Lue keskustelun säännöt.
Onko mielestäsi oikein julkaista ihmisen kuoltua hänen päiväkirjansa kaunokirjallisen teoksen muodossa?
13.06.2023 |
Tuli mieleen, kun luin kirjan "Silmät tottuvat pimeään".
Kirjailija on kirjoittanut kyseisen teoksen kuolleen sisarensa päiväkirjoja mukaillen.
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se vähän kornia aloittaa kirjailijaura toisen siivellä. Kuten se vasen rintani mies...tosin luvan kera. Mut vuodatti oman pahan olonsa siihen kirjaan toisen kuoltua. Sit hän on sankari...👀 Vaikka vaimo jaksoi kannatella ja katsella semmosta vähän hassua pikkupoikatyyppiä.
Tämän takia aion polttaa päiväkirjani ennen kuolemaani.
Miten kukaan voi tehdä noin toiselle?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kirja on niin taitava, koskettava, erinomaisesti tehty kuin tuo Silmät tottuvat pimeään, on todellakin palvelus ihmiskunnalle julkaista tuollainen kirja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on, jos se on kirjoitettu hyvin ajatellen päiväkirjan kirjoittajaa.
Pitäisi tietenkin lukea tuo kirja ennen kuin voi ottaa kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vainaja oli toivonut julkaisua, niin sitten. Jos hyvin yksityinen henkilö joka ei piitannut eläessään julkisuudesta, niin sitten julkaisi olisi täysin törkeä teko.
Vierailija kirjoitti:
Jos vainaja oli toivonut julkaisua, niin sitten. Jos hyvin yksityinen henkilö joka ei piitannut eläessään julkisuudesta, niin sitten julkaisi olisi täysin törkeä teko.
Ei ollut toivonut kys kirjan päähenkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä se kuollut enää sitä tiedä niin eipä oo merkitystä..
Vierailija kirjoitti:
Eipä se kuollut enää sitä tiedä niin eipä oo merkitystä..
Epäkunnioittava ajattelutapa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu tekstistä. Toiset osaavat ilmaista tunteensa sanoin, toiset eivät.
Ei ainakaan mun päiväkirjoja voisi :D Siellä lukee kaikkea, esim. voi kunpa saisi pekalta unaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se kuollut enää sitä tiedä niin eipä oo merkitystä..
Epäkunnioittava ajattelutapa
itse olen kirjoittanut n. 50 päiväkirjaa ja kaikki ovat tallessa . Jos pitäisin kamalana asiana, että joku ne lukee ja ehkä jopa julkaisee kuolemani jälkeen, tuhoaisin ne.
Epäkunnioittavaa on mielestäni silloin, jos kirjojen kirjoittaja on sanonut, että esim. toivoo kirjat tuhottavan kuolemansa jälkeen.
Itsekin mietin etukäteen kun luin kirjan kuvailun että onko ok. Muutin mieltäni kun luin. Oikeasti kaunis ja koskettava kirja ja kuollutta kunnioittava.
Ei ole.