Oma lihavuus ärsyttää. Paino putoaa koko ajan mutta hävettää. Lähtöpaino 120 kg, nyt 105 kg.

Olet normaali jo nyt, ja vihaamalla itseäsi et saa aikaan mitään tervettä. Jos säilytät uskomuksen että voit uida tai harrastaa seksiä vain tietyn kokoisena, se vainoaa sinua lopun ikäsi. Laihduta ihmeessä, mutta samalla harjoittele pitämään itsestäsi painosta riippumatta ja kokeile, mitä tapahtuu, jos marssitkin häpeää kohti.

On mahdollista yhtä aikaa olla lihava, pitää itsestään kaiken kokoisena, ja laihduttaa.

Hei Ap!

Olet edistynyt jo nyt niin hienosti, että ei muuta kuin jatka samaan malliin.

Onnittelen sinua saavutuksestasi.<3

Olettepa mukavia <3 

No olenhan minä aidosti iloinen tästä mitä olen tehnyt parantaakseni elämänlaatuani ja myötätunnolla haluan itseäni kohdella. Olen myös alkanut näkemään itsessäni kauneutta, hiljalleen taas itsetunto alkaa palautumaan. Menetin sen huonossa suhteessa, niin nyt rakennan sitä uudestaan eikä se ole pelkästään painosta kiinni. En ole kuitenkaan koskaan painanut näin paljoa mitä viime vuodet ja tämänhetkinenkin paino on vielä suurin mitä on ollut. Se ei tunnu omalta. Kuitenkin koska olen jumpannut, kävellyt runsaasti niin välillä katselen itseäni peilistä ihaillen miten esimerkiksi jalkojen lihakset kauniisi erottuvat.

Sääret ovat hoikistuneet ja myös lihasta näkyy niissä, seksikäs olo tulee toisinaan. Vatsa on jo paljon paremman näköinen, ei ole turvonnut vaan hoikistunut ja vyötärökin näkyy. 

Yritän olla ajattelematta sitä miten muut katsovat (kun eivät tiedä mitä tämänkin ulkonäön taustalla on) mutta sattuu kun tällä viikolla jo kaksi minulle tuntematonta ihmistä on sanonut, että olen liian lihava. Typerää kommentointia ja yritän olla välittämättä mutta kyllä se tietenkin jää vähän kummittelemaan. 

Selvästi kuitenkin olen alkanut kaunistumaan ja löytämään itseni uudestaan. Olen vielä nuorikin ja elämä edessä. Kaikki on edessä ja oma hyvinvointi on nyt prioriteettina. 

Ap

Jos jatkat samalla ruokavaliolla, niin on vain ajan kysymys, koska 30 kiloa on poissa. Luultavasti viimeistään ensi kesänä. Nyt on vain sinusta kiinni, päätätkö nauttia myös tästä matkasta vai et. Ensi kesä tulee joka tapauksessa, mutta se tulee paljon nopeammin, jos vietät ihanan vuoden.

Jos itsesi kauniiksi tunteminen herättää sinussa iloa, niin anna mennä, panosta siihen. Kauniille kengille, laukuille ja jopa joillekin kietaisumallisille mekoille löytyy kyllä käyttöä sitten kevyenäkin.

Nykyään saa kaupoista monen mallisia, imartelevia uimapukuja. Löytyy kaarituellisia ja vatsaa muotoilevia, mutta silti kivan näköisiä. Jos rakastat uimista, niin aloita vaikka hiljaisemmilla rannoilla epäsuositumpina ajankohtina. Itsevarmuuden karaistuessa kesän mittaan (ja kenties kilojen vielä pudotessa ja rusketuksen tasoitellessa näkymiä) rohkenet luultavasti uimaan missä ja milloin vaan. Ei ole pakko heti hypätä syvään päätyyn, epämukavuusalueelle voi hivuttutua vähitellen.

Sinähän olet laihtunut jo huippuhienosti! :) 15 kilon pudotus on iso saavutus, voit olla ylpeä itsestäsi. Nyt kun jatkat samaan malliin, niin olo ja kroppa paranee vain koko ajan. Äläkä suotta harmittele hitautta, pitää muistaa että hidas laihdutus on tutkitusti pysyvämpää. Kai haluat, että vaivalla pudotetut kilot pysyvätkin poissa loppuelämän. Silloin hidas tahti on hyvä, pysyy kroppa ja pää mukana ja ehdit sisäist uudet terveelliset elämäntavat ja ajattelun.

