mielialalääkkeen aloittaminen
Onko jollakin kokemusta erityisesti Cipralex-nimisestä lääkkeestä? Oon nyt viikon ajan syönyt 5 mg ja huomenna annosta pitäisi nostaa (noston jälkeen 10 mg). Mun olo on nyt ihan kauhea. En oo ikinä vielä voinut henkisesti näin huonosti. Pystyn nukkumaan vain muutaman tunnin yössä ja senkin unilääkkeen voimalla. Ahdistaa ihan kamalasti. Mun suurin ongelma on muutenkin vaikea uniongelma (taustalla myös masennusta). Nyt meinaan heittää takin naulaan tämän lääkkeen osalta. Tuntuu, että lääke vain lisää sitä ahdistusta, jota se on määrätty lievittämään. Tiedän, että olon pitäisi helpottaa pikku hiljaa. Vertaistukea ja muiden kokemuksia kaipaan!
Kommentit (12)
Samalla lailla toimii Seronilkin, jota itse olen syönyt jo pari vuotta.
Kyllä ne alun oireet helpottavat, muutaman kuukauden päästä et enää edes muista niitä. Alkuoireinahan saattaa olla juuri niiden oireiden vahvistumista, joiden lievittämiseksi lääkettä on alkanut syödä. Se kuuluu asiaan ja menee ohi.
Jos oikeasti ahdistaa niin ettet saa nukuttua, niin pyydä ahdistukseen tilapäisesti jotain ahdistusta lievittävää täsmälääkettä, kuten Diapamia. Niiden syömistä vain kannattaa vähän rajoittaa, koska niihin voi syntyä riippuvuus (toisin kuin Cipralexiin).
Kesti kuutisen viikkoa ennenkuin lääke tehosi mutta sitten onkin auttanut nyt jo pari vuotta. Mulla oli raskauspahoinvoinnin tyyppistä etovaa oloa ja mieliala meni alaspäin, mutta se on tyypillistä SSRI-lääkkeiden aloituksessa ja myös lopetuksessa. Jatka kärsivällisesti, kyllä vielä kirkastuu.
Cipralexin tuoteselosteesta:
"Itsemurha-ajatukset ja masennuksen tai ahdistuneisuushäiriöiden vaikeutuminen
Jos olet masentunut ja/tai kärsit ahdistuneisuushäiriöistä, voit joskus kokea itsetuhoajatuksia. Ajatukset saattavat lisääntyä masennuslääkehoidon alussa, koska näiden lääkkeiden vaikutus alkaa yleensä noin kahden viikon kuluttua hoidon aloittamisesta tai joskus myöhemminkin.
Itsetuhoajatusten esiintyminen on todennäköisempää, jos
* Sinulla on aikaisemmin ollut itsemurha- tai itsetuhoajatuksia
* olet nuori aikuinen. Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu kohonnut itsemurhakäyttäytymisen riski alle 25-vuotiailla psykiatrisista häiriöistä kärsivillä aikuisilla, joita on hoidettu masennuslääkkeillä.
Jos Sinulle ilmaantuu itsemurha- tai itsetuhoajatuksia, ota välittömästi yhteyttä lääkäriin tai hakeudu sairaalaan.
Voi olla hyödyllistä kertoa sukulaiselle tai ystävälle, että olet masentunut tai ahdistunut ja pyytää heitä lukemaan tämä seloste.
Voit pyytää heitä kertomaan Sinulle, jos he havaitsevat masennuksesi tai ahdistuneisuutesi pahenevan, tai jos he huolestuvat käyttäytymisesi muuttumisesta."
on aivan normaalia ja yleistä että olo pahenee tosi pahaksikin ekojen viikkojen aikana. Sitten olo alkaa vähitellen parantua. Kun jaksat nuo ekat viikot, niin kyllä se siitä.
Diapamia ei kannata pyytää, se on lihasrelaksantti enemmänkin. Sen sijaan Opamox ja unettomuuteen vaikka joku nukahtamislääke alkuun.
