Lue keskustelun säännöt.
Miten hyväksyä se että sinkkuna mennään koko elämä.?
20.06.2023 |
.ja että ei koskaan saa kokea rakkautta ja kumppanuutta?
Ja toivoisin ihan kunnollisia apuja, ei mitään ei ne parisuhteetkaan oo mitenkään hääppösiä tai et tiedä mitä tuleva tuo.
Ihan aikuisen realistisia neuvoja kaipaisin.
Kommentit (33)
Riittää, että hyväksyy vain sen, miten asiat juuri nyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitus,rakkaus ja kumppani ovat tämän vuosisadan suurimpia valheita
Joillekin käy niin, sille ei mitään voi.
Äläs sano,se kumppani voi kyllä löytyä vaikka 5kymppisenä,elämä on ihmeellistä ja täynnä yllätyksiä,ole avoimin mielin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus,rakkaus ja kumppani ovat tämän vuosisadan suurimpia valheita
Mitä tämä tarkoittaa?
Jos väittämäsi olisi totta, miksi lähes kaikki näitä hakee kissojen ja koirien kanssa?
Alenna rimaasi yhä enemmän tai hanki enemmän rahaa "puolisolle" jaettavaksi. Ei kiinnosta? Et taida haluta parisuhdetta tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riittää, että hyväksyy vain sen, miten asiat juuri nyt on.
Tämä. Tulevaisuudesta on turha murehtia suuntaan tai toiseen, koska voimme olla vain nykyhetkessä. Jos hyväksyy jatkuvasti asioiden laidan tässä hetkessä ja lopettaa menneisyyden tai tulevaisuuden murehtimisen, niin silloin ei tarvi yrittää hyväksyä sitä, miten tulevaisuudessakin joutuu olemaan yksin. Sen hyväksymisen yrittäminen lienee vaikeampaa, kuin nykyhetken hyväksyminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus,rakkaus ja kumppani ovat tämän vuosisadan suurimpia valheita
Mitä tämä tarkoittaa?
Jos väittämäsi olisi totta, miksi lähes kaikki näitä hakee kissojen ja koirien kanssa?
Nimenomaan, kuvitellaan että ois jotenkin vajavainen niin että toinen puolisko on kateissa tai puuttuu. Keneltäkään ei puutu yhtään mitään, kumppania tarvitsee lähinnä perheenperustamiseen ei oikeastaan muuhun. Toki jos rakastaa voi toimia, mutta jos mies on täysin ansioton, tavoitteeton, tunteeton hyväksikäyttäjä (niinkuin useimmat) niin koko kuvio on täysi huijaus. Naisille vaan syötetään tätä pas kaa joka tuutista, että jaksavat elämän elämän läpi olla hyväksikäytettyjä. Eli juostaan porkkanan perässä ja havahdutaan lopulta että yksin on ihan hyvä ja tässä hommassa ei ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yli puolet liitoista päättyy eroon joka tapauksessa. Naiset ovat voimaantumiskiimoillaan paskoneet totaalisesti ydinperheet ja läpi elämän kestävät suhteet ja Tinder on puolestaan paskonut ja vääristänyt parisuhdemarkkinat totaalisesti.
En ole sinkku mutta jos jään sinkuksi jossain kohtaa niin ei maksa vaivaa yrittää etsiä uutta naista
Täähän se ois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittää, että hyväksyy vain sen, miten asiat juuri nyt on.
Tämä. Tulevaisuudesta on turha murehtia suuntaan tai toiseen, koska voimme olla vain nykyhetkessä. Jos hyväksyy jatkuvasti asioiden laidan tässä hetkessä ja lopettaa menneisyyden tai tulevaisuuden murehtimisen, niin silloin ei tarvi yrittää hyväksyä sitä, miten tulevaisuudessakin joutuu olemaan yksin. Sen hyväksymisen yrittäminen lienee vaikeampaa, kuin nykyhetken hyväksyminen
Tässä on nimenomaan se kuvio mikä ei kannata. Lopettakaa hetkessä eläminen ja tehkää jotain mikää turvaa tulevaisuudenkin. Kaikki poukoilee parisuhteista toiseen vaan saadakseen kikseja ja kokeakseen itsensä kerta toisensa jälkeen ainutlaatuiseksi. Lapsellista ja ei kanna hedelmää, sydämmet särkyy ja kaikki valittaa vauva palstalla. voi voi entäpä jos opettelet rakastamaan itseäsi toisten sijaan ja lakkaat hakemasta hyväksyntää toisilta. Sinun arvosi ihmisenä ei määrity parisuhteessa vaan sen määrität sinä itse yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksy itsesi ensin, et ole mitenkään puutteellinen. Elämä ei läheskään aina mene kuten muilla näyttää menevän. Jokaisella meillä on omanlainen elämä. Jos ei vaan ihastu ja rakastu, niin ei se ole puute. Läheskään kaikki eivät mene rakkaudesta naimisiin. Järkiliittoja on ollut aina ja ne taitavat olla niitä kestävimpiä.