Mutta häpeästä kannattaa kyllä pyrkiä eroon. Se ei auta yhtään, vaan pikemminkin vaikeuttaa. Ei kroppasi ole huono tai kelvoton nytkään, ihan hyvin voit uida ja deittailla ja mitä ikinä haluaisitkaan tehdä. Olen itsekin tällä hetkellä keskellä painonpudotusprojektia (lihottuani reilusti viime vuosina) ja tällä hetkellä painan 104 kg. Silti löytyi juuri muutama kuukausi sitten uusi parisuhde (ja painoin silloin vielä enemmän) ja seksiä pystyn kyllä harrastamaan aivan hyvin, myös päällä, eikä miestä haittaa yhtään kiloni, vaikka laihdutuksessa tsemppaakin. Kyllä sellaisia ihmisiä löytyy, joille se naisen paino ei ole tärkein, vaikka täältä palstalta saisi muuta lukea. Täällä mielipiteet kärjistyy ja polarisoituu, eikä vastaa todellisuutta.

Tsemppiä sinunkin projektiisi, pystyt siihen kyllä! :) Kun oma kroppa ahdistaa, niin yritän itse ajatella, että se on juuri nyt tällainen mutta ei se tarkoita että se olisi tällainen pysyvästi. Pystyn kyllä vaikuttamaan asiaan ja menen koko ajan haluamaani suuntaan.

Just katselin eilen kaupungilla, että todella monen naisen normipaino taitaa olla 130-140kg.  Olet jo sen alle, 85kg kohdalle et enää poikkea normaalikokoisesta vaikka pituutesi olisi mikä. Vuoden vaihteessa olet jo ihan eri koko luokan ihminen. Oma lähtöni oli lähes 120kg ja nyt paino pyörii siellä 68-75kg välillä.  Aina välillä se yrittää itseään takaisin ylös hilata ( noin kerran kolmessa vuodessa tulee kuin tyhjästä yhtäkkiä 7kg) Sen ajan kun jaksaa laittaa vastaan ja sitten hissukseen ne taas häviää. Joten kannattaa valmistautua siihenkin.

Juuri näin kuin täällä kirjoitetaan. Hitaalla tahdilla vatsanahka ehtii supistumaan samaa tahtia, eikä jää roikkumaan. Vaikuttaa siltä, että tuolla Ap:n tahdilla tehdään pysyvää tulosta.

Jos et vielä ole nettitreffipalvelussa, mitä jos liittyisit ja lähtisit treffailemaan matalalla kynnyksellä, ilman ajatusta loppuelämän kumppanuudesta vielä tässä vaiheessa? Saatat yllättyä siitä, miten positiivisesti sinuun suhtaudutaan jo nyt.

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin kuin täällä kirjoitetaan. Hitaalla tahdilla vatsanahka ehtii supistumaan samaa tahtia, eikä jää roikkumaan. Vaikuttaa siltä, että tuolla Ap:n tahdilla tehdään pysyvää tulosta.

Jos et vielä ole nettitreffipalvelussa, mitä jos liittyisit ja lähtisit treffailemaan matalalla kynnyksellä, ilman ajatusta loppuelämän kumppanuudesta vielä tässä vaiheessa? Saatat yllättyä siitä, miten positiivisesti sinuun suhtaudutaan jo nyt.

Riippuu ihan ihon elastisuudesta ja iästä palautuuko. Minulla ei palautunut vaikka hitaasti laihdutin useamman vuoden aikana. Roikko leikattiin pois julkisella puolella.

Elämä on liian lyhyt häpeilyyn! Kaunis kesä vasta aluillaan, joten nauti nyt uimisesta ja kivoista kesävaatteista ja laihduta siinä samalla 😎 Jos jotakuta painosi ärsyttää, niin katsokoon toiseen suuntaan.

Ihan kuin joku kirjoittaisi koko ajan vastauksia omaan aloitukseensa.

