Opinnäytetyö: haastattelu vs. kysely
On nyt tämmöinen homma, että opinnäytetyön tutkimussuunnitelma on loppuvaiheessa ja opinnäytetyön ohjaajien kanssa on jo kauan sitten sovittu toteutustavasta ja he ovat mm. rajanneet tutkimushenkilöiden määrän.
Tutkimushenkilöt löytyivät ja heille tehtiin sähköpostilla haastattelu, josta on puhuttu teemahaastatteluna. Heille laitettiin sarja kysymyksiä kahdesta eri teemasta siten, että myöhemmät kysymykset laajentavat aiempia ja kannustavat pohtimaan enemmän, vaikka kaikki on siis laitettu yhtä aikaa.
Tuosta on jo kuukausia aikaa ja olen vasta nyt lukenut kirjasta, että ainakin joidenkin mielestä haastattelu voi olla haastattelu vasta sitten, kun siinä on useampi kierros ja tätä kautta vuorovaikutteisuutta. Toki tässä voi nyt vaikuttaa se, että tämä asia, josta haastattelin ihmisiä on meitä kaikkia yhdistävä eikä haastattelijalle itselleen siis millään tavalla vieras, joten pohdintojen johtaminen ja vastausten ymmärtäminen ja jatkaminen on siltä kantilta helpompaa.
Opinnäytetyön ohjaajilla mielestäni on ollut tämä tiedossa, että lähetin nämä kysymykset ja he eivät puuttuneet tähän, mutta nyt lukemani perusteella tämä olisikin ollut enemmänkin kysely kuin haastattelu. Löytyyköhän jostain lähteitä, joissa todettaisiin, että haastattelun nimeä voi käyttää myös ilman useampaa kierrosta vai pitäisikö minun muokata tekstiä kyselyn suuntaan?
Kommentit (9)
Haastattelu on nimenomaan kahden ihmisen vuorovaikutusta, minusta ainakaan kuvaamasi tavalla tehty haastattelu ei ole haastattelu vaan kysely. Erona niillä on, että haastattelutilanteessa haastattelija voi reagoida haastatellun sanomisiin ja tehdä jatkokysymyksiä. Kyselyssä, vaikka olisikin teemakysely, tutkittava vastaa esitettyihin kysymyksiin ja voi halutessaan avata joitakin kysymyksiä, mutta vuorovaikutteisuus puuttuu. Sinulla ei ole tilanteessa mahdollista vaikuttaa vastauksiin tai kyselyn kulkuun. Saat vain lopputuloksen. Haastattelun voi tehdä myös kirjallisena, esim. pikaviestimien tai sähköpostin kautta, mutta siinäkin olennaisessa osassa on haastattelijan reagoiminen vastauksiin.
Eikö AMK:ssa ole lainkaan opastusta tutkimukseen? Haastattelu on haastattelu silloinkin, kun kohtaat haastateltavan yhden ainoan kerran. Kyselyssä et kohtaa haastateltavaa, siitä puuttuu vuorovaikutus.
Mutta AMK:ssa ei ole mitään väliä, miten työnsä tekee ja miksi sitä kutsuu, riittää, että on tekevinään jotain. Kun tekstiä on 45 sivua, se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Eikö AMK:ssa ole lainkaan opastusta tutkimukseen? Haastattelu on haastattelu silloinkin, kun kohtaat haastateltavan yhden ainoan kerran. Kyselyssä et kohtaa haastateltavaa, siitä puuttuu vuorovaikutus.
Mutta AMK:ssa ei ole mitään väliä, miten työnsä tekee ja miksi sitä kutsuu, riittää, että on tekevinään jotain. Kun tekstiä on 45 sivua, se riittää.
No jos tarkkoja ollaan, haastateltavat olen sähköisesti kohdannut kaksi kertaa tai useammin, jos mukaan lasketaan haastattelun alustus kysymällä lupaa, kysymysten laittaminen ja ohjeet sekä vastauksista kiittäminen.
Tämä tutkimus koskee erästä harrastusta, jonka piirissä niin tutkija kuin tutkimushenkilötkin ovat.
Olisiko sinulla lähdettä tuolle, että haastattelu on haastattelu silloinkin, kun kohtaa vain yhden kerran?
Ei se ole haastattelu jos lähetät valmiin kysymyspaketin, johon saat kirjallisen vastauksen.
Tuo on kysely, jossa on ollut avoimet vastaukset. Kyllä tuo kuitenkin menee kvalitatiivisen tutkimuksen puolelle, jos vastaukset ovat muutakin kuin kyllä ja ei.
Laita ohjaajalle viestiä. Vastaavat nopeasti.
Kysymysten lähettäminen sähköpostilla ja vastausten saaminen niihin on mielestäni haastattelu. Voithan kasvotusten kysyä aivan samat kysymykset ja saada niin aivan samat vastaukset. Haastattelua on vain osuus jossa kysytään ja saadaan vastauksia. Lupien kysyminen ei ole haastattelu.
Jotkut haastateltavat ovat kiireisä, ovat työmatkalla tai asuvat/työskentelevät kaukana. Osa haastateltavista haluaa kysymykset kirjallisena. Ja myös vastaavat kirjallisesti. On myös yleistä, että haastateltava saa haastattelunsa luettavakseen ennen julkaisua.
Opinnäytetyöt eroavat paljon toisistaan. Joskus voi käyttää myös lainauksia. Tällöin haastattelu on lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö AMK:ssa ole lainkaan opastusta tutkimukseen? Haastattelu on haastattelu silloinkin, kun kohtaat haastateltavan yhden ainoan kerran. Kyselyssä et kohtaa haastateltavaa, siitä puuttuu vuorovaikutus.
Mutta AMK:ssa ei ole mitään väliä, miten työnsä tekee ja miksi sitä kutsuu, riittää, että on tekevinään jotain. Kun tekstiä on 45 sivua, se riittää.
No jos tarkkoja ollaan, haastateltavat olen sähköisesti kohdannut kaksi kertaa tai useammin, jos mukaan lasketaan haastattelun alustus kysymällä lupaa, kysymysten laittaminen ja ohjeet sekä vastauksista kiittäminen.
Tämä tutkimus koskee erästä harrastusta, jonka piirissä niin tutkija kuin tutkimushenkilötkin ovat.
Olisiko sinulla lähdettä tuolle, että haastattelu on haastattelu silloinkin, kun kohtaa vain yhden kerran?
Otat minkä tahansa kvalitatiivisen tutkimuksen oppaan niin huomaat, että siellä on eränä validiteetin ongelmana se, että haastattelukierroksia ei ole kuin yksi ja täten esimerkiksi case studyssä ei saada aina täysin luotettavaa vastausta sen in-depth studyn puuttumisen vuoksi. Pahoittelen kun en tiedä noita kaikkia termejä suomeksi, pyrin käyttämään suomeksi kun vain tiedän. Miksi olet laittanut haastattelun sähköpostilla? Eikö olisi ollut helpompi ja kattavampi kun olisit haastatellut henkilöt edes internetin välityksellä? Tällöin olisit pystynyt tallentamaan myös henkilöiden ilmeet ja eleet ja saanut lisävarmuutta haastattelun oikeellisuudesta. Toki jos sähköpostilla laittaa kysymyksiä niin saahan siinä omaa työtä helpotettua, koska ei tarvitse purkaa ja analysoida niin perusteellisesti.
AMK opinnäytetyön laajuus onko 30 op?
Kunhan saat jotain tuloksia aikaan ja ne vaaditut sivut eli jotain minimiissään 50s, niin se riittää. Ketään ei oikeasti kiinnosta.