Yksinäisyyden takana on aina itsekkyys, joustamattomuus ja puuttuva halu oikeasti muuttua

Ei ainakaan minun tapauksessani. Viihdyn parhaiten yksin. Toki on harrastuskavereita, naapureita ja sukulaisia, eli ihmisseuraa. Parisuhdetta en halua, koska en usko että se toisi mitään sellaista hyvää elämääni, jota ei ole jo muutenkin.

Olen heivannut elämästäni kaikki ne ihmiset jotka eivät kohdelleet minua hyvin ja tiedätkö mitä, en jäänyt katumaan lainkaan vaikka ihmissuhteita nykyään on paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Vielä silloin tällöin huomaan ihmetteleväni miten tuollaisia ihmisiä onkaan, että ei viitsi yhtään edes yrittää sen toisen vuoksi mitään vaan porskuttaa menemään vaan, viis siitä pysyykö toinen perässä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan minun tapauksessani. Viihdyn parhaiten yksin. Toki on harrastuskavereita, naapureita ja sukulaisia, eli ihmisseuraa. Parisuhdetta en halua, koska en usko että se toisi mitään sellaista hyvää elämääni, jota ei ole jo muutenkin.

Ethän selvästikään ole yksinäinen. Se on tunnetila, ei sitä, että on konkreettisesti yksin.

Tai sitten ei vaan ole vielä tullut vastaan samanhenkistä ihmistä, keskusteluun ei vaan löydy sopivia aihepiirejä. Mieluummin yksin kuin tylsässä seurassa.

Myöskin ujous, halu olla yksin ja korkeat tai edes jonkinlaiset standardit seuralle.

Olen isosta perheestä ja vaan haaveilin saavani olla ihan rauhassa, viihdyn siis erinomaisesti. Se on vaan sinun luulosi että joku muu kärsii, kun ei olekaan läheisriippuvainen. Yksin osaava on syvällinen, kykenevä, rohkea ja täsmällinen.

Kyllä, tulen liian kontrolloivaksi ja omistushaluiseksi, joten parempi olla vain yksin.

Vierailija kirjoitti:

Näin se on. Yksinäisyydestä valittavien pitäisi valittamisen sijaan katsoa peiliin.

Ei ystävällinen, kohtelias, toiset huomioon ottava, lempeä ihminen ole yksinäinen. Ihmiset hakeutuvat tuollaiseen seuraan.

Sen sijaan on kyllä niitä ihmisiä, jotka kuvailevat itseään yllä olevilla adjektiiveilla, mutta ovat todellisuudessa töykeitä ja tylyjä. Ja sitten ihmettelevät, kun ovat omaa syyttään yksinäisiä.

ai että yksinäisen tulisi kelpuuttaa kuka tahansa narsisti ysäväkseen vain ettei tarvitse olla yksin?

Muitakin ajateltu, joustettu, En jaksa aina ihmisiä. Pakkomielteinen kavereissa roikkuminen ei sovi kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Yksinäiset keskittyvät syyttelemään muita ja vaativat yhteiskuntaa apuun, mutta eivät pidä itseään mitenkään vastuullisina eivätkä näe itsessään mitään vikaa. Yksinäiset kohtelevat tai ovat kohdelleet muita huonosti, ovat itsekeskeisiä ja epäkohteliaita mutta eivät näe itsessään muutoksen tarvetta. Kaikki on aina muiden vika ja kotoa pitäisi tulla muiden rukoilemaan mukaansa tätä epämiellyttävää tyyppiä. No, sitä saa mitä tilaa. Kukaan ei tietenkään tule koska tulee huonosti kohdelluksi.

Aika usein juuri näin ja ainakin tällä palstalla se on nopeasti helppo huomata.

Jos täällä joku itkee yksinäisyyttään ja hänelle laittaa muutaman kysymyksen, niin sieltähän tulee heti ihan älytön vihapurkaus takaisin. Yksinäinen ryöpyttää suuttumustaan ja vihaansa sata lasissa toisen niskaan ja sitten lopuksi tirauttaa vielä pienet krokotiilinkyyneleet.

puuttuva halu muuttua? miksi pitäisi muuttua jonkun toisen takia? häh? me, jotka viihdymme paremmin itseksemme, kuin turhan kanssaihmisen kanssa, niin miksi tätä erityisen hyvää lahjaa pitäisi muuttaa? en tunne koskaan oloani yksinäiseksi, yksin ollessani. minua lähinnä ällöttää ihmisten seurassa olo. ne turhat ja typerät jaarittelut omista, ja muiden asioista ei kiinnosta pierun vertaa. 

Ap, olet ääliö!

Kukaan ei halua olla ystäväni:/ n, 34v.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei halua olla ystäväni:/ n, 34v.

Oletko kokeillut seksin kautta?

