Lue keskustelun säännöt.
Lapsellani ei ole kavereita
06.07.2023 |
Kyseessä kotihoidettu 3-v, jolle olen yrittänyt löytää kavereita kerhoista, leikkipuistoissa, naapureista, tuttujen lapsista yms. Lapsi olisi kovin kiinnostunut muista lapsista ja yhteisleikeistä, mutta monesti käy niin, että leikkipuistoissa muut lapset kokevat lapseni ärsyttäväksi. Hän siis innoissaan seuraa muita lapsia, eikä ole kovin hienovarainen. Kyseessä siis tosi innokas ja sosiaalinen lapsi. Ei tippaakaan ujostele. Kuitenkin puheessa on vielä joitain epäselvyyksiä, mutta neuvolasta ei olla oltu huolissaan.
Nyt naapuruston lapsetkin "syrjivät" lastani. Eivät ota mukaan leikkeihin ja valittavat jos joutuvat olemaan lapseni kanssa, joka toki innokkaasti heidän leikkeihin menee mukaan.
Tuttujenkin lasten kanssa olen huomannut vähän samaa. Joskus leikit onnistuvat ja yritän aina auttaa lapsia yhteiseen leikkiin.
Olen itse ollut nuorena hieman kiusattu, joten siirränkö tämän nyt lapseeni? Minun oli tarkoitus pitää lapsi kotona kerhoissa käyden vielä ainakin vuoden (meillä on myös vauva, jonka kanssa olen kotona) mutta onkohan tässä nyt enää muuta vaihtoehtoa, kuin päiväkoti ja löytääkö hän sieltäkään kavereita.
Tällaisia mietteitä tänään.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ja yritä vielä jaksaa odottaa. Kolmevuotias on vielä pieni, eikä yhdessä leikkiminen siinä iässä aina onnistu. Kyllä kaveri vielä löytyy, siihen voi vaan mennä hieman aikaa. Parasta olisi, jos olisi joku lapsi jonka kutsua teille leikkimään, ei paljoa vanhempi sinun lastasi että leikit osuvat helpommin yksiin.
Kiitos, täytyy vielä yrittää kutsua kavereita lapsineen käymään. Minulla on muutama kaveri, joilla saman ikäisiä lapsia. Monesti lapsilla vaan tulee kiistaa jostain hienoista tavaroista ja sitten toinen lapsi tympääntyy leikkiin ja lähtee omiin leikkeihin. Vaikka siis lapselleni olen opettanut ja opetan, jos huomaan ettei leluja jaeta tai niitä omitaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin myös, että miten ohjata lasta tilanteessa, jossa lapset lähtevät häntä karkuun esim. leikkipuistoissa?
Ap
Mun sydän särkyi, kun luin tän. Vaikka lapsesi on vasta kolme, eli mitään hätää ei ole. Voisiko hän saada jotain toimintaterapiaa, jotta oppisi olemaan toisten lasten kanssa? Hyvässä päivökodissa opetetaan myös sosiaalisia taitoja.
Mun sydän särkyi, kun luin tän. Vaikka lapsesi on vasta kolme, eli mitään hätää ei ole. Voisiko hän saada jotain toimintaterapiaa, jotta oppisi olemaan toisten lasten kanssa? Hyvässä päivökodissa opetetaan myös sosiaalisia taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Mun sydän särkyi, kun luin tän. Vaikka lapsesi on vasta kolme, eli mitään hätää ei ole. Voisiko hän saada jotain toimintaterapiaa, jotta oppisi olemaan toisten lasten kanssa? Hyvässä päivökodissa opetetaan myös sosiaalisia taitoja.
Minunkin sydän särkyy, kun naapurin lapset leikkivät keskenään ja oma lapseni ei vielä ymmärrä mitä muut lapset tarkoittavat käytöksellään ja puheillaan. Ovat osa siis vähän isompia jo.
Täytyy olla yhteydessä neuvolaan. Harmittaa vain päiväkotiinkin vieminen, kun lapsi on niin hyvin pärjännyt kotona ja seurakunnan järjestämissä kerhoissa, mutta toki leikkikavereita nykyään kaipaisi. Kerhoissa kyllä joitain saman ikäisiä lapsia on, mutta en tiedä leikkivätkö yhdessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakaan ei ollut ihan pienenä kavereita, mutta myöhemmin asia muuttui. Älä vielä huolesta kuole, lapsesi on tosi pieni.
Vierailija kirjoitti:
Minullakaan ei ollut ihan pienenä kavereita, mutta myöhemmin asia muuttui. Älä vielä huolesta kuole, lapsesi on tosi pieni.
Kiitos vastauksestasi. Toivotaan, että näin käy myös meillä :)
Itse löysin tärkeän kaverin päiväkodista. En ole varma minkä ikäinen olin tarkalleen, mutta kuitenkin. Siksi olen miettinyt, että pilaanko lapseni tällä kotihoidolla, vaikka parhaani teen hänen kaverisuhteiden eteen.
