Miten hyväksyä se että sinkkuna mennään koko elämä.?
.ja että ei koskaan saa kokea rakkautta ja kumppanuutta?
Ja toivoisin ihan kunnollisia apuja, ei mitään ei ne parisuhteetkaan oo mitenkään hääppösiä tai et tiedä mitä tuleva tuo.
Ihan aikuisen realistisia neuvoja kaipaisin.
Kommentit (33)
Jos kiinnittää huomion välillä projektiin (henkinen tai fyysinen) jos on joku menossa, kirjaan, unelmiin, ajatteluun, videoon, kotona puuhasteluun, kävely jne. Muillakin on tuo tilanne. Ja pitää pienen mahdollisuuden että siihen voi tulla joku positiivinen ratkaisu, vaikkei tulisi. Jos on rahaa, matkailu voi olla ihan ok, ne turvallisemmat kohteet. Miettimällä joskus mistä on tänään kiitollinen. Ei kiinnitä ulkona pareihin liikaa huomiota enää, vaikka niitä kyllä tulee silmille. Suomi on aika suljettu, ehkä somessa mahdollisuuksia vähän tai jos on joku ok ihmispaikka. Ajattelemalla suurempaa avaruutta ja kokonaisuutta.
Kun tuhat kertaa yrittää, voi onnistua muutaman kerran. Te annatte liian helposti periksi tai yritätte liikaa; Jompi kumpi tai kumpikin.
Avoimin mielin, omana itsenään tilanteisiin tarttumalla ja asioihin ryhtymällä onnistuu. Ei mikään olennaisesti toisin ole kuin ennen, paitsi että vietätte liikaa aikaa ruudun ääressä pois ihmisten seurasta.
Jos tällainen liki 60-vuotias haahka saa tarjouksia päivittäin, saatte kyllä tekin, mutta ei se kumppani teitä kotoa hae ja tinderit on kusetusta.
Vierailija kirjoitti:
Siihen tottuu ajanmyötä, eikä siinä ole mitään outoa. Itse kaipasin parisuhdetta perheenperustamiseen mutta koska en löytänyt kuin renttu-vässykkä-gigoloita /yleisiä miehiä ja olen yli 40 vuotias niin aion elää yksin loppuelämäni.
Yleisiä miehiä? Tarkotatko että normaali suomalainen mies ei kelpaa? Ehkä on peiliin katsomisen paikka.
Muistan vieläkin kuinka kerroin 15 vuotiaana vanhemmilleni,,että sitten kun minusta tulee iso minulla on kaksi lasta. Näin 25 vuotta myöhemmin en ole edes saanut yhdenkään naisen huomiota käännettyä seurusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Kun tuhat kertaa yrittää, voi onnistua muutaman kerran. Te annatte liian helposti periksi tai yritätte liikaa; Jompi kumpi tai kumpikin.
Avoimin mielin, omana itsenään tilanteisiin tarttumalla ja asioihin ryhtymällä onnistuu. Ei mikään olennaisesti toisin ole kuin ennen, paitsi että vietätte liikaa aikaa ruudun ääressä pois ihmisten seurasta.
Jos tällainen liki 60-vuotias haahka saa tarjouksia päivittäin, saatte kyllä tekin, mutta ei se kumppani teitä kotoa hae ja tinderit on kusetusta.
"Jos tällainen liki 60-vuotias haahka saa tarjouksia päivittäin"
En usko hetkeäkään että yksikään liki 60-vuotias haahka saisi tarjouksia päivittäin, viikottain tai edes kuukausittain.
Hyväksyin sen jo 8 vuotiaana ja olen jo yli 40 v. Sinkkuna vaan koko elämä koska ei minusta tullut jännä miestä
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelen paria ystävääni jotka on mielestäni oikeesti kivoja ihmisiä, hauskoja, luotettavia, kivannäköisiä ja ei vaan tule kohdalle oikeaa, toinen mies toinen nainen. Samaan aikaan jotkut tosi hankalat ihmiset vetää puoleensa ihmisiä. En ymmärrä.
