Mikään ala ei sovi mulle

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan työ tai sote-alan hallintohommat voisivat sopia.

Nämä olivat hyviä ehdotuksia. Ajatuksia, ap? Entä opiskelu geologiksi? Tai kirjaston tädiksi?

Rohkeasti opiskelemaan jotakin. Uskon, että valtaosa ihmisistä soveltuu hyvin moneen eri ammattiin ja lähes mihin tahansa työhön, pois lukien tietty fyysisesti todella kovaa kuntoa vaativat alat. Opiskeluaika on vain sisäänajovaihe. :)

Vierailija kirjoitti:

Mikään ala ei kyllä sovi itsellenikään. Olen pitkäaikaistyötön tradenomi. Tradenomin opintoja en voi suositella kenellekään, mutta juurikin näihin opintoihin päätyy paljon sellaisia, jotka eivät muutakaan keksi ja olemattomillakin matematiikan taidoilla näissä opinnoissa pärjää hyvin.

Tradenomiksi ja siitä laskuttajaksi. Tämä vinkki on tältä palstalta. Tai joku muu taloushallinnon työ.

Miten olisi sitten ihan terveystieteiden yliopistotutkinto? Käsittääkseni tutkinnolla voi toimia hallintopuolella, jossa ei varsinaisia asiakaskontakteja niin paljon ole.

Sanoit myös että maantiede kiinnostaa, nykyään tarvitaan ainakin paljon paikkatietoasiantuntijoita, joilla on maanmittausalan koulutus, toki matematiikkaa siinä varmasti jonkin verran on, mutta en usko että se mitenkään ylitsepääsemätöntä on, kun kerran lukiostakin olet selvinnyt.

Vierailija kirjoitti:

No niinpä, kyl itseäkin ärsyttää. Toivoisin niin olevani sosiaalinen ihminen, joka sopisi siis lähes joka alalle. Aika surullista etten voi vaikuttaa temperampenttipiirteisiini ja olen vain syntynyt näin.

Ap

Ihminen on siitä metka otus että se kasvaa, kypsyy ja kehittyy. Olet 10-20 vuoden kuluttua hyvinkin erilainen kuin tänään, vaikka sitä voi olla vaikea hahmottaa elämäntaipaleen alussa ollessa. Minäkin luulin olevani sitä tätä ja tuota sinun iässäsi, mutta eipä se ihan niin mennytkään. Vasta elämällä ja kokemalla ja kokeilemalla voi löytää omat hyvät puolet, intohimot ja kiinnostukset. Suomi on muuten täynnä introvertti-taipumuksen kanssa syntyneitä, mutta niinpä vain suurin osa on (ollut) työelämässä mukana. Tämä persoonallisuuspiirre ei ole mikään vankila tai rajoite, paitsi jos siitä tekee tietoisesti itselleen sellaisen.  

Psykologiaa lukemalla voi valmistua todella monipuolisiin tehtäviin. Esimerkiksi koulupsykologiksi, opintopsykologiksi korkeakouluun, ammatinvalintapsykaksi, työterveyshuoltoon, hr- ja rekrytointipuolelle, työ- ja organisaatiopsykologiksi, mielenterveyspalveluihin, perheneuvolaan jne. 

Jos ala kiinnostaa sinua oikeasti ja todella niin valinnanvaraa on todella paljon. Oma hyvä kaverini on työskennellyt mm. avoimen yliopiston opettajana sekä rekrytointikonsulttina valmistuttuaan psykan maisteriksi. 

Ei kiitos enää huonoja matikkapäitä hoitoalalle. Miten olisi vaikka varhaiskasvatuksen opettaja tai lastenohjaaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan työ tai sote-alan hallintohommat voisivat sopia.

Nämä olivat hyviä ehdotuksia. Ajatuksia, ap? Entä opiskelu geologiksi? Tai kirjaston tädiksi?

Tai sedäksi. Tieteelliseen kirjastoon, valtionarkistoon...

Takerrut ihan liiaksi ajatukseen kuinka työn ja ammatin pitäisi olla 100% sopiva tai se ei sovi ollenkaan. Oletan että sinua vetää eniten puoleensa korkeakoulututkinnot: yhden koulutusohjelman sisään mahtuu jos jonkinlaista kurssia ja niistä osa on tosi kiinnostavia ja osa pakkopullaa. Sama pätee työelämään. 

Opiskelemalla vaikka terveystietoa tai maantietoa saat kattavan infopaketin siitä mitä mahdollisuuksia ja suuntautumisvaihtoehtoja ne pitävät sisällään. Et voi olla niin uniikki lumihiutale ettet muka löytäisi sieltä joukosta vähintään yhtä innostavaa alaa. Ei sen tosiaan tarvitse olla kuin se yksi, joka tuntuu omalta. 

