"Oi-joi kun mulla on rankkaa! Ai-jai kun mulla on aina rahat lopussa! Ei-jei kun mä en enää jaksa tätä rahattomuutta!" Annoin tuttavalleni vinkkejä, kuinka alkaa hoitaa taloudellista asemaansa paremmalle tolalle. Mutta miten kävikään?

En mitenkään. En näe enempää vaivaa toisen asioiden eteen kuin hän on itse valmis näkemään. Lisäksi en kuuntele hänen valitustaan enää vaan totean että oma valinta.

Ei sun tarvitse auttaa. Ei ilmeisesti ole valmis muutokseen.

Se on elämäntapa tuo valitus...

Elääkö yli varojensa? Jos elää, voit vaan kysyä, että onko hänellä joku toimiva suunnitelma selvitä tilanteesta? Jos ei ole, apu alkaa ehkä kelvata jossain vaiheessa.

Pyysikö hän sinulta neuvoja? Yleensä neuvomisessa ongelmana on, että neuvomalla annetaan helppoja ratkaisuja, kuten tuo menojen kirjaaminen. Se kuulostaa asialta, jonka kaikki tajuavat muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Pyysikö hän sinulta neuvoja? Yleensä neuvomisessa ongelmana on, että neuvomalla annetaan helppoja ratkaisuja, kuten tuo menojen kirjaaminen. Se kuulostaa asialta, jonka kaikki tajuavat muutenkin.

Ap:n tuttu ei näytä tajuavan.

Neuvojilla on myös se ongelma, että suuttuvat siitä, kun ei itsestäänselvyys-neuvot kelpaa. Yleensä neuvovat helppoja ratkaisuja omista lähtökohdistaan asettumatta toisen tilanteeseen. Neuvonnan kohde on jo nämä keinot kokeillut ja todennut huonoksi. Eli neuvoja suuttuu, kun ei ne hänen vinkit olekaan niin hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Elääkö yli varojensa? Jos elää, voit vaan kysyä, että onko hänellä joku toimiva suunnitelma selvitä tilanteesta? Jos ei ole, apu alkaa ehkä kelvata jossain vaiheessa.

Kyllä elää, valitettavasti. Hänellä on jo tuhansien eurojen velat. Lisäksi on vuokravelkaa, jonka sukulaiset ovat maksaneet ja josta hän on erittäin kiitollinen. En suostu enää lainaamaan hänelle rahaa, mistä hän suuttuu minulle. Velkaneuvonnastakaan ei ollut apua. ap

Keskity omiin ongelmiisi ap.

Haluaa vaan huomiota ja valittaa. Mahdollisesti myös lytätä avun tarjoajaa.

Olen itse törmännyt tähän ilmiöön painonhallinnassa ja kuntoilussa, kun huonokuntoiset ja ylipainoiset olemattoman itsekurin omaavat kaverit kyselee vinkkejä elämäntapamuutokseen.  Vastaukset neuvoihin tyyliin kauheen tiukalta kuulostaa. pitäiskö sun vähän relata joskus?

Onko hänellä lapsia? Miten heidän rahankäyttötapansa?

Luultavasti on tunneostaja, kuten on tunnesyöjiä. Ogelma ei ratkea helpoilla näennäisratkaisuilla vaan juurisyy pitää hoitaa.

Millainen elämäntilanne on muuten? Huono parisuhde? Ei parisuhdetta? Alkoholismia tai muuta sddiktioa? Työelämä? Kojenut väkivaltaa tai huonoja suhteita? Läheisten kuolemaa?

Vierailija kirjoitti:

Onko hänellä lapsia? Miten heidän rahankäyttötapansa?

On. He kulkevat äitinsä tietä, mikä on suuri sääli, koska heillä on edessään suuria taloudellisia vaikeuksia, jotka heikentävät huomattavasti elämänlaatua. ap

Ei tuossa tilanteessa olevia voi auttaa tai neuvoa. Onhan täälläkin ollut satoja ketjuja, joissa se köyhä valittaa mitä kaikkia typeriä neuvoja on saanut ja miksi neuvoja ei ymmärrä tilannetta ollenkaan. Onhan niitä tutkimuksiakin, joiden mukaan köyhyys ja taloudellinen epävarmuus juuri sen, että tuollaisia ulkoisesti järkeviä muutoksia ei pysty tekemäön.

Omalla tutullani on sama tilanne. Olen pitänyt suuni kiinni. Käyttää todella paljon enemmän rahaa ruokaan, huvituksiin ja vaatteisiin kuin meidän perhe. Samanaikaisesti ovat taloudellisessa ahdingossa ja me hyvätuloisia. Hyvä esimerkki on se, että koska vanhempi on masentunut ja lamaantunut rahaongelmien kanssa painiessa, ostetaan jokaiselle perheenjäsenelle ruoaksi kaupan valmissalaatti (4,5 e) kotona syötäväksi. Meidän perhe jaksaa pilkkoa vihannekset ja paistaa pakkauksen kanasuikaleita samnalaiseen salaattiin. Selvitään paljon halvemmalla. Se kanakin on ostettu tarjouksesta tai punalappuisena. Ystäväni ei kuitenkaan jaksa tuollaista suunnittelua, kokee punalaput noloina ja ruoanlaitto ahdistaa.

