Mielenterveyspalvelut ja kriisipuhelimet tulisi järjestää perhekeskeisesti

Ei, vaan ihmiskeskeisesti.

Juu ehdottomasti nuo mielenterveysvanhempien lapset pitäisi saada ainakin heti mukaan ja huomioiduksi aikuisen hoidossa. Että lasten vointi kartoitettaisi, ja että hoitotaho edes juttelisi lasten kanssa ja kertoisi mikä vanhemmalla on ja miten se vaikuttaa lapsiin ja mitä heidän tulee huomioida. Ja joku kertoisi myös sen mikä olisi normaalia elämää. Ja lasten vointia seurattaisi myös koko ajan.

Oikein hyvää asiaa tuo juttu.

Sama koskee lasten lisäksi myös esim. puolisoa. En aja sellaista, että puoliso pääsisi puuttumaan toisen terapiaan tai että saisi itse terapiaa vähän kuin siinä sivussa.

Vaan että ylipäätään huomioitaisi hoidossa, että se asiakas ei elä tyhjiössä, vaan hänen vointinsa ja edesottamuksensa vaikuttavat ympäröiviin ihmisiin.

Meillä tuli katastrofi siitä, kun terapia antoi "kotitehtäviä", joita mies toteutti, mikä oli sinällään tietenkin kaikki hyvää. Mutta mies sitten käytti näitä kotitehtäviä tekosyynä pitää mykkäkoulua, kun hänen pitää opetella ottamaan etäisyyttä. Ja minulle ei kukaan ollut kertonut, että tällainen harjoitus on meneillään, jota mies toteutti päin persettä. Joten mykkäkoulusta seurasi minun hermostuminen, kriisi, paljon painolastia ja 9 kk myöhemmin meni välit lopulta poikki.

Mutta tuosta se lähti, ja jos minä olisin ollut paremmin perillä terapiajutuista, niin olisin ensinnäkin osannut varoittaa terapeuttia, että miehen tuntien hän tulee toteuttamaan tehtävää juuri noin aggressiivisesti kuin tekikin. Ja toiseksi olisin osannut suhtautua toisin.

Kyllä, todella toivon, että tulevaisuudessa perheen olemassaolo huomioidaan paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan ihmiskeskeisesti.

Totta kai hoito suunnataan ensisijaisesti itse asiakkaalle. Mutta on sillä sairaudella heijastevaikutuksia perheenjäseniinkin, ei sitä voi kieltää. Ja usein, kun yksi sairastuu, niin kohta koko perhe voi pahoin. Kokemusta on.

Tuo kirjailija Miki Liukkosen yllättävä kuolema nuorella iällä on surullinen esimerkki siitä että nuorten mielenteveysongelmiin tulisi jo puuttua varhaisella iällä niiden ennalta ehkäisemiseksi eikä niin että odotetaan potilaan olevan jo aikuinen ennen kuin ongelmiin aletaan puuttua.