Mietin myös, että jatkanko sinnikkäästi yrittämistä kavereiden lasten kanssa, vaikka leikit eivät olisikaan aiemmin kunnolla lähteneet?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä anna seurata muita lapsia väkisin, se on muille lapsille ahdistavaa. Vaikka lapsi olisi miten kiva. Ole lapsen seurana ja hän osaa leikkiä itsekseenkin? Tuon ikäisillä ei ole aina muistia tai saattaa leijua omissa sfääreissä, tulee joskus paikalle. Tulkitset liikaa kaiken lähestymisen kaverihauksi ja yksinäisyydeksi, lopeta se, lapsi on vasta 3v! Vanhempi ja lelut/kirjat riittävät monelle jos on kivat vanhemmat. Varmasti myöhemmin on ystäviä. Huono kaveri ei olisi kiva asia tai ryhmä automaattisesti (ryhmässäkin voi olla yksin nimenomaan), parempi panostaa laatuun. Ja ovatko lapset samalla tasolla kehityksessä vai eivät, tai ikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakaan ei ollut ihan pienenä kavereita, mutta myöhemmin asia muuttui. Älä vielä huolesta kuole, lapsesi on tosi pieni.
Kiitos vastauksestasi. Toivotaan, että näin käy myös meillä :)
Itse löysin tärkeän kaverin päiväkodista. En ole varma minkä ikäinen olin tarkalleen, mutta kuitenkin. Siksi olen miettinyt, että pilaanko lapseni tällä kotihoidolla, vaikka parhaani teen hänen kaverisuhteiden eteen.
Mietin myös, että jatkanko sinnikkäästi yrittämistä kavereiden lasten kanssa, vaikka leikit eivät olisikaan aiemmin kunnolla lähteneet?
Ap
No et pilaa kotihoidolla, jos harjoitellaan iän mukaisia asioita ja taitoja. Ihan outo kysymys. Tarha on pelkkää kylmää toimintaa ryhmässä, osalla ei ole kavereita siellä, se on lasten säilytyspaikka. Miksi luotatte noin paljon laitoshoitoon. Ei 3v ajattele edes että nyt pitää olla ystäviä väkisin. Niitä ehtii tulemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitteko leikin kautta harjoitella sosiaalisia taitoja? Muiden huomioimista jne.
Mä en ole ikinä löytänyt kavereita. Mulla oli lapsena tuota liikaa innokkuutta ja olisin tarvinnut jotain toimintaterapiaa tms. Onneksi lapseni on ollut aina ihan erilainen kuin minä ja saanut paljon kavereita. Tuo toimintaterapia tms jossa opetettaisiin miten leikkiä yhdessä, voisi olla lapsellesi hyvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole ikinä löytänyt kavereita. Mulla oli lapsena tuota liikaa innokkuutta ja olisin tarvinnut jotain toimintaterapiaa tms. Onneksi lapseni on ollut aina ihan erilainen kuin minä ja saanut paljon kavereita. Tuo toimintaterapia tms jossa opetettaisiin miten leikkiä yhdessä, voisi olla lapsellesi hyvä asia.
Lopettakaa lasten väkisin vienti terapiaan ja toimintaterapiaan! Ei ole mitään tarvetta sille! Lapsi on vasta pieni ja oppii kyllä, kun aikuinen ohjaa.
Mun lapsi on nyt 3v 3kk ja ollessaan alle 3, sanotaan 2v 6kk oli tuota meilläkin. Isot lapset juoksi karkuun, oma lapsi ei tajunnut ettei isot välitä hänen seurasta jne. Tuijotti toisia lapsia. Nyt on päiväkodissa tosi suosittu ja saa kutsuja syntymäpäiville ja puistoon leikkimään. Puhe on hyvää ja sosiaaliset taidot myös. Olen opettanut pois tuijottamisesta ja kun uusi lapsi kiinnostaa, kysyy "Mikä sinun nimesi on?" Se sosiaalisten taitojen kehittäminen on tavallaan vaikeaa ja hidasta, mutta aika auttaa. Varmaan puolen vuoden päästä teilläkin lapsi on jo tosi suosittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3-vuotias on vielä tosi pieni. Minkä ikäisiä pihan muut lapset siis ovat? Yhtään vanhemmat tuskin haluavat pieniä leikkeihinsä; ei siis kannata ylitulkita tilanteita, jossa isommat eivät ota pienempää leikkeihin.
Ylipäätään 3-vuotiaat vasta aloittelevat vastavuoroisia leikkejä, riitaa tulee ja saa tulla niin leluista,leikin juonesta yms.
Varmasti omat kokemuksesi vaikuttaa,mutta älä tosiaan ota liikaa stressiä tilanteesta. Hyvin voi jatkaa kotihoitoa ja siihen rinnalle maltillinen määrä kerhoa,leikkitreffejä jne.
