Oletko onnistunut laihtumaan pysyvästi? Asiallisia vastauksia!

Hyvin lähti 20 kg ja tässä on pysytty nyt kohta vuosi. Sinänsä harmittaa, että paino pysyy näissö luvuissa kun ei haittaisi yhtään vaikka lähtisi toinen 20 kg.

Tämä ei välttämättä auta. Pudotin painoa juuri niin, kuinka suositellaan, että sitä ei pudotettaisi. Söin todella vähän, laskin kaloreita ja punnitsin kaiken, mitä söin. Jatkoin tätä monta kuukautta. Usein sanotaan, että tällä tavalla laihduttamalla kilot tulevat takaisin "kavereiden kanssa", ja se on varmasti ihan totta monelle. Jostain syystä minulle ei.

Olin n. 90kg ja nyt olen noin 75kg, joten vähän saisi vielä pudota. Kaiken punnitseminen ja laskeminen on vaan raskasta ja aikaavievää enkä jaksa vaivautua. Mitenkään muuten en ole saanut painoa putoamaan, mutta olen pysynyt nyt tämän painoisena jonkun 3 vuotta.

Lisäsin proteiinin syöntiä ja jätin pois sellaisia ruoka-aineita, joista en oikeasti edes tykkää. Laihduin, mutta nyt reilu 10 vuotta myöhemmin sairastuin masennukseen, jonka vuoksi olen syönyt hallitsemattomasti. Kuvittelin, että tulos olisi pysyvä, mutta kohta painoni on ylipainon puolella (tosin vielä parikymmentä kiloa vähemmän kuin laihdutuksen aloittaessani). Harmittaa, kun en saa ahmimista kuriin!

Pudotin painoa löhes 20 kg elämäntapamuutoksella ja viimeinen kilo lähti melkein 2 vuotta sitten eikä kiloakaan ole tullut takaisin (painon pudotus n. 2 kg per kuukausi). Paino on pysynyt pudotetuissa lukemissa ja vaivatta. Pienensin syömiäni kerta-annoksia ja syön nyt useamman kertaa päivässä kuin ennen (aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala ja välissä välipaloja). Vaihdoin kovat rasvat pehmeisiin (levitteet, ruuanlaittorasvat, juustot, maitotaloustuotteet, leikkeleet jne.), viljatuotteet kuten makarooni täysjyvää, riisin korvasin kotimaisimella ruokakauralla, perunan syönnin jätin vähälle, punaista lihaa en juurikaan enää syö, kanaa ja kalaa syön runsaasti ja nykyään välillä maistuu kasvisruokakin. Syön joka päivä runsaasti kasviksia ja hedelmiä, en ole hiilarikammoinen enkä välttele leipää vaan syön runsaasti täysjyväleipää päivittäin. Liikunta on lisääntynyt painon pudottua, teen reipastahtisia kävelylenkkejäkin, mutta osa kävelystä on ihan tavallista hyötyliikuntaa, 2 kertaa viikossa n. tunnin kuntosalitreenit. Lopetin kymmeniä vuosia kestäneen tupakoinnin samaan aikaan, kun pudotin painoa ja tupakoinnin lopetus sujui hyvin (vieroitukseen lääkkeet terveyskeskuksesta). Tupakoinnin lopetus paransi aineen vaihduntaa, lisäsi jaksamista (henki kulkee paremmin) ja tuki siltä osin myös painon pudotusta ja nykyään myös painon hallintaa. Elämä ei ole pelkkää kieltäytymistä, elintapamuutokset ovat nyt normaalia arkipäivää ja olen saanut kehoni jo siihen tilaan että se kestää hyvin silloin tällöin myös kohtuullisen herkuttelun vaikka valkoisilla vehnätuotteilla, pizzalla, suklaalla, jäätelöllä jne. Kehoni voi nyt erinomaisen hyvin ja mielikin on korkealla.

Ensin karppasin ja kun en enää sitä jaksanut, niin tein samoin kuin yllä. Laskin kaloreita. Toki tätä en voi suositella itseni kaltaisille ihmisille. Olin jo rajoilla saada syömishäiriön.

Takana oli 10v laihdutusyrityksiä ja lopulta kokeilin atkinsia eli kaikki hiilarit alle 20g/vrk. Söin siis lähinnä proteiinia (painon mukaan), rasvaa ja salaattia. Sokerikoukusta pääsin toisen viikon jälkeen ja kuukauden jälkeen paino alkoi pudota valtavaa vauhtia, 3-5kk ajassa lähti 20kg (70kg-50kg).

Tuosta on nyt aikaa jo 13 vuotta ja ehkä 3-6kg tullut tässä vuosien varrella takaisin kun stressaavan elämäntilanteen vuoksi on alko välillä maistunut ja silloin tulee syötyä miten sattuu.

