Lue keskustelun säännöt.
Yle: Haluamme ajatella, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta, mutta se ei ole totta, pohtii Omaheimo
24.05.2023 |
Minäkin olen kuullut sanottavan, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Perinteisten duunariammattien vähetessä on helppo ajatella meidän kaikkien olevan yhtä ja samaa laveaa keskiluokkaa, ja sitten on muutama ökyrikas yritysjohtaja.
Luokat eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ne näkyvät paitsi taloudellisessa, myös sosiaalisessa pääomassa.
Ne näkyvät pätkätyösuhteisena työelämänä ja siinä että toiset pääsevät tapaamaan työterveyslääkäriä samana päivänä ja toiset saavat soittoajan terveyskeskuslääkärille kuuden viikon päähän.
Luokkayhteiskunta näkyy tulevaisuususkossa; millaisia mahdollisuuksia uskon itselläni olevan, mitä voin odottaa. https://yle.fi/a/74-20032335
Mielipiteitä?
Kommentit (178)
Lähinnä jäin miettimään tuon Raisan sukunimeä. Että taitaa olla itse keksitty. Siitä tulee mieleen, että kipuilee voimakkaasti sukuaan, kun jaksaa nähdä vaivan. Ja suvun voimakas kipuilu indikoi että on aika kompleksikas persoona. Kun suvut nyt ovat mitä ovat.
Usein oman sukunimen kehittäjät tuntuvat olevan aika lailla itsensä lumoissa. Toinen vaihtoehto johon olen törmännyt on että henkilö kuuluu sukupuolivähemmistöön, ja on tullut uskovaisen sukunsa hylkäämäksi. Se on karmea juttu, joka varmasti vaikuttaa elämänkatsomukseen ja tapaan hahmottaa maailmaa.
Sinänsä tämä luokkapuhe on tyypillistä vasurijuttua. Hakemalla haetaan uhriutumista ja vastakkainasettelua. Ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pitäisikö maailmasta sitten poistaa pikaruokatyöntekijän ja hotellisiivoojan ammatit? Silläkö pääsisimme luokista eroon?
Minusta tärkeää on se että mainittujen ammattien palkalla tulee toimeen. Että sinulla on hotellisiivoojana varaa lomallasi yöpyä hotellissa. Kumpikin ammatti on tärkeä ja yhtä arvokas kuin mikä tahansa. Luokkakysymys tulee siitä oletko näissä ammateissa osa köyhälistöä?
En ota kantaa mihinkään muuhun, mutta kieltämättä se on totta, että media on liiaksi keskiluokkaistunut. Olen yliopistokoulutettu, mutta päätynyt duunariammattiin. Jollain ne asuntovelat on maksettava. Töiden lomassa radiota kuunnellessa tulee vaikka Yle Radio 1:ltä ja Puheelta loputtomasti juttua kirjailijoista, jotka ovat kirjoittaneet kirjan kirjailijan elämästä. Kuinka henkevää. Eikö kotimaiseen kirjallisuuteen mahdu kärsimyspornon tai banaalin navantuijottelun väliin yhtään mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on aina ollut luokkayhteiskunta ja tästä jaosta pitävät kiinni kynsin hampain yläluokkainen eliitti mm. pappis-sääty.
Eivät he halua mitään tasa-arvoa vaan sen, että herra on herra ja rahvas on rahvas.
Tasa-arvo, missä ihmiset ovat samanarvoisia on heille kauhistus.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö maailmasta sitten poistaa pikaruokatyöntekijän ja hotellisiivoojan ammatit? Silläkö pääsisimme luokista eroon?
Minusta tärkeää on se että mainittujen ammattien palkalla tulee toimeen. Että sinulla on hotellisiivoojana varaa lomallasi yöpyä hotellissa. Kumpikin ammatti on tärkeä ja yhtä arvokas kuin mikä tahansa. Luokkakysymys tulee siitä oletko näissä ammateissa osa köyhälistöä?
Miksi niistä luokista pitäisi päästä eroon? Eikö ihminen voi olla onnellinen hotellisiivoojana ja elää hyvää elämää ylpeänä työnsä jäljestä? Tai paistaa hampurilaisia ja elättää sillä itsensä? Ei kaikista ole lukemaan itseään insinööriksi tai opettajaksi. Työväenluokkaisissa töissä ei ole mitään hävettävää ja ennen vanhaan työväenluokka oli hyvin ylpeä työkyvystään ja tekemisestään. En näe tarvetta päästä eroon yhteiskuntaluokista, mutta en minä myöskään suostu uskomaan, että hotellisiivooja ja se insinööri elävät samanlaista elämää, samoin toivein ja unelmin ja arvostuksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Alle kolmetonnia maisterin palkka, on kyllä kehno.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö maailmasta sitten poistaa pikaruokatyöntekijän ja hotellisiivoojan ammatit? Silläkö pääsisimme luokista eroon?
Minusta tärkeää on se että mainittujen ammattien palkalla tulee toimeen. Että sinulla on hotellisiivoojana varaa lomallasi yöpyä hotellissa. Kumpikin ammatti on tärkeä ja yhtä arvokas kuin mikä tahansa. Luokkakysymys tulee siitä oletko näissä ammateissa osa köyhälistöä?
Miksi niistä luokista pitäisi päästä eroon? Eikö ihminen voi olla onnellinen hotellisiivoojana ja elää hyvää elämää ylpeänä työnsä jäljestä? Tai paistaa hampurilaisia ja elättää sillä itsensä? Ei kaikista ole lukemaan itseään insinööriksi tai opettajaksi. Työväenluokkaisissa töissä ei ole mitään hävettävää ja ennen vanhaan työväenluokka oli hyvin ylpeä työkyvystään ja tekemisestään. En näe tarvetta päästä eroon yhteiskuntaluokista, mutta en minä myöskään suostu uskomaan, että hotellisiivooja ja se insinööri elävät samanlaista elämää, samoin toivein ja unelmin ja arvostuksin.