Syntyvyyden laskiesssa valikoima pienenee.
Vierailija kirjoitti:
Älä anna seurata muita lapsia väkisin, se on muille lapsille ahdistavaa. Vaikka lapsi olisi miten kiva. Ole lapsen seurana ja hän osaa leikkiä itsekseenkin? Tuon ikäisillä ei ole aina muistia tai saattaa leijua omissa sfääreissä, tulee joskus paikalle. Tulkitset liikaa kaiken lähestymisen kaverihauksi ja yksinäisyydeksi, lopeta se, lapsi on vasta 3v! Vanhempi ja lelut/kirjat riittävät monelle jos on kivat vanhemmat. Varmasti myöhemmin on ystäviä. Huono kaveri ei olisi kiva asia tai ryhmä automaattisesti (ryhmässäkin voi olla yksin nimenomaan), parempi panostaa laatuun. Ja ovatko lapset samalla tasolla kehityksessä vai eivät, tai ikä.
Yritän yleensä kiinnittää lapsen huomion muuhun ja itseeni. Onnistuu vaihtelevasti. Toiset lapset ovat vain usein kiinnostavampia, kuin äiti, jonka kanssa on leikkinyt koko pienen ikänsä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakaan ei ollut ihan pienenä kavereita, mutta myöhemmin asia muuttui. Älä vielä huolesta kuole, lapsesi on tosi pieni.
Kiitos vastauksestasi. Toivotaan, että näin käy myös meillä :)
Itse löysin tärkeän kaverin päiväkodista. En ole varma minkä ikäinen olin tarkalleen, mutta kuitenkin. Siksi olen miettinyt, että pilaanko lapseni tällä kotihoidolla, vaikka parhaani teen hänen kaverisuhteiden eteen.
Mietin myös, että jatkanko sinnikkäästi yrittämistä kavereiden lasten kanssa, vaikka leikit eivät olisikaan aiemmin kunnolla lähteneet?
Ap
No et pilaa kotihoidolla, jos harjoitellaan iän mukaisia asioita ja taitoja. Ihan outo kysymys. Tarha on pelkkää kylmää toimintaa ryhmässä, osalla ei ole kavereita siellä, se on lasten säilytyspaikka. Miksi luotatte noin paljon laitoshoitoon. Ei 3v ajattele edes että nyt pitää olla ystäviä väkisin. Niitä ehtii tulemaan.
Järkipuhetta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakaan ei ollut ihan pienenä kavereita, mutta myöhemmin asia muuttui. Älä vielä huolesta kuole, lapsesi on tosi pieni.
Kiitos vastauksestasi. Toivotaan, että näin käy myös meillä :)
Itse löysin tärkeän kaverin päiväkodista. En ole varma minkä ikäinen olin tarkalleen, mutta kuitenkin. Siksi olen miettinyt, että pilaanko lapseni tällä kotihoidolla, vaikka parhaani teen hänen kaverisuhteiden eteen.
Mietin myös, että jatkanko sinnikkäästi yrittämistä kavereiden lasten kanssa, vaikka leikit eivät olisikaan aiemmin kunnolla lähteneet?
Ap
No et pilaa kotihoidolla, jos harjoitellaan iän mukaisia asioita ja taitoja. Ihan outo kysymys. Tarha on pelkkää kylmää toimintaa ryhmässä, osalla ei ole kavereita siellä, se on lasten säilytyspaikka. Miksi luotatte noin paljon laitoshoitoon. Ei 3v ajattele edes että nyt pitää olla ystäviä väkisin. Niitä ehtii tulemaan.
Kyllä pyritään harjoittelemaan ja on taidoissa ihan ikäistensä tasolla. Hyvä huomio tuo, ettei lapseni ajattele ystävyydestä tällä tavalla miten itse ehkä ajattelen.
Ap
Ei tuon ikäiset yleensä löydä puistossa kavereita. Varsinkin vanhemmat lapset välttelevät yleensä pienempiä lapsia, joten parasta on pysyä oman ikäisessä seurassa.
Kutsu kavereiden lapsia teille tai sovi tapaamisia puistoon, sisäleikkipaikkaan tms.
Jos lapsellasi on puheen ymmärrettävyyden kanssa ongelmia, voi päiväkoti tai kerho olla avuksi siihen. Moni äiti osaa tulkita lapsen joka äännähdyksen, joten lapsi ei edes tajua, ettei muut kuin oma perhe ymmärrä epäselvää puhetta.
Tsemppiä, ja yritä vielä jaksaa odottaa. Kolmevuotias on vielä pieni, eikä yhdessä leikkiminen siinä iässä aina onnistu. Kyllä kaveri vielä löytyy, siihen voi vaan mennä hieman aikaa. Parasta olisi, jos olisi joku lapsi jonka kutsua teille leikkimään, ei paljoa vanhempi sinun lastasi että leikit osuvat helpommin yksiin.