään mennyt kovin hyvin. Joka tapauksessa, sanoin omalle lapselleni, että hän saa ja hänen myös pitääkin asettaa rajat ja on oikein ottaa etäisyyttä sellaisiin ystäviin, jotka yrittävät painostaa asioihin.
Lapset ovat nyt 15- ja 16-vuotiaat, omani on se vanhempi, ja ero on vuosien varrella kasvanut ihan valtavaksi. Kaverini puhuu toistuvasti siitä, miten maadoittavaa ja tasapainottavaa seuraa minun lapseni olisi hänen lapselleen, ja miten kivaa heillä oli aina yhdessä. Näkee jotenkin ongelman ytimenä sen, että lapseni otti etäisyyttä eikä niitä syitä, miksi lapseni otti etäisyyttä. Hänestä siis kaiken ratkaisu olisi, että rohkaisisimme näitä teinejä viettämään aikaa yhdessä ja että lähtisimme vaikka yhdessä syyslomaviikoksi matkalle.
Oma lapseni ei edes tiedä, mihin kaikkiin asioihin tämän entisen ystävän tie on vienyt etääntymisen jälkeen, tietää kyllä alkoholista ja tupakoinnista, koulukodista ja huostaanottojaksoista, mutta ei kaikkea. Enkä minäkään varmasti tiedä kaikkea, vaikka näiden päälle tiedän väkivallasta, varastamisesta ja laittomista päihteistä, joita on kokeillut tai käyttää useampaa kuin yhtä.
Tuntuu kohtuuttomalta, että kaverini näkee oman lapseni etääntymisen jotenkin sellaisena nivelkohtana, jossa kaikki on alkanut mennä pieleen. Todellisuudessa lapseni etääntyi, koska asioita oli mennyt pieleen. Sanoin, että lapseni ei halua viettää aikaa yhdessä ja sanoin myös, että minustakaan se ei ole hyvä idea. Hän on 16-vuotias ei mikään terapeutti, päihdetyöntekijä tai tukihenkilö. Tietenkään kaverini ei ottanut tätä hyvin vastaan, vaan sain haukut siitä, että "käsken lasta karttamaan ystävää, jolla on hankalaa", vaikka tästä ei ole edes kyse.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä sekoilet selittelemällä lapsen kaverin äidille lapsen kaveriasioita? Teini osaa itse päättää kenen kanssa haluaa olla, eikä sinun tehtävä ole selitellä asioita ex-kavereiden äideille. Teini saa hävetä silmät päästään äitiään.
Pidä omat kaverisi ominasi, älä sotke lapsen kaveriasioita omiin kaverisuhteisiisi.
Mitä nyt itse sekoilet? Ap:n teini on itse sanonut jo useampi vuosi sitten että ei kiinnosta.
-ohis
Niin, väitinkö muuta. Kirjoitin siitä, että äiti on selitellyt teininsä kaveriasioita teinin ex-kaverin äidille ja ylipäätään keskustelee asiasta tämän kanssa.
Ei äidit sovi, kenen kanssa teinit on kavereita. Tuollaisiin keskusteluihin ei pidä lähteä mukaan ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna ärähtäisin kaverille hyvin tiukasti, että nyt sinä lopetat kerta kaikkiaan tuon syyllistämisen ja painostamisen. Ja että sinun lapsesi ei ole toisen lapsen terapeutti, eikä pysty pelastamaan häntä huonoilta teiltä. Kaveruuteen ei voi, eikä saa painostaa, jos on jo etäännytty valovuosien päähän.
Vierailija kirjoitti:
Jos välität näistä ihmisistä, niin miksipä ei voisi kokeilla yhteistä lomaa ja katsoa, onko tilanne muuttunut ja onko suhdetta mahdollista vaikka vähän väljemmin ylläpitää.
Jos et välitä ja tarkoitus on vain arvostella ja tuntea itsensä vähän paremmaksi, niin this is the way ja varmasti tänne kirjoittamalla saat sen mitä tahdot.
No eikö ap juuri aloituksessa kertonut että touhu on mennyt vielä pahemmaksi? Hänen lapsensa ei halua viettää aikaa ongelmanuoren kanssa eikä se ole hänen tehtävänsä, piste.
Miksi sinä ap nyt huolehdit a) lapsestasi ja ennen kaikkea b) siitä, mitä kaverisi ajattelee.
Lapsesi on hyvin järkevä nuori, joka selvästi osaa pitää rajansa ilman, että sinä pistät nokkasi hänen ihmissuhteisiinsa. Ne eivät kuulu sinulle. Irvokasta, että puit niitä hänen selkänsä takana.