Ja hei, aina voi myös vaihtaa suuntaa jos siltä tuntuu. Ei se lukion jälkeinen ammatinvalinta ole ainutkertainen ja kiveen hakattu juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten musta tuntuu, et kaikki on nykyään ujoja, erityisherkkiä (hyi puistattaa), kunto ei kestä, selkä ei kestä, polvet on jo tohjona, mikään työ ei kelpaa. Ei voi puhua ihmisille, ei voi nähdä ihmisiä, ei kestä ihmisiä jne jne.

No niinpä, kyl itseäkin ärsyttää. Toivoisin niin olevani sosiaalinen ihminen, joka sopisi siis lähes joka alalle. Aika surullista etten voi vaikuttaa temperampenttipiirteisiini ja olen vain syntynyt näin.

Ap

Miten olisi autopuoli, automaalari tai -mekaanikko? Metsäkoneenkuljettaja? Siellä saa olla ihan itsenäisesti, koneet tekee raskasta työt, itse joutuu perushydrauluremppaa tekemään, mut uudissa koneissa ei muuta voi itse tehdäkään. Tai muu metsäala?

Kaksi ekaa on kuin rakennusala mutta sisätyö. Täynnä ulkomaalaista halpatyövoimaa. Ei ole ujon tytön ala lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Yksi hyvä vinkki: unohda nuo testit ja itse tehtaillut introvertti-diagnoosit, pyri lukemaan psykaa ja/tai terveystiedettä, löydä oma juttusi ja urapolkusi opintojen aikana (kuten tosi moni muukin meistä on tehnyt), anna elämän näyttää sinulle oikea suunta ja oikeat tavoitteet. 

Älä tee asioista liian hankalia ja monimutkaisia. 

Ja ennenkuin kerkeet kissaa sanomaan olet 40 vuotias työtön ja iso pino tutkintoja ja pätkä töitä etkä vieläkään tiedä mitä teet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi hyvä vinkki: unohda nuo testit ja itse tehtaillut introvertti-diagnoosit, pyri lukemaan psykaa ja/tai terveystiedettä, löydä oma juttusi ja urapolkusi opintojen aikana (kuten tosi moni muukin meistä on tehnyt), anna elämän näyttää sinulle oikea suunta ja oikeat tavoitteet. 

Älä tee asioista liian hankalia ja monimutkaisia. 

Ja ennenkuin kerkeet kissaa sanomaan olet 40 vuotias työtön ja iso pino tutkintoja ja pätkä töitä etkä vieläkään tiedä mitä teet.

Puhutko minusta? 🙋

Kaikki työ on perseestä tai näin ainakin itsellä ja olen tehnyt vaikka ja mitä. Joten oma vinkkini on se, että valitset alan millä tienaa hemmetin hyvin ja työllisyys on hyvä ja mahdollisesti yrittäminen alalla on helppoa eikä vaadi hirveitä riskejä. Sillä kun olet painanut sen 37,5-40h viikko kuukauden ja saat sen tilin, niin se edes palkitsee jollain tasolla. Itse suuntaisisin it-alalla ja sivuaineeksi kauppa-/taloustieteitä, niin liksa on hyvinkin nopeasti 5000€/kk ja 10v jälkeen 7000-8000€/kk. Yrittäjänäkään et tarvitse muuta kun läppärin. Vaihtoehtoiset voit hakeutua höpöhöpö tutkijaksi mikä aluksi saattaa olla kiinnostavaa, niin alkuhuuman jälkeen huomaat, että se on ihan perseestä, mutta palkkasi on 2700€/kk eikä se siitä hirveästi nouse seuraavaan 5 vuoteen ja hyvä jos 10 vuoden päästä on edes 3500€/kk

Elä sinä ihminen hättäile, nuori olet vielä, nuori nuori vielä olet.  Aikaa on katsella rauhassa mikä isona tulee.. Turhalla kiireellä, ja turhalla huolella,,, ei  hyvä ei hyvä..    Katsele rauhassa, kyllä se sieltä vielä  selkenee.....

Ujous ja introverttiys on vaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Älä anna sen määritellä itseäsi. Elämäsi jää surkeaksi, jos luovutat heti joka esteen edessä.

Kylmä totuus on, ettei maailmalla ole mitään käyttöä mumisevalle kengän kärkien tuijottelijalle. Yritä vierottautua tietokoneesta ja puhelimesta, ala kehittää heikkouksistasi vahvuuksia.