Hitaasti. Tavallinen ruoka. En laskenut kaloreita. 30kg pudotus kesti noin 5 vuotta. Huumoria ja itseironiaa höysteenä - silti tosissani.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei välttämättä auta. Pudotin painoa juuri niin, kuinka suositellaan, että sitä ei pudotettaisi. Söin todella vähän, laskin kaloreita ja punnitsin kaiken, mitä söin. Jatkoin tätä monta kuukautta. Usein sanotaan, että tällä tavalla laihduttamalla kilot tulevat takaisin "kavereiden kanssa", ja se on varmasti ihan totta monelle. Jostain syystä minulle ei.

Olin n. 90kg ja nyt olen noin 75kg, joten vähän saisi vielä pudota. Kaiken punnitseminen ja laskeminen on vaan raskasta ja aikaavievää enkä jaksa vaivautua. Mitenkään muuten en ole saanut painoa putoamaan, mutta olen pysynyt nyt tämän painoisena jonkun 3 vuotta.

Kun laskee ja punnitsee niin on tosiasiassa selvillä paljonko syö ja jäähän tieto itselle muistiin. Teen itse työtä painonhallinnan parissa ja vaikka nykyään kehoitetaankin syömään kehon viestejä kuunnellen niin monesti käy niin että ei kuitenkaan tiedosteta paljonko syö. Annoskoot ovat liian suuria vaikka ruoka muuten ok.

Up

Ihmisen elimistö pyrkii kaikin keinoin palaamaan aiempaan korkeimpaan painoonsa. Näin kertoo kansainvälinen tutkimus ja tästä oli juttua Tekniikan Maailmassa. Ylipaino jättää jälkensä elimistöön eivätkä ne poistu laihduttamalla.

Kerran ylipainoinen ollut on koko loppuelämänsä ylipainoinen tai kilojensa kanssa jojoileva.

Paras tapa pysyä hoikkana on olla koskaan lihottamatta itselleen ylipainokiloja. Näin se vain menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei välttämättä auta. Pudotin painoa juuri niin, kuinka suositellaan, että sitä ei pudotettaisi. Söin todella vähän, laskin kaloreita ja punnitsin kaiken, mitä söin. Jatkoin tätä monta kuukautta. Usein sanotaan, että tällä tavalla laihduttamalla kilot tulevat takaisin "kavereiden kanssa", ja se on varmasti ihan totta monelle. Jostain syystä minulle ei.

Olin n. 90kg ja nyt olen noin 75kg, joten vähän saisi vielä pudota. Kaiken punnitseminen ja laskeminen on vaan raskasta ja aikaavievää enkä jaksa vaivautua. Mitenkään muuten en ole saanut painoa putoamaan, mutta olen pysynyt nyt tämän painoisena jonkun 3 vuotta.

Kun laskee ja punnitsee niin on tosiasiassa selvillä paljonko syö ja jäähän tieto itselle muistiin. Teen itse työtä painonhallinnan parissa ja vaikka nykyään kehoitetaankin syömään kehon viestejä kuunnellen niin monesti käy niin että ei kuitenkaan tiedosteta paljonko syö. Annoskoot ovat liian suuria vaikka ruoka muuten ok.

Itse pudottanut nyt 25kg ja 10kk mennyt tähän. Tosin lähtöpaino oli 120kg. Vielä on pudotettavaa. Olen paastonnut välillä ja lasken kaloreita. Nää on ainoat keinot mitkä itsellä toimii.

Itseasiassa en ole koskaan kysellyt muilta enkä edes kertonut, silloin onnistunut parhaiten. 

Löysin mukavan liikuntaharrastuksen, jossa käyn 2-3 kertaa viikossa. Ennen olin löysä sohvaperuna, mutta nykyään varsin hyvässä kunnossa ja työmatkatkin menen nykyään auton sijasta jalan tai pyörällä. Syön, kuten aina ennenkin eli suht terveellisesti ja monipuolisesti ja välillä herkutellen.

Kun jätin Triptylin apteekkiin, laihduin 20 kiloa, lopusta ylimääräisestä piti huolen stressi. En osaa enää syödä niin sanotusti oikein. Siinä ne.

Laihduttaminen ja laihtuminen on yksilöllistä.

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa en ole koskaan kysellyt muilta enkä edes kertonut, silloin onnistunut parhaiten. 

Siinä täytyy olla jokin psykologinen juttu taustalla, ehkä alitajuisesti delegoin jos jaan sen jonkun kanssa tai luovutan jo valmiiksi, minulla ollut samaa muussakin missä joutuu ylittämään arkiminänsä. 