Mitä tulee kaveriisi, niin ei hänen mielipiteistään pidä välittää. Hän ei selvästi arvosta rajojasi, kun olet jo kerran tilanteen hänelle selittänyt.
Sinun pitäisi huolehtia tuosta kaverisi lapsesta, joka on menossa kovaa kyytiä kohti huonoja polkuja. Nyt kaikki turhat höttöajatukset pois ja lastensuojelusilmoitusta välittömästi tekemään!
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä ap nyt huolehdit a) lapsestasi ja ennen kaikkea b) siitä, mitä kaverisi ajattelee.
Lapsesi on hyvin järkevä nuori, joka selvästi osaa pitää rajansa ilman, että sinä pistät nokkasi hänen ihmissuhteisiinsa. Ne eivät kuulu sinulle. Irvokasta, että puit niitä hänen selkänsä takana.
Mitä tulee kaveriisi, niin ei hänen mielipiteistään pidä välittää. Hän ei selvästi arvosta rajojasi, kun olet jo kerran tilanteen hänelle selittänyt.
Sinun pitäisi huolehtia tuosta kaverisi lapsesta, joka on menossa kovaa kyytiä kohti huonoja polkuja. Nyt kaikki turhat höttöajatukset pois ja lastensuojelusilmoitusta välittömästi tekemään!
Aapeen kaveri tässä on se joka asioista jankuttaa, ei ap. Ja lastensuojeluilmoitus lienee turha, kun lapsi on ollut jo sijoituksessakin. Eiköhän ole sossun seurannassa täysi-ikäisyyteen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä ap nyt huolehdit a) lapsestasi ja ennen kaikkea b) siitä, mitä kaverisi ajattelee.
Lapsesi on hyvin järkevä nuori, joka selvästi osaa pitää rajansa ilman, että sinä pistät nokkasi hänen ihmissuhteisiinsa. Ne eivät kuulu sinulle. Irvokasta, että puit niitä hänen selkänsä takana.
Mitä tulee kaveriisi, niin ei hänen mielipiteistään pidä välittää. Hän ei selvästi arvosta rajojasi, kun olet jo kerran tilanteen hänelle selittänyt.
Sinun pitäisi huolehtia tuosta kaverisi lapsesta, joka on menossa kovaa kyytiä kohti huonoja polkuja. Nyt kaikki turhat höttöajatukset pois ja lastensuojelusilmoitusta välittömästi tekemään!
Aapeen kaveri tässä on se joka asioista jankuttaa, ei ap. Ja lastensuojeluilmoitus lienee turha, kun lapsi on ollut jo sijoituksessakin. Eiköhän ole sossun seurannassa täysi-ikäisyyteen asti.
AP on kuitenkin jatkanut keskustelua puhunut lapsensa asioista, kun sitä jankutusta on tullut. Tässä vuorosanat seuraavaa kertaa varten: "Teini-ikäisten lastemme ihmissuhteet eivät kuulu meille. En keskustele tästä aiheesta."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä ap nyt huolehdit a) lapsestasi ja ennen kaikkea b) siitä, mitä kaverisi ajattelee.
Lapsesi on hyvin järkevä nuori, joka selvästi osaa pitää rajansa ilman, että sinä pistät nokkasi hänen ihmissuhteisiinsa. Ne eivät kuulu sinulle. Irvokasta, että puit niitä hänen selkänsä takana.
Mitä tulee kaveriisi, niin ei hänen mielipiteistään pidä välittää. Hän ei selvästi arvosta rajojasi, kun olet jo kerran tilanteen hänelle selittänyt.
Sinun pitäisi huolehtia tuosta kaverisi lapsesta, joka on menossa kovaa kyytiä kohti huonoja polkuja. Nyt kaikki turhat höttöajatukset pois ja lastensuojelusilmoitusta välittömästi tekemään!
Aapeen kaveri tässä on se joka asioista jankuttaa, ei ap. Ja lastensuojeluilmoitus lienee turha, kun lapsi on ollut jo sijoituksessakin. Eiköhän ole sossun seurannassa täysi-ikäisyyteen asti.
AP on kuitenkin jatkanut keskustelua puhunut lapsensa asioista, kun sitä jankutusta on tullut. Tässä vuorosanat seuraavaa kertaa varten: "Teini-ikäisten lastemme ihmissuhteet eivät kuulu meille. En keskustele tästä aiheesta."