Mutta eikös Suomi 2030 -visio ole seuraava: et omista mitään ja suorastaan iloitset siitä?

Tässä on se syy miksi talous kasvatusta pitäisi olla jo eskarissa (ikätasoisesti ja paljon).

Meillä rahankäyttö on järkevää ja se riittää ihan mukavaan elämään.

Sitten nämä raha-asiansa ryssineet pelottelee että joudut suurinpiirtein kadulle kun miehesi jättää sinut joskus nuoremman naisen takia jne.

Eivät ymmärrä että pienistäkin tuloista voi varautua isoihin elämänmuutoksiin. Ja näille on aivanturha selittää että mieheni ei peitä minua ja jne.

Ei ihmiset halua ottaa neuvoja vastaan. Keksitään vain miljoona syytä miksi juuri heidän kohdallaan se ei toimi, vaikka oikeasti syynä on ettei jaksa tehdä mitään ongelman hoitamisen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Neuvojilla on myös se ongelma, että suuttuvat siitä, kun ei itsestäänselvyys-neuvot kelpaa. Yleensä neuvovat helppoja ratkaisuja omista lähtökohdistaan asettumatta toisen tilanteeseen. Neuvonnan kohde on jo nämä keinot kokeillut ja todennut huonoksi. Eli neuvoja suuttuu, kun ei ne hänen vinkit olekaan niin hyviä.

Eli ratkaisisi olisi lisätä tulis hänelle? Vasemmistolainen unelma, rahaa ovista ja ikkunoista, että kenenkään ei tarvitse mennä töihin tai murehtia rahasta.

Eräs tuttu ostaa ruoat vain kalliista kaupoista, sama valion litran maito maistuu paremmalta kun se maksaa 20c enemmän kuin lähikaupassa. Ei tarvitse varmaan kerto, että hän ihannoi Sannaa.

Vierailija kirjoitti:

Neuvojilla on myös se ongelma, että suuttuvat siitä, kun ei itsestäänselvyys-neuvot kelpaa. Yleensä neuvovat helppoja ratkaisuja omista lähtökohdistaan asettumatta toisen tilanteeseen. Neuvonnan kohde on jo nämä keinot kokeillut ja todennut huonoksi. Eli neuvoja suuttuu, kun ei ne hänen vinkit olekaan niin hyviä.

Pitäisikö ap:n sitten sanoa suoraan, että mikään ei sinulla onnistu koska olet selkärangaton vätys? Koska se on se ongelma. Kaikki neuvot toimisi hyvin jos hänen päänsä sisältö ei olisi pelkkää tyhjää läskiä ilman aivosoluja jotka konkreettisesti työskentelee asioiden saavuttamisen ja itsekurin suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa tilanteessa olevia voi auttaa tai neuvoa. Onhan täälläkin ollut satoja ketjuja, joissa se köyhä valittaa mitä kaikkia typeriä neuvoja on saanut ja miksi neuvoja ei ymmärrä tilannetta ollenkaan. Onhan niitä tutkimuksiakin, joiden mukaan köyhyys ja taloudellinen epävarmuus juuri sen, että tuollaisia ulkoisesti järkeviä muutoksia ei pysty tekemäön.

Omalla tutullani on sama tilanne. Olen pitänyt suuni kiinni. Käyttää todella paljon enemmän rahaa ruokaan, huvituksiin ja vaatteisiin kuin meidän perhe. Samanaikaisesti ovat taloudellisessa ahdingossa ja me hyvätuloisia. Hyvä esimerkki on se, että koska vanhempi on masentunut ja lamaantunut rahaongelmien kanssa painiessa, ostetaan jokaiselle perheenjäsenelle ruoaksi kaupan valmissalaatti (4,5 e) kotona syötäväksi. Meidän perhe jaksaa pilkkoa vihannekset ja paistaa pakkauksen kanasuikaleita samnalaiseen salaattiin. Selvitään paljon halvemmalla. Se kanakin on ostettu tarjouksesta tai punalappuisena. Ystäväni ei kuitenkaan jaksa tuollaista suunnittelua, kokee punalaput noloina ja ruoanlaitto ahdistaa.

Olisi mielenkiintoista tietää missä päin Suomea voi ostaa kaiken lihansa punalappuisena?? Ei meillä ole kuin satunnaisesti jotain järkevää alessa, joita toki hyödynnän ja pakastan. Ilta-alesta on turha edes haaveilla. Onneksi ollaan hyvätuloisia, eikä varsinaisesti tarvita noita.