Pienillä muutoksilla, miettien omaa hyvinvointia. Kohtuus ymmärtäen ja sallivuus. Ei täyskieltoja, ei herkkupäiviä, ei rajoituksia. 10kg lähtenyt vuoden sisään ja pikkuhiljaa tippuu, vaikka en laihduta. Paino nousi vuosia kun laihdutin jatkuvasti, nyt on tuuli kääntynyt, kun ymmärsin, että saa syödä mitä haluaa, milloin haluaa, eikä herkut lopu maailmasta vaan voin syödä niitä huomenna tai ensi viikollakin jos mieli tekee. Mikään ei ole enää oikeastaan erityistä herkkua, vaan kaikki on ravintoa ja syön sen verran, että nälkä lähtee, silloin kun nälkä on.

Pudotin 20 kiloa 12 vuotta sitten. Ihan kaloreita laskemalla, ei mulle mikään epämääräinen "terveellisempi syöminen" riittänyt.

Aloitin myös salitreenin silloin ja se on jäänyt pysyväksi harrastukseksi. Paino on pysynyt aika lailla samassa mutta kehonkoostumus on aivan toinen nykyään. Oon timmimpi kuin koskaan nuorena.

No paino nyt 84. Oli jo reilut 86 ja monenlaista oon kokeillu.

Nyt päätin pienentää annoskokoja. Aamupalalla luonnonjugurtti tai leipä, ennen oli molemmat. Kunnon kotiruoka, porkkanaa, kurkkua, tomaattia.

Arvelin, että vihannekset oman mieltymyksen mukaan olis hyvä ratkaisu, tarttis vielä ostaa keräkaali, siitä viipaleita aterialle. Vielä kun sais ittesä lenkille, marjastus on aika verkkaista liikuntaa, vaikka kilometrejä kertyykin.

Herkutteluun viinirypäleet tms. Suklaata vain harvoin.

Näillä keinoin toivon todella et ainakin 10 kg lähtis talven aikana. 20 kg olis ihanne.

Pitäkää peukkuja😉

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen elimistö pyrkii kaikin keinoin palaamaan aiempaan korkeimpaan painoonsa. Näin kertoo kansainvälinen tutkimus ja tästä oli juttua Tekniikan Maailmassa. Ylipaino jättää jälkensä elimistöön eivätkä ne poistu laihduttamalla.

Kerran ylipainoinen ollut on koko loppuelämänsä ylipainoinen tai kilojensa kanssa jojoileva.

Paras tapa pysyä hoikkana on olla koskaan lihottamatta itselleen ylipainokiloja. Näin se vain menee.

No on se ainakin itsellä onnistunut. Painavimmillani painoin 125 kg. Nyt 64 kg. Laihduttamisesta on jo lähes 10 vuotta aikaa, enkä jojoile painon kanssa tai joudu olemaan jatkuvassa nälässä tai valtavalla itsekurilla ja ruokien punnitsemisella pitämään itseäni kurissa.

Minun laihdutus alkoi lääkärikäynnistä, jolla todettiin korkea verenpaine, korkeat sokerit, järkyttävät kolesteroliarvot. Lääkäri totesi, että jos et heti tee radikaalia elämäntapamuutosta, sinulle täytyy laittaa lääkityksiä päälle. En millään halunnut alkaa syödä montaa lääkettä "vanhojen ihmisten sairauksiin" kolmikymppisenä, joten päätin tehdä sen elämäntapamuutoksen. 

Aluksi pääsin lähetteellä sairaalan painonhallintaryhmään. Siellä vedettiin alkuun 16 viikkoa pelkkää pussipirtelöä, samalla kun saatiin opetusta terveellisestä ruokavaliosta. Painoa lähti tuona aikana 28 kg. Sen jälkeen sain ravitsemusterapeutilta ruokavalion, minkä mukaan piti syödä että painon lasku jatkuu hitaammin. Se toimi hyvin, eikä ollut kovin epämukavaa - ruokaa toki tarvi laittaa itse enemmän kuin mihin olin ennen tottunut ja joskus oli mielitekoja, joiden kanssa piti oppia elämään ilman että sortuu niihin. Sitten kun painon lasku pysähtyi, menin uusiksi ravitsemursterapeutille, joka laati uuden ruokavaliosuunnitelman, jossa vähemmän kaloreita, ja taas alkoi paino laskea. 4 eri ruokavaliota minulla oli, että lopulta pääsin nykyiseen painoon. Syön aika lailla viimeisen mukaan edelleenkin.

Opettelin itselleni sopivan annoskoon, alkuun punnitsin kaiken. Huolehdin, että ihan jokaisessa annoksessa on itselleni sopivassa suhteessa rasvaa, proteiinia ja hiilihydraatteja, lisäksi kasviksia joka aterialla. Söin (ja syön edelleen) tasaisesti 4-5 kertaa päivässä. Ylimääräisiä herkkuja en syönyt alkuun lainkaan, myöhemmin otin niitä pikkuhiljaa kohtuudella mukaan.

Sen jälkeen olen jatkanut samalla kaavalla ja rungolla tähän saakka.