Siis mistä asioista? Jos minulla olisi lapsi joka ei haluaisi viettää jonkun ongelmalapsen kanssa aikaa, ja hänen äitinsä yrittäisi painostaa minua rohkaisemaan lastani hänen seuraansa, niin sanoisin juuri niin kuin asia on (kuten aapeekin). Lapsi otti etäisyyttä sillä kaveri käyttää päihteitä ja näyttää muille porno- ja väkivaltavideoita. Se ei ole lapseni syy että sinun lapsesi elämä menee päin persettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt suostutte edes päiväreissuun niin ap:n kaverin jankkaus ja vaatimukset vain kasvavat ja muuttuvat intensiivisemmiksi. Lisäksi luulen, että aloittajan teinin ja kaverinsa teinin välillä on ajat sitten saavutettu ns. point of no return eli heidän elämänpolkunsa ovat erkaantuneet peruuttamattomasti. Ei kannata yrittää väkisin ja väkinäisesti yhteenpaluuta, ei onnistu näillä spekseillä mitä ap on tilanteesta kertonut.
Voihan sitä vaikka näyttää tämän aloituksen sille "kaverille", niin ongelma ratkeaa kuin itsestään. Ei tarvi enää aikaa vietellä yhdessä millään porukalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapseni oli terapiakaverina pienenä toiselle lapselle, koska lapseni osasi huomioida sen toisen lapsen erityistarpeet poikkeuksellisen hyvin. Oli saanut oppinsa saman tyyppiseltä sisarukseltaan.
Tästä lapseni hyväksikäyttämisestä ei ollut kertakaikkisesti mitään haittaa, sillä tuo toinen lapsi oli kiltti ja hyväkäytöksinen, on sitä edelleen nyt isompanakin.
Mutta ap:n tilanteessa toteaisin itsekin, että lapseni ei ole mikään ilmainen terapiaväline. Kuten joku yllä sanoi, niin ap:n tehtävä on huolehtia ensisijaisesti oman lapsensa terveestä kasvuympäristöstä.
Vierailija kirjoitti:
AP on kuitenkin jatkanut keskustelua puhunut lapsensa asioista, kun sitä jankutusta on tullut. Tässä vuorosanat seuraavaa kertaa varten: "Teini-ikäisten lastemme ihmissuhteet eivät kuulu meille. En keskustele tästä aiheesta."
Olet kyllä oikeassa, minun pitää selvästi sanoa, että me voimme olla kavereita, mutta lapset ovat jo sen ikäisiä, ettei heidän kaverisuhteensa kuulu meille ollenkaan.
Enhän minä tällä tavalla keskustele kenenkään muunkaan lapsen kaverin vanhemman kanssa, olivat he minun ystäviäni tai eivät!
No, taisi tulla kyllä selväksi, että minulla ja tällä kaverillani on vähän ongelmallinen suhde. Ei tämä ole kyllä ensimmäinen kerta, kun minua tässä ihmissuhteessa manipuloidaan. Onneksi oma lapseni sentään on minua fiksumpi ja osaa pitää paremmin rajansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sinun pitäisi huolehtia tuosta kaverisi lapsesta, joka on menossa kovaa kyytiä kohti huonoja polkuja. Nyt kaikki turhat höttöajatukset pois ja lastensuojelusilmoitusta välittömästi tekemään!"
Luitko aloitusta ollenkaan, siinähän mainittiin kuinka kaverin lapsi on ollut sekä koulukodissa että huostaanotettuna. Ilmeisesti useitakin kertoja. Ammattilaisetkaan eivät ole onnistuneet korjausliikkeessä, nyt sitten aloittajan ja hänen teininsä pitäisi yrittää ja onnistua tässä mahdottomassa tehtävässä (aloittajan kaverin mukaan).
Minulla on kaveri, joka on lapsena kaltoinkohdeltu omassa perheessään. Ja nuo ovat kyllä sellaisia ihmisiä, että syyllistämistä riittää. Vanhemmat syyllistävät kaveriani aina jostain, jos kuulen heidän ylipäätään puhuvan. Ja kaverini on oppinut tuon syyllistämisen taidon hyvin itsekin, ja ihan kaikesta syyllistää minua.
Eli noihin levottomiin perheisiin kuuluu tuo syyllistämisen kulttuuri. Minun näkemykseni mukaan se johtuu aika paljon siitä, kun omaa syyllisyyttä halutaan välttää viimeiseen asti ja vähän pidemmälle, niin toisia syyllistämällä omien syyllisyyksien vältteleminen on helppoa. Eihän minussa mitään vikaa ole, vaan muissa on isompia vikoja. Kun maailman haluaa nähdä noin vääristyneesti, niin siihen kykenee kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaveri, joka on lapsena kaltoinkohdeltu omassa perheessään. Ja nuo ovat kyllä sellaisia ihmisiä, että syyllistämistä riittää. Vanhemmat syyllistävät kaveriani aina jostain, jos kuulen heidän ylipäätään puhuvan. Ja kaverini on oppinut tuon syyllistämisen taidon hyvin itsekin, ja ihan kaikesta syyllistää minua.