Tunnen aika hyvinkin pari tuollaista "hankalaa ihmistä":
Komea ja supliikki mies, joka on lähestulkoon psykopaattisen tunnekylmä. Olen itse nähnyt hänet kymmenien eri naista kanssa, ja mies itse sanoo että hänellä on ollut yli 150 seksikumppania. Naiset ovat aivan hulluina häneen.
Erittäin kaunis, ja huomiota herättävästi pukeutuva nainen. Bipolaari ja päihdeongelmainen, hyvin epävakaa ja arvaamaton. Miehet ovat aivan hulluina häneen.
Vierailija kirjoitti:
Yli puolet liitoista päättyy eroon joka tapauksessa. Naiset ovat voimaantumiskiimoillaan paskoneet totaalisesti ydinperheet ja läpi elämän kestävät suhteet ja Tinder on puolestaan paskonut ja vääristänyt parisuhdemarkkinat totaalisesti.
En ole sinkku mutta jos jään sinkuksi jossain kohtaa niin ei maksa vaivaa yrittää etsiä uutta naista
Niin miesrassut ovat taas vaan olosuhteiden uhreja. Koskaan ei mikään ole heidän syytään
Musta on huomattavasti helpompaa hyväksyä se, mitä en pysty muuttamaan kuin roikkua epätoivoisissa, mahdottomissa unelmissa. Jälkimmäinen on loputonta tuskaa, ensimmäinen tuo rauhan.
Vierailija kirjoitti:
Kun tuhat kertaa yrittää, voi onnistua muutaman kerran. Te annatte liian helposti periksi tai yritätte liikaa; Jompi kumpi tai kumpikin.
Avoimin mielin, omana itsenään tilanteisiin tarttumalla ja asioihin ryhtymällä onnistuu. Ei mikään olennaisesti toisin ole kuin ennen, paitsi että vietätte liikaa aikaa ruudun ääressä pois ihmisten seurasta.
Jos tällainen liki 60-vuotias haahka saa tarjouksia päivittäin, saatte kyllä tekin, mutta ei se kumppani teitä kotoa hae ja tinderit on kusetusta.
Miten voi yrittämällä parantaa parisuhdemahdollisuuksia? Minusta ei mitenkään. Sellainen osuu kohdalle jos osuu, liika yrittäminen voi vaan ajaa kauemmas ihmisiä. Jos luopuu yrittämisestä ja toivosta, niin silloin avoimin mielin olokin on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tuhat kertaa yrittää, voi onnistua muutaman kerran. Te annatte liian helposti periksi tai yritätte liikaa; Jompi kumpi tai kumpikin.
Avoimin mielin, omana itsenään tilanteisiin tarttumalla ja asioihin ryhtymällä onnistuu. Ei mikään olennaisesti toisin ole kuin ennen, paitsi että vietätte liikaa aikaa ruudun ääressä pois ihmisten seurasta.
Jos tällainen liki 60-vuotias haahka saa tarjouksia päivittäin, saatte kyllä tekin, mutta ei se kumppani teitä kotoa hae ja tinderit on kusetusta.
Miten voi yrittämällä parantaa parisuhdemahdollisuuksia? Minusta ei mitenkään. Sellainen osuu kohdalle jos osuu, liika yrittäminen voi vaan ajaa kauemmas ihmisiä. Jos luopuu yrittämisestä ja toivosta, niin silloin avoimin mielin olokin on helpompaa.
Omalla aktiivisuudella voi parantaa todennäköisyyksiä löytää kumppani.
Käy ajatukset ja tunteet läpi, sen jälkeen päästää irti.
Ajanmittaan siihen tottuu niinkuin joku jo sanoi.
Itse ihmettelen paria ystävääni jotka on mielestäni oikeesti kivoja ihmisiä, hauskoja, luotettavia, kivannäköisiä ja ei vaan tule kohdalle oikeaa, toinen mies toinen nainen. Samaan aikaan jotkut tosi hankalat ihmiset vetää puoleensa ihmisiä. En ymmärrä.