Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsen eroon vanhoista kaunoista
02.06.2023 |
Mulla on alkoholistin lapsena tosi vaikea välillä sanoa mitä mä tunnen ja mitä tarvitsen. Sit saatan yhtäkkiä räjähtää ja muille se näyttäytyy irrationaalisena käytöksenä. Ominaisuuksieni ansiosta olen onnistunut houkuttamaan lähipiiriin sellaista ihmisiä joita voi ensin jyrätä ja kohdella huonosti ja sen jälkeen häväistä kun olen räjähtänyt. Ja minä hyväksyin tämän kaiken koko kaksikymppisenä. Ikävä kierre jonka vuoksi menetin paljon hyviä vuosia.
Nyt olen katkaissut välit näihin ihmisiin mutta yhä vieläkin olen parille-kolmelle tyypille katkera.
Yksi heistä haukkui ja mustamaalasi minut aivan täysin. Tuntuu että hän pääsi täysin kuin koira veräjästä ja pitää itseään pyhimyksenä. Turhauttaa koska en koe saaneeni oikeutta.
Yksi esittää ettemme koskaan olleet läheisiä eikä häntä voisi vähempää kiinnostaa olenko edes olemassa (olimme todellakin läheisiä).
Yksi sulki minut porukan ulkopuolelle kylmästi eikä häntä kiinnostanut pätkän vertaa kun sanoin pahoittaneeni mieleni.
Kaikissa yhteisenä tunne että minä olen antanut nöyryyttää itseäni enkä ole osannut puolustautua joko ollenkaan tai aikuismaisesti. Hävettää oma käytös ja ärsyttää kun sen vuoksi tullut kuulluksi. Päällisinä tunteina häpeä ja turhautuneisuus.
Kommentit (6)
Lähtisin siitä, että sinun piti tavata nuo ihmiset, jotta oppisit pitämään puoliasi, tunnistaisit paremmin omat tarpeesi ja osaisit asettaa rajoja muille. Jatkossa osaat olla tarkempi, tunnistat ikävät ihmistyypit tai huonon käytöksen helpommin ja tiedät, miten pitää toimia.
Osta päiväkirja, jonne kirjoitat kaikki ikävät ajatuksesi tähän aihepiiriin liittyen kerran päivässä, noin 15-25 minuutin ajan. Vuodata kirjaan kaikki, mutta älä vello niissä ajatuksissa päivän mittaan. Pyri katkaisemaan näihin ihmisiin liittyvät ajatukset muina aikoina. Säästä kaikki siihen vuodatushetkeen.
Parasta olisi keskittyä omassa elämässä menestymiseen. Tee suunnitelma, mitä haluat elämältä, ja keskitä energiasi siihen. Kannattaa myös vakavasti miettiä paikkakunnan vaihtoa, jos pyörit edelleen samoissa piireissä kuin nämä henkilöt. Hirveän yleistä tuntuu olevan Suomessa, että kiusattu tai syrjitty jää sinne kotikylille eikä ikinä pääse eroon siitä haitallisesta identiteetistään, kun koko pikkupaikkakunta tuntee hänet ja tietää taustat.
Näitä ihmisiä ei kiinnosta tippaakaan se, mitä sinä tunnet. Vaikka velloisit katkeruudessa ja vihassa koko loppuelämäsi ja jumittaisit menneisyydessä, niitä ihmisiä ei edelleen hetkauttaisi yhtään. Pilaisit sillä tavalla vain oman elämäsi. Heitä ei hetkauta. Hyväksy se, ettet saa heiltä koskaan anteeksipyyntöä, selitystä tai mitään korvausta tapahtumista. Et koskaan. Sinun pitää itsellesi antaa se, mitä haluaisit heiltä. Anna myös itsellesi anteeksi, että olit kynnysmatto, rajaton ja se, ettet osannut käsitellä asioita paremmin. Jatkossa osaat.
Kannattaa varmaan myös käsitellä lapsuuttasi alkoholismin varjossa. Ehkä siihenkin sopisi päiväkirjan pitäminen. Lisäksi suosittelen tutustumaan re-parenting-käsitteeseen. Se tarkoittaa lyhyesti sitä, että aikuinen ihminen antaa itse itselleen sen, mitä olisi halunnut saada vanhemmiltaan, mutta jäi vaille lapsuudessa. Olet ikään kuin se rakastava, läsnä oleva, lohduttava, opettavainen äiti tai isä itsellesi. Kyse siis tunnetason jutuista. Google kertoo lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytöksesi kuulostaa (menneisyydessä) kauhealta ja muita piinaavalta, anteeksi nyt vain. Ei kai ihme jos ihmiset vihdoin tajuavat lähteä. Päästä heistä irti. Vaikka voihan olla että jollekin toiselle olit kivempi kuin toiselle. Ja stressissä/kiireessä/joku hankaluus kuka tahansa voi tietenkin "räjähtää", vaikkei pitäisi, vähennä stressaavia asioita arjessa? Suoritatko liikaa vai tasapaino. Osa ei halua draamaa -lainkaan- elämäänsä. Muillekin tullut elämässä paljon noita tilanteita että sukset ristissä ja kemiat eivät toimi. Otitko mallin käytökseen vanhemmalta? Tunteissa roikkuminen on nuorena aika tyypillistä tai jos koki loukkauksen jota hankala käsitellä, paitsi aika tuo uusia näkökulmia. Alkoholi (+lääke) voimistaa tunteita pienessäkin määrin otettuna tai jos ei tiedä miten tehdä ehjäksi itsensä, on puolustusmoodissa. Onko mitään kirjaa näihin tai videota, nykyään on enemmän. Aspergerpiirteitä löytyy muutamilta suomalaisilta, voiko muiden kohtelu johtua siitä joillakin, koska silloin kaksi ihmistä ymmärtää asiat ihan eri tavoin ja kommunikaatio on erilaista. En väitä että sulla on se, mutta ihmisiä yleensä on eri tyyppisiä. Ja eri luonteisia.
