Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikään ala ei sovi mulle
28.05.2023 |
Pitäisi tässä ensi keväänä sitten päättää mihin hakea lukion jälkeen. Tuntuu vaan, että mikään ala ei sovi mulle.
Aika paljon mulla rajoittaa se, että en omista hyvää matikkapäätä enkä ole hyvä kemiassa tai fysiikassa. Lyhyellä matikalla mennään enkä fysiikkaa tai kemiaa kirjoita. Muuten sopisin varmaan vallan mainiosti sosiaali- ja terveysalalle, mutta sitä taas rajoittaa introverttiyteni ja ujouteni. Olen tehnyt mbti testin monesta ja olen osoittautunut lähes 100% introvertiksi enkä myöskään ole kauhean puhelias tai reipas ihmisten tapaamisessa. Olen tosin muuten empaattinen, mutta työ olisi varmasti raskasta henkisesti eikä asiakkaat varmaan saisi hyviä kokemuksia palvelusta.
Sitten muuten tulee mieleen vain joku raksa tai it-ala, mutta kumpikaan ei kyllä kiinnosta yhtään. Oikeasti mitä teen elämälläni kun mitään ei tunnu täysin sopivan :(
Oppiaineet jotka mua kiinnostaa eniten on terveystieto, psykologia ja maantieto. Valitettavasti en vain keksi mitään näihin liittyvää alaa, joka sopisi luonteeseeni. Tulin tänne kysymään ideoita aloista. Alkaa vähän kyllästyttämään tämä etsiskely jo :(
Kommentit (55)
Tutkijan työ tai sote-alan hallintohommat voisivat sopia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tosiaan jotain kannattaa keksiä ja hakea realistiseen vaihtoehtoon, että ei sitten jää ilman mitään, joudu ilmoittautumaan työttömäksi ja päädy pakotettuna siihen lähihoitajan koulutukseen.
Miten musta tuntuu, et kaikki on nykyään ujoja, erityisherkkiä (hyi puistattaa), kunto ei kestä, selkä ei kestä, polvet on jo tohjona, mikään työ ei kelpaa. Ei voi puhua ihmisille, ei voi nähdä ihmisiä, ei kestä ihmisiä jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti ennemmin mitä haluat tehdä. Tee lista ranskalaisilla viivoilla mitä vaadit työltä. Esim. Tuosta aloituksesta:
-Itsenäinen työskentely
-ei matemaattinen
-ei asiakaspalvelua jne.
Kerron salaisuuden; ketään ei kiinnosta mikään työ ainoastaan raha joten hae sellaiselle alalle mistä maksetaan riittävää palkkaa jotta on sitten rahaa tehdä asioita mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten musta tuntuu, et kaikki on nykyään ujoja, erityisherkkiä (hyi puistattaa), kunto ei kestä, selkä ei kestä, polvet on jo tohjona, mikään työ ei kelpaa. Ei voi puhua ihmisille, ei voi nähdä ihmisiä, ei kestä ihmisiä jne jne.
Ennen ei ollut tuollaisia oli vaan duunareita jotka rikkoi itsensä valittamatta 10-15 vuoden työuran jälkeen ja alkoholisoituivat. On se hieno se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ala ei kyllä sovi itsellenikään. Olen pitkäaikaistyötön tradenomi. Tradenomin opintoja en voi suositella kenellekään, mutta juurikin näihin opintoihin päätyy paljon sellaisia, jotka eivät muutakaan keksi ja olemattomillakin matematiikan taidoilla näissä opinnoissa pärjää hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä se aina kuule huvita muitakaan. Aikuisen elämä on sitä että niitä asioita pitää vaan tehdä.
Se kiinnostavinkin opiskeluala on käytännössä sitten tenttiessä saati myöhemmin työssäkäydessä raskas ja välillä rehellisesti v...aa. Mutta nämä fiilikset pitää aikuisen sietää.
Joten valitset vain jotain, jonkin alan ja lähdet sitä kohti. Ei tarvitse heti miettiä sitä työllistymistä jos se ajatus tökkii. Toimit etkä valita etkä uhriudu. Et ole mikään uniikki lumihiutale.
Sitä paitsi se sun tekemäsi testi on nykyään nähtynä jo sitä mitä se on koko ajan ollut, eli epätieteellistä shaissea. Sitä ei käytetä enää missään vakavasti otettavassa tilanteessa.
Vertautuu horoskooppeihin. Joten joo, voit olla introvertti mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Elämänkokemus kertyy koko ajan ja muuttaa meitä.
Nyt sun pitää vain aikuistua. Tough love, beibi. Mutta joskus vain se auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten musta tuntuu, et kaikki on nykyään ujoja, erityisherkkiä (hyi puistattaa), kunto ei kestä, selkä ei kestä, polvet on jo tohjona, mikään työ ei kelpaa. Ei voi puhua ihmisille, ei voi nähdä ihmisiä, ei kestä ihmisiä jne jne.
Nykymaailma sairastuttaa.
Ei sillä, etteikö siihen voisi keksiä ratkaisuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olin ujo ja sosiaalisesti kömpelö kun lähdin sosiaali- ja terveysalalle, mutta kyllä niistä oppi pois. Se oma ammattikenttä muuttuu sosiaalisesti niin mukavuusalueeksi, ettei enää ujostuta. Hoitajilla on kyllä huono palkka ja monet heistä ovat sellaisia ekstrovertteja jotka osaavat tarvittaessa bilettää, joten sikäli et välttämättä viihtyisi alalla. Sosiaalityötä jos lähtisit opiskelemaan niin erilaisia tulevaisuudessa mahdollisia työnkuvia olisi varmaan monia eikä kaikki olisi sosiaalisesti kuormittavia?