Vierailija kirjoitti:

puuttuva halu muuttua? miksi pitäisi muuttua jonkun toisen takia? häh? me, jotka viihdymme paremmin itseksemme, kuin turhan kanssaihmisen kanssa, niin miksi tätä erityisen hyvää lahjaa pitäisi muuttaa? en tunne koskaan oloani yksinäiseksi, yksin ollessani. minua lähinnä ällöttää ihmisten seurassa olo. ne turhat ja typerät jaarittelut omista, ja muiden asioista ei kiinnosta pierun vertaa. 

No sinä et varmaan myöskään sitten valita yksinäisyyttäsi? Ehkä tämä ketju ei siis ollut ihan sinun juttusi, jos kerran et ole yksinäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se on. Yksinäisyydestä valittavien pitäisi valittamisen sijaan katsoa peiliin.

Ei ystävällinen, kohtelias, toiset huomioon ottava, lempeä ihminen ole yksinäinen. Ihmiset hakeutuvat tuollaiseen seuraan.

Sen sijaan on kyllä niitä ihmisiä, jotka kuvailevat itseään yllä olevilla adjektiiveilla, mutta ovat todellisuudessa töykeitä ja tylyjä. Ja sitten ihmettelevät, kun ovat omaa syyttään yksinäisiä.

ai että yksinäisen tulisi kelpuuttaa kuka tahansa narsisti ysäväkseen vain ettei tarvitse olla yksin?

Miksi hyökkäät noin vihamielisesti toisten kimppuun?

miten vihamielisesti? Yritän juuri karistaa tuollaisia narsistiystäviä kannoiltani joten ihan oikeasti haluan tietää että todellako minun täytyisi antaa olla, päästää heidät huseeraamaan takaisin elämääni vain siksi etten tuntisi oloani yksinäiseksi kuten nyt?

Tiesittekö, että koulukiusaaminen altistaa yksinäisyydelle. Itse olin koulukiusattu yläasteella ja se on vaikuttanut kykyyni luottaa ihmisiin. Se ilmenee vaikeutena solmia ystävyyssuhteita. Kun pitäisi mennä osaksi jotain porukkaa, tulee vaistomaisesti mieleen, että minua ei ehkä halutakaan mukaan jne. Olen passiivinen ottamaan yhteyttä. Seurailen tässä oman tyttäreni sosiaalista elämää. Hän ei ole joutunut elämässään kiusatuksi ja vaikka hän on perustempperamentiltaan ujo, hän löytää aina ystäviä. Hänen itseluottamuksensa on kunnossa ja hän pitää jotenkin itsestäänselvyytenä, että hänestä pidetään. Toki hän on myös reilu kaveri, empaattinen ja muut huomioiva. Kamppailen vielä keski-ikäisenä itsetunto-ongelmien kanssa, vaikka päällisin puolin kaikki on hyvin elämässäni. Koen yksinäisyyttä, vaikka en ole mitenkään ikävä tyyppi. Tiedän, että ystävien vähyys johtuu omasta käytöksestäni ja passiivisuudestani. En menisi ap:n tavoin osoittelemaan yksinäisiä ihmisiä sormella ja syyttämään heitä. Yksinäisyyteen on monia syitä, ei pidä yleistää ja tehdä asioista mustavalkoisia. Tietenkin jokainen voi opetella muodostamaan ystävyyssuhteita, mutta koska ystävyys on kahden kauppa, siihen tarvitaan myös toisen ihmisen halu ystävystyä.

Vierailija kirjoitti:

Muitakin ajateltu, joustettu, En jaksa aina ihmisiä. Pakkomielteinen kavereissa roikkuminen ei sovi kaikille.

En minäkään jaksa aina ihmisiä, mutta silti minulla on ystäviä ja perhe. Mieheni on ollut paras ystäväni yli 20 vuotta. Tällä hetkellä hän on mökillä ja minä kotona koska huomenna menen taas töihin. Yhden ystäväni kanssa viestittelimme aamulla muutaman viestin verran ja sitä ennen olimme viestitelleet viikko sitten ja jutelleet kolmisen viikkoa sitten. Meille tämä tahti on oikein sopiva molemmille, ei tässä kukaan roiku kenessäkään. Outo ajatuskin.

Miksi oletetaan aina että se yksi on itsekäs, voihan hänen ex-kaverit olla ollut itsekkäitä, siinä määrin että eri teille. Tai kemiat eivät kohdanneet. Ihmiset ovat hyvin erilaisia, jollekin sopii yksi ja toiselle toinen. Aina ei ole sopivaa jollekin pienessä Suomessa, koska massa-ajattelu on vallannut ihmiset, missä yksilöt. Massaihmiset kai löytävät toisensa.

Ei pidä yhtään paikkaansa, mistä sä ees keksit tollaista tuubaa?