Jos työpaikallesi tulee keikkalaiseksi henkilö, josta selviää että on ollut kotiäitinä

Ajattelen töitä ja käyttäydyn häntä kohtaan kuten muitakin työkavereita: ammattimaisesti, asiallisesti ja ystävällisesti.

Miten muutenkaan?

Mitä se mulle kuuluu?

Neutraalisti, hän on vain yksi ihminen muiden joukossa.

Enpä mitiä. Hän on nyt siellä tekemässä duunia, joten tehdään työt pois ja ollaan kohteliaita toisillemme.

Mitä tuosta muka pitäis ajatella? Että on perhekeskeinen, lapsiensa kanssa aikaa viettävä ja ilmeisesti miehensä kanssa tällaisen järjestelyn saanu sovittua?

Miksi kotiäitiys tai keikkailu vaikuttaisi suhtautumiseen? Kyllä suhtautuminen riippuu enemmän siitä miten hän tekee sen työnsä.

Oletan että hoitaa keikkansa ja häipyy. Sori, ei tule erityiskohtelua.

AP voisi keskittyä omaan työhöönsä.

Kyllä mä olen kiitollinen jokaisesta työnsä tekevästä keikkalaisesta. Tietty mieluumminhan sitä ottais vakityökavrikseen, mutta ei ole kuulemma rahaa. Keikkalaiset kun ovat halvempia. :(

Kiitos, että tulet ja olet.

Vierailija kirjoitti:

AP voisi keskittyä omaan työhöönsä.

MItä?

Mä ajattelin, että hän itse kyselee omasta puolestaan muiden tuntemuksia. Vähän arkana palailemassa sorvin ääreen.

Ohis

On meillä ollutkin tuollainen työntekijä. Ihan normaalisti suhtauduin. Kovasti yritin kylläkin houkutella meille vakkariksi, vaikka osa-aikaisena, mutta ei ollut kiinnostunut.

Jos ap omasta puolestaan kyselee, niin rohkeasti vaan keikoille. Ei työpaikoilla kukaan sinua taustasi puolesta arvioi tai tuomitse.

Ei tässä ole mitään ongelmaa. Keikkalaiset tietävät, että kun oven sulkee takanaan, niin sinne jää myös organisaatiokulttuuri ja kaikenlaiset klikit.

Joillekin tuo sopii oikein hyvin ja ymmärrän heitä.

Hienoa että on löytänyt vielä töitä noin pitkän kotiäitiyden jälkeen.

Nosto

Otan syliini ja tunnen tunteen.

On womanracist, womanfascist, womansplainer, narsisti ja yhteistyökyvytön. Yhteistyökykyinen non-womanracist olisi jo ajat sitten saanut vakituisen työn.

Varmaan hyvä multitaskaaja : D