Eli noihin levottomiin perheisiin kuuluu tuo syyllistämisen kulttuuri. Minun näkemykseni mukaan se johtuu aika paljon siitä, kun omaa syyllisyyttä halutaan välttää viimeiseen asti ja vähän pidemmälle, niin toisia syyllistämällä omien syyllisyyksien vältteleminen on helppoa. Eihän minussa mitään vikaa ole, vaan muissa on isompia vikoja. Kun maailman haluaa nähdä noin vääristyneesti, niin siihen kykenee kyllä.
Tarkoitin siis sanoa, että näen tuossa paljon muiden syyllistämistä. Eli kaverisi syyllistää sinun lastasi, kun ei halua itse kantaa vastuuta omista valinnoistaan. Ja sitten syyllistää sinua, kun ei edelleenkään halua sitä vastuuta itse kantaa.
Aika rasittava ihmistyyppi tuo, joka ei ymmärrä, että toiset tekevät päätöksiä omaksi parhaakseen, ja heillä on siihen oikeus. Ja ettei muilla ole mitään velvollisuuksia heitä kohtaan.
Muuttaisin äkkiä toiseen kaupunkiin tuollaisessa tilanteessa. Näin teki aikoinaan naapurin rouva kun teini pyöri väärien kavereiden kanssa.
Kieltäisin pillerinpopsijan kanssa olemisen kokonaan. Ja piste.
Itse olen ollut terapialeluna vanhempansa lapsuudessa menettäneelle. Ekaluokalta tokaluokan loppuun otin vastaan hänen pahaa oloaan. Kolmannelle mentäessä en kertonut minkä painotuksen valitsen. Sanoin että sinun ei tarvitse valita samaa painotusta, valitse se minkä itse haluat. Otin musiikin, hän kuvaamataidon. Hän koki ystävyytemme katoamisen kurjana ja avautui vielä yläasteella siitä opettajille, jotka syyllistivät minua tilanteesta. Nyttemmin aikuisena hän juo ja käyttää pillereitä ja lapsensa on huostaanotettu. Itselläni perhe, työ ja useampi akateeminen loppututkinto.
Surullista toki että hänen elämänsä meni kuten meni, mutta ei ole 8-vuotiaan tehtävä koulupäivän päälle kuunnella terapiaistuntoja syyllisyydestä ja ikävästä. Nyt aikuisena meillä ei ole mitään yhteistä. Silloin 7-8-vuotiaanakin se oli aika rajallista.
Jos sä olet kaveri, ole kaveri. Suojele omaa lastasi silti huonoilta vaikutteilta ja seuralta.
Kaikkensa vanhemmat yleensä yrittää tehdä lastensa päihdeongelmien eteen. Kaipa joku taho tai järjestö, tai muut läheiset voi auttaa tuota vanhempaa ja lasta. Voitteko tavata valvotusti vaikka pizzaa paistaen. Oman lapsen altistaminen päihdeongelmaisen kanssa hengailuun kuulostaa vähän...
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut terapialeluna vanhempansa lapsuudessa menettäneelle. Ekaluokalta tokaluokan loppuun otin vastaan hänen pahaa oloaan. Kolmannelle mentäessä en kertonut minkä painotuksen valitsen. Sanoin että sinun ei tarvitse valita samaa painotusta, valitse se minkä itse haluat. Otin musiikin, hän kuvaamataidon. Hän koki ystävyytemme katoamisen kurjana ja avautui vielä yläasteella siitä opettajille, jotka syyllistivät minua tilanteesta. Nyttemmin aikuisena hän juo ja käyttää pillereitä ja lapsensa on huostaanotettu. Itselläni perhe, työ ja useampi akateeminen loppututkinto.
Surullista toki että hänen elämänsä meni kuten meni, mutta ei ole 8-vuotiaan tehtävä koulupäivän päälle kuunnella terapiaistuntoja syyllisyydestä ja ikävästä. Nyt aikuisena meillä ei ole mitään yhteistä. Silloin 7-8-vuotiaanakin se oli aika rajallista.
Jännä, ettei tuossakaan lapsi ole saanut mitään ammattiapua tai ei ainakaan riittävästi. Ja siinähän se elämä sitten menee piloille, kun ei ajoissa auteta. Surullinen kohtalo.
Ihan ilman mitään päihdeongelmiakin nämä kaveriperheet voivat olla ongelma. Perheistä joko äidit tai isät ovat kavereita keskenään ja koko muun porukan pitäisi sitten kaveerata keskenään. Voi olla, että luonteet eivät sovi yhtään yhteen.
-ohis