Masentaa,ahdistaa ja v...tuttaa.

Elämä on yhtä työtä, ensin töissä ja sitten kotona. Viikonloppuisin riittää pyykkiä, tiskaamista, ruuanlaittoa, silitystä, imuroimista, pölyjen pyyhintää, tavaroiden keräämistä ym. Ei nämä työt lopu ikinä.



Masentaa kun monet kaverit kertoo tulevista lomasuunnitelmista ja varatuista matkoista. Meillä ei ole mahdollisuutta matkustaa, eläminen vie kaikki rahat:(. En nyt varsinaisesti kaipaa reissuja joka vuosi, mutta olisihan se kiva kerran kymmeneen vuoteen käydä ulkomailla. Olen siis viimeksi käynyt ulkomailla vuonna 2002 ennen kun saimme lapsia.



Tänään vähän apaattinen fiilis. Tartteis keksiä jotain piristystä tähän elämää. Joku haave tai suunnitelma.