-tuli vaan mieleen

Vierailija kirjoitti:

Sinähän olet laihtunut jo huippuhienosti! :) 15 kilon pudotus on iso saavutus, voit olla ylpeä itsestäsi. Nyt kun jatkat samaan malliin, niin olo ja kroppa paranee vain koko ajan. Äläkä suotta harmittele hitautta, pitää muistaa että hidas laihdutus on tutkitusti pysyvämpää. Kai haluat, että vaivalla pudotetut kilot pysyvätkin poissa loppuelämän. Silloin hidas tahti on hyvä, pysyy kroppa ja pää mukana ja ehdit sisäist uudet terveelliset elämäntavat ja ajattelun.

Mutta häpeästä kannattaa kyllä pyrkiä eroon. Se ei auta yhtään, vaan pikemminkin vaikeuttaa. Ei kroppasi ole huono tai kelvoton nytkään, ihan hyvin voit uida ja deittailla ja mitä ikinä haluaisitkaan tehdä. Olen itsekin tällä hetkellä keskellä painonpudotusprojektia (lihottuani reilusti viime vuosina) ja tällä hetkellä painan 104 kg. Silti löytyi juuri muutama kuukausi sitten uusi parisuhde (ja painoin silloin vielä enemmän) ja seksiä pystyn kyllä harrastamaan aivan hyvin, myös päällä, eikä miestä haittaa yhtään kiloni, vaikka laihdutuksessa tsemppaakin. Kyllä sellaisia ihmisiä löytyy, joille se naisen paino ei ole tärkein, vaikka täältä palstalta saisi muuta lukea. Täällä mielipiteet kärjistyy ja polarisoituu, eikä vastaa todellisuutta.

Tsemppiä sinunkin projektiisi, pystyt siihen kyllä! :) Kun oma kroppa ahdistaa, niin yritän itse ajatella, että se on juuri nyt tällainen mutta ei se tarkoita että se olisi tällainen pysyvästi. Pystyn kyllä vaikuttamaan asiaan ja menen koko ajan haluamaani suuntaan.

Upeaa, että sinä olet löytänyt kumppanin ja myös vaalit parempia elämäntapoja :) Kiitos kovin tsempeistä. 

Totta se on, että pidemmällä tähtäimellä tässä katsotaan ja haluan ihan pysyvää muutosta eikä se painokaan nyt loppupeleissä se tärkein asia ole. Minä aidosti voin myös paremmin näin kun katson mitä syön ja liikun rutkasti enemmän kuin ennen. Tärkeintä on myös tuo alkoholittomuus. 

Tänään olenkin saavuttanut jo 11 000 askelta tähän mennessä. Klo 9 lähdin kävelemään neljä kilometria, aikeina kävellä portaita. Niissä on 150 askelta ja sen kävelin kuusi kertaa! Huh. Kävelin takaisin ne neljä kilsaa kotiin. Nyt on hyvä mieli. Huomenna jumppaa kotona kahvakuulien kanssa. 

On tämä mukavaa. Tulee niin ihana olo kun huolehtii itsestään ja toivottavasti kunto kohenee. 

Kiitos jokaiselle. Ei tässä tärkeintä nyt sekään ole, että kumppania haen, en ehkä hoikkanakaan halua koska on tärkeää, että löydän hyvän ja arvostavan ihmisen lähelleni. Se on tärkeä kriteeri. 

Kyllä minä uskallan uimaankin tänä kesänä mennä, on kivoja uikkareita minulla. Joskus vain tulee noita hetkiä kun masentaa mutta sitten taas mieli kohenee juuri liikunnalla ja kun muistan arvostaa itseäni. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Just katselin eilen kaupungilla, että todella monen naisen normipaino taitaa olla 130-140kg.  Olet jo sen alle, 85kg kohdalle et enää poikkea normaalikokoisesta vaikka pituutesi olisi mikä. Vuoden vaihteessa olet jo ihan eri koko luokan ihminen. Oma lähtöni oli lähes 120kg ja nyt paino pyörii siellä 68-75kg välillä.  Aina välillä se yrittää itseään takaisin ylös hilata ( noin kerran kolmessa vuodessa tulee kuin tyhjästä yhtäkkiä 7kg) Sen ajan kun jaksaa laittaa vastaan ja sitten hissukseen ne taas häviää. Joten kannattaa valmistautua siihenkin.

