Tätä olen aina ihmetellyt mielenterveyden diagnooseista:
Tehdäänkö ne aina sen mukaan, mitä potilas lääkärille kertoo? Fyysiset sairaudet voidaan tutkia kunnolla, mutta psyykkisissä sairauksissa lääkäri on potilaan kertoman varassa. Päästäänkö silloin todenmukaiseen diagnoosiin?
Kommentit (17)
kunnollinen psykiatri tapaa potilaan useampaan kertaan eikä diagnosoi minkään 20 min tapaamisen perusteella, myöskin kunnollisen psykiatrin pitäisi osata lukea potilasta myös muiden kuin potilaan kertomusten mukaan. Itse menin ekan kerran psykiatrille kun tuntui etten ole oma itseni, ja lääkärillekin sanoin vain sen, lekuri ei oikein sanonut mitään mutta määräsi antipsykootteja- olinkin liki psykoottinen, vaikka itse ajattelin, että ei mua paljon mikään vaivaa. Mutta kun jälkeenpäin ajattelee niin kyllähän ajatukseni olivat ihan vääristyneitä ja ääniäkin kuulin päässäni. Eli kyllä se jotakin näki olemuksestani.
tms testejä. MT-diagnoosi tehdään tosiaankin potilasta haastattelemalla ja havainnoimalla. Diagnoosi voi hyvinkin muuttua matkan varrella. Diagnoosi asetetaan sen mukaan, kuinka lääkäri asian näkee, toinen lääkäri voi nähdä asian vähän toisin. Esim. masennus voikin ehkä kallistua enemmän yleistyneen ahdistuneisuushäiriön puoleen. Lääkitys ja hoito voi silti olla ihan sama.
Itse sain diagnoosin juurikin tuollaisella 20 minuutin tapaamisella, jossa täytin kaavakkeen aika sekavassa mielentilassa. Sain diagnoosin ja lääkereseptin. En koskaan hakenut niitä lääkkeitä.
Seuraava lääkäri teki ihan erilaisen diagnoosin, josta itsekin olin samaa mieltä. Minulla ei ollutkaan kaksisuuntainen mielialahäiriö vaan synnytyksen jälkeinen masennus. Jos olisin hyväksynyt ensimmäisen diagnoosin, söisin vieläkin varmaan niitä lääkkeitä. ap
jossa oli psykiatreja ja ihmisiä joilla oli jokin mt ongelma ja ihmisiä joilla ei ollut.
Jotkin terveet diagnosoitiin sairaiksi ja jotkin sairaat terveiksi.
Eli kyllä noissa diagnooseissa mennään joskus aika harmaalla alueella.
tuo eka lääkäri julkisella puolella vai yksityinen?
riippuu aika paljon lääkärin kokemuksesta, tiedoista ja taidoista sekä myös potilaan kyvystä kertoa tilanteestaan, päästäänkö oikeaan diagnoosiin.
Mielenterveyden osalta vois sanoa, että ei ole olemassa ketään täydellisen, ehdottoman tervettä yksilöä jolla ei missään elämän vaiheessa olisi mitään häikkää, edes hetkellisesti.
vain yhden lääkärin mielipiteen tai katsomuksen perusteella.Tapahtuuko sellaista oikeasti?
Haa, minkähän diagnoosin mä saisin, jos osuisi joku leipälekuri kohdalle?
Sehän on helpotus, saada nimi ja syy sille, miksi on paha olla. Diagnoosi merkitsee mahdollisuutta saada apua ja hoitoa. Jos sitä ei saa, joutuu pärjäämään yksin.
minulle sopimattomia lääkkeitä, kun pärjään ilmankin? ap
pelkästään sen perusteella, mitä tutkittava lääkärille kertoo.
minulle sopimattomia lääkkeitä, kun pärjään ilmankin? ap
kyllähän monesti noin käy fyysisissäkin sairauksissa, potilas menee valittamaan päänsärkyä, lääkäri sanoo sen olevan migreeniä ja määrää särkylääkettä ja vuoden päästä potilas kuolee aivokasvaimeen.
ja sinähän olit niin fiksu että menit uudestaan lääkäriin. Ja todennäköisesti jos lääkkeet eivät olisi sinulle sopineet, et niitä kokeiltuasi olisi syönytkään.
eli tarkkailulähetteen, joutuu olemaan kolme päivää psykiatrisessa sairaalassa tarkkailussa. Sen jälkeen saa lähteä kotiin. Tuossa tapauksessa potilas on niin sekaisin että on itselleen tai muille vaaraksi, mutta ei vapaaehtoisesti halua hoitoon.
Olin jokunen vuosi sitten psykiatrisessa sairaalassa, jossa tehdään potilaan suostumuksessa testit. Niistä selviää paljon tietoa ja me maallikot emme tajua, millä perusteilla ne diagnoosit tehdään.
Tuloksena minulla eräs persoonallisuushäiriö ja lisänä masennus, jota on ollutkin jo sen 19 vuotta. Aikaisemmin pitään testejä ei tehty minulle eikä vieläkään kennelle tahansa. Lääkäri oman koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella voi diagnosoida masennuksen ja psykoosin. Jokaisen lääkärin on kyettävä määrittelemään ns. GAF-pisteet. Mittaa toimintakykyä. Lääkärin havaintojen, kysymysten ja muun perusteella määritetään potilaan status.
Koska päivystyksestä lähtee kuitenkin suurin osa potilaista psykiatriseen hoitoon, on lääkäreiden osattava tulkita potilaan tilanne!
ja kuitenkin minulla on diagnoosi ja lääkitys.
En voi mitenkään huonosti eikä minulla ole niitä oireita, joita minulle tyrkytetään.
Hölmöläisen touhua koko mt-hoito.
tutkimaan kunnolla eikä ne diagnoosit sielläkään ole kiveen kirjoitettu - noin joka toinen diagnoosi on väärä (tästä oli eräässä tiedeohjelmassa puhetta pari vuotta sitten).
Samalla tapaa ne diagnoosit täsmentyvät tai jäävät joskus häilyviksi oli sairaustyyppi mikä tahansa.