Lue keskustelun säännöt.
Kun seurustelukumppanit kertovat, että haluavat muuttaa kanssani yhteen asumaan, kysyn heiltä yhden kysymyksen
28.08.2023 |
"Millä lailla ajattelet, että meidän suhteemme tulee siitä paremmaksi?"
Toistaiseksi kukaan ei ole osannut antaa kunnollista vastausta. Oikeastiko sitä halutaan vain siksi, että niin nyt kuuluu tehdä?
Kommentit (93)
No en osaisi minäkään vastata. Onhan tuo selvä torjunta.
En minä yrittäisi puhua ympäri ihmistä joka ei halua muuttaa yhteen. Ei kyse ole väittelyn voittamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekään en aiemmin halunnut enää jakaa arkea tai taloutta kenenkään kanssa. Halusin vain rusinat pullasta, näin ajattelin. Sitten kohtasin elämäni rakkauden ja halusinkin koko pullan. Näin olen sen sanoittanut itselleni ja muillekin. Halusin herätä hänen vieressään ihan joka aamu, ja mennä hänen vierelleen nukkumaan ihan joka ilta. Halusin vaan kaiken.
Suhdettamme se ei ehkä muuttanut mutta yhteenmuutto teki meistä meidät.
Ihmiset eivät halua mahdollisimman hyvää suhdetta vaan mahdollisimman normaalin suhteen. Sosiaalinen paine yhdenmukaistaa ratkaisuja. Loppujen lopuksi hyvin harvat ovat immuuneja tälle vaikutukselle.
Syy voi myöskin olla: "Ei se parannakaan, mutta siinä säästyy rahaa".
Vierailija kirjoitti:
No en osaisi minäkään vastata. Onhan tuo selvä torjunta.
En minä yrittäisi puhua ympäri ihmistä joka ei halua muuttaa yhteen. Ei kyse ole väittelyn voittamisesta.
Mutta uskotko, että parisuhde muuttuu paremmaksi yhteen muuttuessa?
Mikä on kunnollinen vastaus?
"Saan käyttööni kahden tulot" ei taida riittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa lasten kasvattamista (omien tai yhteisten). Mutta sitä ei oikein sovi sanoa tuossa vaiheessa suhdetta.
Sitten on liian aikaista muuttaa yhteen.
"Sitten voidaan jakaa kotityöt puoliksi"
Muahhah, näytä se nainen jonka kotityöt on vähentyneet yhteenmuuton jälkeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en osaisi minäkään vastata. Onhan tuo selvä torjunta.
En minä yrittäisi puhua ympäri ihmistä joka ei halua muuttaa yhteen. Ei kyse ole väittelyn voittamisesta.
Mutta uskotko, että parisuhde muuttuu paremmaksi yhteen muuttuessa?
Joillakin voi muuttua, joillakin ei. Varmasti ei ole kaikille sopivaa ratkaisua.
En itse aikoinaan miettinyt mitään hyötynäkökohtia. Tiesin että haluan olla tämän ihmisen kanssa koko ajan, joten nyt mennään täysillä. Kävi miten kävi.
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa lasten kasvattamista (omien tai yhteisten). Mutta sitä ei oikein sovi sanoa tuossa vaiheessa suhdetta.
Miten?
Meillä erilliset asunnot nimenomaan helpottaa sitä lasten kasvattamista, kun toinen vanhempi elää kolmivuorotyön rytmissä ja muu perhe virka-aikaa. Kaikki saa nukkua ja pitää normaalia elämän ääntä rauhassa, kun vuorotyöläinen painuu illoista ja öistä nukkumaan oman asuntonsa rauhaan. Omassa lapsuudessani piti olla kusi sukassa koko ajan, koska vanhempi nukkuu, mutta häneltä ei olisi saanut odottaa yhtään mitään kunnioitusta muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en osaisi minäkään vastata. Onhan tuo selvä torjunta.
En minä yrittäisi puhua ympäri ihmistä joka ei halua muuttaa yhteen. Ei kyse ole väittelyn voittamisesta.
Mutta uskotko, että parisuhde muuttuu paremmaksi yhteen muuttuessa?
Eihän tuollaiseen voi vastata geneerisellä tasolla. Riippuu ihmisistä, suhteen laadustaan, puitteista... Eli joillekin voi muuttua paremmaksi, joillekin pahemmaksi.
-eri
Itseäni ei myöskään yhteenmuutto kiinnosta ja olen ollut asiasta täysin avoin miesystävilleni heti alusta. Hekään eivät ole kuulemma yhteenmuuttoa kaivanneet, mutta mystisesti suhteen keston lähestyessä vuotta, kaikki miehet ovat alkaneet ehdotella yhteenmuuttoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Sitten voidaan jakaa kotityöt puoliksi"
Muahhah, näytä se nainen jonka kotityöt on vähentyneet yhteenmuuton jälkeen!