Vierailija kirjoitti:
Käytöksesi kuulostaa (menneisyydessä) kauhealta ja muita piinaavalta, anteeksi nyt vain. Ei kai ihme jos ihmiset vihdoin tajuavat lähteä. Päästä heistä irti. Vaikka voihan olla että jollekin toiselle olit kivempi kuin toiselle. Ja stressissä/kiireessä/joku hankaluus kuka tahansa voi tietenkin "räjähtää", vaikkei pitäisi, vähennä stressaavia asioita arjessa? Suoritatko liikaa vai tasapaino. Osa ei halua draamaa -lainkaan- elämäänsä. Muillekin tullut elämässä paljon noita tilanteita että sukset ristissä ja kemiat eivät toimi. Otitko mallin käytökseen vanhemmalta? Tunteissa roikkuminen on nuorena aika tyypillistä tai jos koki loukkauksen jota hankala käsitellä, paitsi aika tuo uusia näkökulmia. Alkoholi (+lääke) voimistaa tunteita pienessäkin määrin otettuna tai jos ei tiedä miten tehdä ehjäksi itsensä, on puolustusmoodissa. Onko mitään kirjaa näihin tai videota, nykyään on enemmän. Aspergerpiirteitä löytyy muutamilta suomalaisilta, voiko muiden kohtelu johtua siitä joillakin, koska silloin kaksi ihmistä ymmärtää asiat ihan eri tavoin ja kommunikaatio on erilaista. En väitä että sulla on se, mutta ihmisiä yleensä on eri tyyppisiä. Ja eri luonteisia.
Joo olen ehdottomasti ollut vaikea tapaus. Olen korvannut sitä juurikin sillä että ovat saaneet käyttää sylkykuppina, olen ostanut juomia/lahjoja/auttanut remontissa ja henkilökohtaisena ohjelmatoimistona (järjestin jännää tekemistä ja pidin tunnelmaa yllä).
Lopulta räjähtely väheni ja tilalle tuli välien katkominen (mun puolelta) koska en osannut ilmaista tunteita ja tarpeita rakentavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytöksesi kuulostaa (menneisyydessä) kauhealta ja muita piinaavalta, anteeksi nyt vain. Ei kai ihme jos ihmiset vihdoin tajuavat lähteä. Päästä heistä irti. Vaikka voihan olla että jollekin toiselle olit kivempi kuin toiselle. Ja stressissä/kiireessä/joku hankaluus kuka tahansa voi tietenkin "räjähtää", vaikkei pitäisi, vähennä stressaavia asioita arjessa? Suoritatko liikaa vai tasapaino. Osa ei halua draamaa -lainkaan- elämäänsä. Muillekin tullut elämässä paljon noita tilanteita että sukset ristissä ja kemiat eivät toimi. Otitko mallin käytökseen vanhemmalta? Tunteissa roikkuminen on nuorena aika tyypillistä tai jos koki loukkauksen jota hankala käsitellä, paitsi aika tuo uusia näkökulmia. Alkoholi (+lääke) voimistaa tunteita pienessäkin määrin otettuna tai jos ei tiedä miten tehdä ehjäksi itsensä, on puolustusmoodissa. Onko mitään kirjaa näihin tai videota, nykyään on enemmän. Aspergerpiirteitä löytyy muutamilta suomalaisilta, voiko muiden kohtelu johtua siitä joillakin, koska silloin kaksi ihmistä ymmärtää asiat ihan eri tavoin ja kommunikaatio on erilaista. En väitä että sulla on se, mutta ihmisiä yleensä on eri tyyppisiä. Ja eri luonteisia.
Joo olen ehdottomasti ollut vaikea tapaus. Olen korvannut sitä juurikin sillä että ovat saaneet käyttää sylkykuppina, olen ostanut juomia/lahjoja/auttanut remontissa ja henkilökohtaisena ohjelmatoimistona (järjestin jännää tekemistä ja pidin tunnelmaa yllä).
Lopulta räjähtely väheni ja tilalle tuli välien katkominen (mun puolelta) koska en osannut ilmaista tunteita ja tarpeita rakentavasti.
Joo. Ei kannata olla kenenkään sylkykuppi ikinä (vaan pysyy niistä kaukana), vaikka olisit itse käyttäytynyt aiemmin miten tahansa ja omaa käytöstä voi korjata joka tapauksessa muualla. Silloin se ihmissuhde ei ole terve, jos he käyttäytyvät huonosti myös tai käyttävät sylkykuppina. Silloin suhde on tavallaan jo ohi. Välien katkominen on hyvä idea jos kumpikaan ei kunnioita ja arvosta toista edes sen vertaa, että käytös olisi suht normaalia. Että sukset meni pysyvästi ristiin ja riitaa ei saa sovittua. Ei ole kai olemassa mitään ystävä -pariterapiaa että olisi joku tulkki ihmisten välillä, mutta tulee varmaan uusia mahdollisuuksia elämässä ja uusia ystäviä. Mutta jos sitä ei sitten pilaa? Ehkä suomalaiset eivät vain tule toimeen keskenään, erilainen kommunikaatio monilla keskenään ja tavat toimia. Olisiko jossain maapallolla joku samantyyppinen, että resonoi ja toimii.
Siis nämä kaverit kohtelevat minua ensin huonosti ja häpäisivät kun en osannut sanoa siitä rauhallisesti sen jälkeen kun olin ottanut paskaa vastaan tietyn aikaa. Ap