Vierailija kirjoitti:
Miten musta tuntuu, et kaikki on nykyään ujoja, erityisherkkiä (hyi puistattaa), kunto ei kestä, selkä ei kestä, polvet on jo tohjona, mikään työ ei kelpaa. Ei voi puhua ihmisille, ei voi nähdä ihmisiä, ei kestä ihmisiä jne jne.
Siksi kun roikut liikaa netissä, johon tämän tyyppiset ihmiset eniten kirjoittavat, koska heillä ei ole oikeassa elämässä menoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuosta maantiedosta löydy mitään itsenäistä alaa? Vaikka Geoinformatiikka?
Vierailija kirjoitti:
Mikään ala ei kyllä sovi itsellenikään. Olen pitkäaikaistyötön tradenomi. Tradenomin opintoja en voi suositella kenellekään, mutta juurikin näihin opintoihin päätyy paljon sellaisia, jotka eivät muutakaan keksi ja olemattomillakin matematiikan taidoilla näissä opinnoissa pärjää hyvin.
Täsmälleen sama minulla. En tiennyt, mikä kiinnostaisi ja menin vaan tradenomiksi, koska kouluun pääsi helposti sisään. Töitä en ole tehnyt 15 vuoteen, alan töitä en ollenkaan.
M41
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olin ujo ja sosiaalisesti kömpelö kun lähdin sosiaali- ja terveysalalle, mutta kyllä niistä oppi pois. Se oma ammattikenttä muuttuu sosiaalisesti niin mukavuusalueeksi, ettei enää ujostuta. Hoitajilla on kyllä huono palkka ja monet heistä ovat sellaisia ekstrovertteja jotka osaavat tarvittaessa bilettää, joten sikäli et välttämättä viihtyisi alalla. Sosiaalityötä jos lähtisit opiskelemaan niin erilaisia tulevaisuudessa mahdollisia työnkuvia olisi varmaan monia eikä kaikki olisi sosiaalisesti kuormittavia?
Mutta se toisesta huolen pito ei tunnu tärkeältä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ala ei kyllä sovi itsellenikään. Olen pitkäaikaistyötön tradenomi. Tradenomin opintoja en voi suositella kenellekään, mutta juurikin näihin opintoihin päätyy paljon sellaisia, jotka eivät muutakaan keksi ja olemattomillakin matematiikan taidoilla näissä opinnoissa pärjää hyvin.
Täsmälleen sama minulla. En tiennyt, mikä kiinnostaisi ja menin vaan tradenomiksi, koska kouluun pääsi helposti sisään. Töitä en ole tehnyt 15 vuoteen, alan töitä en ollenkaan.
M41
Mitä ne edes ovat?
Vierailija kirjoitti:
Eipä se aina kuule huvita muitakaan. Aikuisen elämä on sitä että niitä asioita pitää vaan tehdä.
Se kiinnostavinkin opiskeluala on käytännössä sitten tenttiessä saati myöhemmin työssäkäydessä raskas ja välillä rehellisesti v...aa. Mutta nämä fiilikset pitää aikuisen sietää.
Joten valitset vain jotain, jonkin alan ja lähdet sitä kohti. Ei tarvitse heti miettiä sitä työllistymistä jos se ajatus tökkii. Toimit etkä valita etkä uhriudu. Et ole mikään uniikki lumihiutale.
Sitä paitsi se sun tekemäsi testi on nykyään nähtynä jo sitä mitä se on koko ajan ollut, eli epätieteellistä shaissea. Sitä ei käytetä enää missään vakavasti otettavassa tilanteessa.
Vertautuu horoskooppeihin. Joten joo, voit olla introvertti mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Elämänkokemus kertyy koko ajan ja muuttaa meitä.
Nyt sun pitää vain aikuistua. Tough love, beibi. Mutta joskus vain se auttaa.
Todella hyvin todettu! Lisäisin tuohon ettei kukaan kysele lääkäriltä tai juristilta kuinka he saivat arvosanat jos eivät osaa niitä asioita mitä esim. pitkässä matikassa oli.
He vaan pusersi ne läpi silloin ja samaten lukivat pääsykokeisiin ja sen jälkeen mennään millä mennään. Kaikki voi sitten lopulta unohtaa sillä ei enää niistä asioista tentata myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Miten musta tuntuu, et kaikki on nykyään ujoja, erityisherkkiä (hyi puistattaa), kunto ei kestä, selkä ei kestä, polvet on jo tohjona, mikään työ ei kelpaa. Ei voi puhua ihmisille, ei voi nähdä ihmisiä, ei kestä ihmisiä jne jne.
Kuulin tuttavalta joka opettaa ammattikoulussa, että heillä on ollut lähiaikoina parturi-kampaajaopiskelijoita jotka eivät voi koskea harjoitusasiakkaisiin sitten millään :D Mitenkähän ajattelivat menestyä työssään tai ylipäätään valmistua koulusta joskus.
Alue: Aihe vapaa
Opiskele lähihoitajaksi, hommaa itsellesi mies, synnytä lapsi kolmen vuoden välein.