Naiivia settiä nyt boomerit - ikäisen näppäimistöltä.

Kysymys kuuluu: olen muutaman viikon ns. nähnyt ja jutellut samanmoisen taustan, elämäntilanteen, iän omaavan vastapäistä sukupuolta itseeni nähden olevan (ulkohabituskin kyllä miellyttää) ihmisen kanssa.
Joskus hän hakeutuu seuraani ns, joskus toisinpäin, mutta menen helposti aluksi hieman paniikkilukkoon, vaikka höpötyksen edetessä juttu luistaa, silmissään on mukava katse.
Tietää, että pidän seurastaan, ja tiedän, ettei hän vihaa minua.
Mitäs seuraavaksi, vai unohdanko?
Sinkkuja tahoillamme molemmat, mutta emme varsinaisesti jotain äärierakoituneita.