Jokaisella ihmisellä on oikeus valita kumppaninsa eikä tarvitse heti tarrata ekaan, joka osoittaa kiinnostusta. Toiset kylläkin niin tekevät ja joutuvat pakottamaan itsensä sietämään toisen kummallisuuksia. Siinä kyllä joutuu taistelemaan melkoisesti, että jaksaa ihmistä, jota ei rakasta. Miksi siis tehdä itselleen vaikea elämä vain ollakseen parisuhteessa, kun muka kaikki muutkin ovat?!
Olen jo kypsässä iässä ja edelleen ihastun/rakastun todella harvoin. Eipä ole ollut onnea niiden kohdalla, joihin tunteita on kehittynyt.. Oikeastaan vaikea sanoa mihin sitä ihastuu, joskus aivan päinvastainen kuin olisi kuvitellut.
Luonne on lopulta aika ujo ja introvertti, vaikka monet eivät sitä uskoisi. Näin naisena on vaikea ottaa kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittää, että hyväksyy vain sen, miten asiat juuri nyt on.
Tämä. Tulevaisuudesta on turha murehtia suuntaan tai toiseen, koska voimme olla vain nykyhetkessä. Jos hyväksyy jatkuvasti asioiden laidan tässä hetkessä ja lopettaa menneisyyden tai tulevaisuuden murehtimisen, niin silloin ei tarvi yrittää hyväksyä sitä, miten tulevaisuudessakin joutuu olemaan yksin. Sen hyväksymisen yrittäminen lienee vaikeampaa, kuin nykyhetken hyväksyminen
Tässä on nimenomaan se kuvio mikä ei kannata. Lopettakaa hetkessä eläminen ja tehkää jotain mikää turvaa tulevaisuudenkin. Kaikki poukoilee parisuhteista toiseen vaan saadakseen kikseja ja kokeakseen itsensä kerta toisensa jälkeen ainutlaatuiseksi. Lapsellista ja ei kanna hedelmää, sydämmet särkyy ja kaikki valittaa vauva palstalla. voi voi entäpä jos opettelet rakastamaan itseäsi toisten sijaan ja lakkaat hakemasta hyväksyntää toisilta. Sinun arvosi ihmisenä ei määrity parisuhteessa vaan sen määrität sinä itse yksin.
No ihminen elää tässä hetkessä halusipa tai ei, mutta sen nykyhetken voi käyttää silleen että se on myös tulevaisuuden nykyhetkelle ja itselle eduksi
Kerro itsestäsi jotakin, niin voidaan porukalla pohtia, miten saadaan nostettua sun markkina-arvoa? :D Koko vauva.fi:n kävijät rinkiin ehdottamaan parannuksia.
Käytkö esim. töissä, harrastuksissa, opinnoissa... Missä? Tääkin on jo oleellista ihan vaan jo sen kannalta, että käytkö ylipäänsä paljon jossain, missä ihmiset tutustuu vähän matalammalla kynnyksellä toisiinsa.
Se on vain pakko hyväksyä, koska muuten pian ei voi muuta ajatellakaan ja sellainen tuhoaa elämän vielä pahemmin kuin jatkuva yksinäisyys. Itselleni pahinta aikaa oli, kun vielä elättelin toiveita, että tilanne voisi muuttua. Nyt kun olen ymmärtänyt, että en tule koskaan kokemaan toisen ihmisen läheisyyttä tai yhteyttä niin olo on paljon parantunut ja suurin paino hartioilta on pudonnut pois.
m43
Vierailija kirjoitti:
Siihen tottuu ajanmyötä, eikä siinä ole mitään outoa. Itse kaipasin parisuhdetta perheenperustamiseen mutta koska en löytänyt kuin renttu-vässykkä-gigoloita /yleisiä miehiä ja olen yli 40 vuotias niin aion elää yksin loppuelämäni.
Sama. Koitan vielä saada lapsen yksin.
Itse ihmettelen paria ystävääni jotka on mielestäni oikeesti kivoja ihmisiä, hauskoja, luotettavia, kivannäköisiä ja ei vaan tule kohdalle oikeaa, toinen mies toinen nainen. Samaan aikaan jotkut tosi hankalat ihmiset vetää puoleensa ihmisiä. En ymmärrä.
Sinkkuna elät vain itsellesi. Mikäs sen kauniimpaa kuin käyttää jokainen päivä kuin itse haluaa, harrastaa kaikkea mitä haluaa, käyttää rahat miten haluaa, viettää lomat miten haluaa jne. Neuloa, aloittaa blogi, tehdä vapaaehtoistöitä, aloittaa laskuvarjohyppääminen, rempata taloja, aloittaa löytökissakoti. Jääkaappiin ostamasi ruoat eivät katoa, koti pysyy siistinä, nukkumaan voi mennä kun haluaa eikä kumikaveri vonkaa kun et itse halua.
Sinkkuelämä on hyvää elämää :)
Siihen tottuu ajanmyötä, eikä siinä ole mitään outoa. Itse kaipasin parisuhdetta perheenperustamiseen mutta koska en löytänyt kuin renttu-vässykkä-gigoloita /yleisiä miehiä ja olen yli 40 vuotias niin aion elää yksin loppuelämäni.