Olen pitänyt oman kotini siistinä ja viihtyisänä vuosikaudet tekemällä korkeintaan puoli tuntia kotitöitä päivässä. Tiedän kokemuksesta, että tämä määrä riittää vallan hyvin, kun optimoi prosessit kunnolla, ja lopputulos on kenen tahansa helppo tarkastaa. Jostakin syystä yhteen muuttamisen ehdoksi ei käynyt se, etten joudu tekemään tuota enempää kotiöitä. Minusta tämä on kummallista, sillä nähdäkseni kahdestaan siivoamisen ym. pitäisi olla paljon tehokkaampaa, ei vähemmän tehokasta. Tässä tapauksessa tämä toinen osapuoli (nainen) olisi ilmeisesti halunnut ulkoistaa osan omista sotkuistaan minulle.
Yhtäkään miestä en ota kotiini enää elätiksi.
Seuraava mies voi ehdottaa mun muuttoa tämän kotiin. Saa olla melkoinen kimpale, jos tällainen koskaan toteutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en osaisi minäkään vastata. Onhan tuo selvä torjunta.
En minä yrittäisi puhua ympäri ihmistä joka ei halua muuttaa yhteen. Ei kyse ole väittelyn voittamisesta.
Mutta uskotko, että parisuhde muuttuu paremmaksi yhteen muuttuessa?
Joillakin voi muuttua, joillakin ei. Varmasti ei ole kaikille sopivaa ratkaisua.
En itse aikoinaan miettinyt mitään hyötynäkökohtia. Tiesin että haluan olla tämän ihmisen kanssa koko ajan, joten nyt mennään täysillä. Kävi miten kävi.
Jos se suhde paranee yhteen muuttamisen myötä, millä tavalla se mielestäsi paranee?
Eiköhän yhteenmuuton taustalla ole usein ihan vain käytännölliset syyt; Jos sitä muutoinkin jo nysvätään valtaosa ajasta tiivisti yhdessä jomman kumman luona, niin järkevämpää lyödä kokonaan hynttyyt yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei myöskään yhteenmuutto kiinnosta ja olen ollut asiasta täysin avoin miesystävilleni heti alusta. Hekään eivät ole kuulemma yhteenmuuttoa kaivanneet, mutta mystisesti suhteen keston lähestyessä vuotta, kaikki miehet ovat alkaneet ehdotella yhteenmuuttoa.
Avoliittoon vuoden tuntemisella? Huh. No, jos on kaksi ihmistä, jotka asuvat jossain vuokrakämpissä niin mikäpä siinä, mutta jos on rakkaudella laitettu oma koti, kuten itselläni oli, niin en olisi vuoden tai edes kahden kohdalla vielä siitä luopunut. Me muutimme yhteen neljän vuoden tiiviin yhdessäolon jälkeen ja sillä mielellä, että tämä on loppuelämän parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän yhteenmuuton taustalla ole usein ihan vain käytännölliset syyt; Jos sitä muutoinkin jo nysvätään valtaosa ajasta tiivisti yhdessä jomman kumman luona, niin järkevämpää lyödä kokonaan hynttyyt yhteen.
Ja sitten kun tulee ero, niin pitää saada ensin vuokralainen muuttamaan pois ennen kuin voi palata omaan kotiinsa. Ja koti on enemmän tai vähemmän kulunut siitä, kun vuokralainen on siellä asunut. Joskus vuokralainen voi tehdä isoakin vahinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei myöskään yhteenmuutto kiinnosta ja olen ollut asiasta täysin avoin miesystävilleni heti alusta. Hekään eivät ole kuulemma yhteenmuuttoa kaivanneet, mutta mystisesti suhteen keston lähestyessä vuotta, kaikki miehet ovat alkaneet ehdotella yhteenmuuttoa.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi se joidenkin harrastama "Mutta nämä asiat pitää keskustella heti alussa" -jankkaus ei toimi. Ihmisillä voi olla vaikka mitä mielipiteitä varhaisessa vaiheessa, mutta nuo mielipiteet eivät sitten kuitenkaan kestä törmäystä kotoa opittujen mallien ja sosiaalisten odotusten kanssa. Pakko vain hyväksyä se, että ihmiset muuttavat mieltään, ja toimia sen mukaisesti.
Lasten hankkimisen kanssa on muuten sama juttu.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän yhteenmuuton taustalla ole usein ihan vain käytännölliset syyt; Jos sitä muutoinkin jo nysvätään valtaosa ajasta tiivisti yhdessä jomman kumman luona, niin järkevämpää lyödä kokonaan hynttyyt yhteen.
Mielestäsi se, että muututaan seurustelukumppaneista yhteiseksi taloudeksi ei vaikuta parisuhteeseen tai sen dynamiikkaan, vaan kyseessä on vähämerkityksinen käytännön asia?
Helpottaa lasten kasvattamista (omien tai yhteisten). Mutta sitä ei oikein sovi sanoa tuossa vaiheessa suhdetta.