Ap täällä. Mietin, että jos olo vielä tästä pahenee, niin työn teosta ei tuu kohta enää mitään. Varsinkin aamupäivät lääkkeen oton jälkeen on tosi tahkeita ja keskittyminen vaikeaa. Tuntuu, että ajatus sairaslomasta masentaa entistä enemmän. Muutenkin yksinäisyydessä ajatukset ahdistavat eniten. Muiden seurassa pystyy ainakin hetken ajattelemaan jotain muutakin. Kiitos tuestanne!
masislääkkeen aloituksen yhteydessä. Uniongelmat oli se suurin syy. Uniongelma korjaantui viikossa-parissa.
Uniongelmat helpottuivat parin viikon jälkeen. Samoin tahmeus ja sellainen apaattinen olo ja pahoinvointi. Mulla oli onneksi töissä vähän rauhallisempia päiviä juuri siihen alkuun, kovin tiiviistä työtahdista en olisi ainakaan kovin hyvin selvinnyt. Oli sellainen tosi aloitekyvytön olo.
Nyt olo on hyvä! Olen saanut normaalin toimintatarmoni taas takaisin, siis sellaisen, joka minulla oli ennen masennusta. Pystyn nauttimaan pienistä asioista. En olisi siinä alun kamaluuden keskellä voinut kuvitella miten hyvä olo voi olla vain pari viikkoa myöhemmin.
Ainut ongelma on että voisin syödä koko ajan ja ihan mitä vaan...
tiedän että on vaikea, mutta se mene ohi, kun jaksat luottaa itseeni ja lääkitykseen ja tsemppaat.
Tukea saa vaikka täältä:
http://www.mielenterveys-taimi.fi/verkko/keskustelu/yleinen_laakkeet.php
T: Cymbalta Petri
yritä vaan jaksaa lääkkeen ottamista;)Minä käytän samaa lääkettä, jo toista vuotta. Minulle sitä määrättiin ahdistukseen ja paniikkihäiriöön. Aivan samalla annostuksella, ensin 5 ja sitten 10 mg/vrk. Muistan vieläkin ne ainakin kaksi ensimmäsitä viikko, jotka olivat ihan hirveät. Hyvä etten juossut ikkunoiden läpi. Olin kaksi ensimmäistä viikkoa sairaslomalla.En olisi voinut olla töissä.Söin myös opamoxia, joka helpotti oloani. Tosin olin syönyt sitä jo ennen cipralexin aloitusta juuri tuohon ahdistukseen, panikointiin. Lääkärin suositteli opamoxin käyttämistä jonkin aikaa cipralexin rinnalla.Cipralex väsytti minua alkuun, tosin saattoi olla opamoxikin. Vajaan puolen vuoden jälkeen olinkin jättänyt opamoxin pikkuhiljaa pois. Nyt syön vain cipralexia 10 mg/vrk ja minulla ei ole ollut "kunnollista" ahdistus- eikä paniikkikohtausta koko aikana. Olen voinut tosi hyvin ja tasapainoisesti ja käynyt normaalisti töissä. Elämä on nyt ihanaa. Välistä tulee tunne, että jos jättäisi cipralexinkin pois, mutta vielä kuitenkin arveluttaa. Ehkä myöhemmin syksyllä juttelen asiasta lääkärille. Nyt olen jo voinut jättää opamoxit kotiinkin tai nukkua ilman, että ovat varulta yöpöydällä. Vuoden ajan ainakin ne olivat jatkuvasti varulta mukanani:))Tsemppiiiii sulle kovasti - et ole yksin!!!
oli 10mg Cipralex vuoden verran käytössä ja ensimmäiset kaks viikkoa oli kamalia. Voin pahoin fyysisesti, ihan kun olisi ollut raskaana. Hiljalleen helpotti ja kuukauden käytön jälkeen alkoi sujua arki vähän helpommin. En ehkä viikon käytön jälkeen luovuttaisi vaan rauhassa kokeilet nyt tuolla nostetulla annoksella. Muistathan ottaa lääkkeen aamulla? Tsemppiä!