Meille on levinnyt amerikkalainen kulttuuri, jossa kaikki muut kuin menestyjät voi sotkea suohon ja varallisuus määrittelee ihmisarvon. Jo nyt näkee artikkeleita, joissa ennen ihan tavallisina ihmisinä pidettyjä pienten taajamien asukkaita pällistellään erikoisuuksina kuin kongolaisia muinoin.
Kaikki yhteiskunnat ovat luokkayhteiskuntia.
Suomi on erinomaisen hyvä esimerkki.
Ja aina ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Alle kolmetonnia maisterin palkka, on kyllä kehno.
Eiköhän se pikemminkin siellä 4000-5000 euron tasolla huitele.
Ja tosiaan, pappien tekemän työn määrää ei valvo kukaan. Voit tehdä tai olla tekemättä eli pääsääntöisesti laiskanpulskea ja helppoon elämään tottunut palkkapappi valitsee tuon olla tekemättä vaihtoehdon.
Eihän tuota yksikään poliitikko sano ääneen vaikka tietää sen totuudeksi kun sehän tarkottaisi että ihmiset eivät ole tasa-arvoisia ja olisi moraalisesti kyseenalaista kyseiselle poliitikolle perustella rikkaiden etua kaikkien etuna
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka niin haluaa ajatella? En minä ainakaan. Aina on ollut palvelijoita ja niitä, joita palvellaan. Ylempiä ja alempia. Tämä on ihan normaalia ja näin tulee aina olemaan.
On Suomessa luokkia mutta se ei juurikaan tule ilmi. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste ovat yritys kaventaa luokkaeroja, kun vanhempien varallisuus ei enää vaikuta koulutukseen hakeutumiseen. Lukio-opinnot ovat suosiossa, isoissa kaupungeissa keskiarvorajat ovat nousseet, koska isompi osa haluaa nyt lukiotutkinnon. Kun se on mahdollista kaikille varallisuudesta riippumatta.
Mitä taas tulee terveyteen, "mitä enemmän rahaa, sen parempi terveys" pitänee paikkansa. Työterveys kuuluu kuitenkin kaikille työssäkäyville palkasta riippumatta. Työnantaja voi kuitenkin halutessaan ottaa vain pakollisen eli lähiterveyskeskuksen. Eriarvoisuus kasvaa.
Mutta kuten moni muukin on kysynyt, onko luokkajaosta mitään haittaa? Luulisin, että eniten alimmilla luokilla oleville. Tutkimusten mukaan he kadehtivat keskiluokkaa ja kokevat alemmuudentunnetta vaikkei syytä ole. Tämä vaikuttaa mielenterveyteen ja kierre jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Alle kolmetonnia maisterin palkka, on kyllä kehno.
Eiköhän se pikemminkin siellä 4000-5000 euron tasolla huitele.
Ja tosiaan, pappien tekemän työn määrää ei valvo kukaan. Voit tehdä tai olla tekemättä eli pääsääntöisesti laiskanpulskea ja helppoon elämään tottunut palkkapappi valitsee tuon olla tekemättä vaihtoehdon.
On aina helppo kuvitella jonkkun muun tekemä työ helpoksi ja se oma työ raskaaksi. Todellisuudessa harva meistä oikeasti tietää mitä ne jonkun toisen ammatin työpäivät todella pitävät sisällään ja mitkä asiat niissä ovat kuormittavia.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuota yksikään poliitikko sano ääneen vaikka tietää sen totuudeksi kun sehän tarkottaisi että ihmiset eivät ole tasa-arvoisia ja olisi moraalisesti kyseenalaista kyseiselle poliitikolle perustella rikkaiden etua kaikkien etuna
Millä tavalla tasa-arvo liittyy yhteiskuntaluokkaan? Professorilla ja siivoojalla on kummallakin yksi ääni vaaleissa. Palkka ja koulutus ei tietenkään ole sama eikä elämäntapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö maailmasta sitten poistaa pikaruokatyöntekijän ja hotellisiivoojan ammatit? Silläkö pääsisimme luokista eroon?
Minusta tärkeää on se että mainittujen ammattien palkalla tulee toimeen. Että sinulla on hotellisiivoojana varaa lomallasi yöpyä hotellissa. Kumpikin ammatti on tärkeä ja yhtä arvokas kuin mikä tahansa. Luokkakysymys tulee siitä oletko näissä ammateissa osa köyhälistöä?
Miksi niistä luokista pitäisi päästä eroon? Eikö ihminen voi olla onnellinen hotellisiivoojana ja elää hyvää elämää ylpeänä työnsä jäljestä? Tai paistaa hampurilaisia ja elättää sillä itsensä? Ei kaikista ole lukemaan itseään insinööriksi tai opettajaksi. Työväenluokkaisissa töissä ei ole mitään hävettävää ja ennen vanhaan työväenluokka oli hyvin ylpeä työkyvystään ja tekemisestään. En näe tarvetta päästä eroon yhteiskuntaluokista, mutta en minä myöskään suostu uskomaan, että hotellisiivooja ja se insinööri elävät samanlaista elämää, samoin toivein ja unelmin ja arvostuksin.
Niin eihän köyhyyden onglemissa ja kärimysissä ole mitään väärää niin kauan kun ne ei kosketa itseään
No periaatteessa varakkuus jakaa ihmiset eri luokkiin, kyllä. Mutta kyllä tässä yhteiskunnassa kenellä tahansa on mahdollisuus varakkuutta hankkia tekemällä töitä ja käyttämällä älyään.
Elämä on reilu peli.