Vautsi! Tuohon pyrin itsekin. :) Onnea todella paljon! Nämä kertomukset antaa aina voimaa eteenpäin ja vahvistusta, että kyllä minäkin onnistun. Oikeastaan tiedän sen, että onnistun koska olen niin sen päättänyt. Mitään tekosyitä ei ole. Nautin tästä kaiken lisäksi vaikka se kriittinen osapuoli minussa tulee välillä hetkeksi lannistamaan. Onneksi osaan kuitenkin myös kehua itseäni. Kun niitä portaita tänään kävelin luonnossa niin herranjestas kun puuskutti mutta muistin jatkuvasti kehua itseäni, että hienosti menee. 

Minä koen myös, että minulla on sellainen vartalo, joka antaa aika paljon anteeksi ulkonäöllisesti. Olen aina ollut melko lihaksikas rumiinrakenteeltani ja voimaa löytynyt. Se 70-80 kiloa on itselleni jo hyvä saavutus. Tavoitteena nyt lähtökohtaisesti olisi, että painoni tulisi olemaan 75 kiloa laihduttuani, haluan sen myös pysyvän niissä mitoissa. Tässä pyrin ihan elämäntapa remonttiin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin joku kirjoittaisi koko ajan vastauksia omaan aloitukseensa.

-tuli vaan mieleen

No miksi sitten kirjoitat?

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä annoit itsesi lihoa?

terv. kehonegatiivinen

Häpeä juuri aiheuttaa lihavuutta.

Syöminen on usein tunnesyömistä.

Siksi vertaistukiryhmissä, kuten painonvartijat aikanaan, oli helpointa laihtua.

Kyllä satakiloisillakin on enimmäkseen aviomiehet. Voi olla satakiloinen aviomies taikka eripainoinen.

Meillä on vain tämä yksi elämä. Älä mieti mitä muut ajattelevat vaan mieti niitä harrastuksia joita keveämpänä on kivempi harrastaa.

Olet hyvällä alulla, mahtavasti saanut painoa alas. Pysyt vaan tiukkana sissinä ja nauti auringosta, keväästä ja elämästä itsekkäästi. Olet sen ansainnut.

Vierailija kirjoitti:

Just katselin eilen kaupungilla, että todella monen naisen normipaino taitaa olla 130-140kg.  Olet jo sen alle, 85kg kohdalle et enää poikkea normaalikokoisesta vaikka pituutesi olisi mikä. Vuoden vaihteessa olet jo ihan eri koko luokan ihminen. Oma lähtöni oli lähes 120kg ja nyt paino pyörii siellä 68-75kg välillä.  Aina välillä se yrittää itseään takaisin ylös hilata ( noin kerran kolmessa vuodessa tulee kuin tyhjästä yhtäkkiä 7kg) Sen ajan kun jaksaa laittaa vastaan ja sitten hissukseen ne taas häviää. Joten kannattaa valmistautua siihenkin.

Mikä juttu tämä on? 157 cm ja 85 kg on ylipainoa. 166cm ja 85 kg on ylipainoa. Jos ap ei ole 190 cm malli, on missä tahansa pituudessa 85 kg ylipainoa. Ei nyt viilata itseä linssiin, 85 kg on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä annoit itsesi lihoa?

terv. kehonegatiivinen

Juu, olen kehonegatiivinen. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy kontrolloida tekojaan. En pysty käsittämään että ensin antaa itsensä lihota ja mitkään kalorit, ravintoarvot tai liikunta ei kiinnosta.

Sitten yksi päivä tulee herätys ja alkaa kaloreiden laskenta jota suklaapatukka pystyy horjuttamaan. Ja siihen päälle etsitään sympatiaa.

Niin kuin alussa kirjoitin niin aikuisen ihmisen täytyisi kontrolloida tekojaan ja ymmärtää mikä omalle kropalle on hyväksi. Kukaan ei kaada viinaa tai kippaa ruokaa toisen suuhun vaan päätös lähtee omasta itsestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä annoit itsesi lihoa?

terv. kehonegatiivinen

Juu, olen kehonegatiivinen. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy kontrolloida tekojaan. En pysty käsittämään että ensin antaa itsensä lihota ja mitkään kalorit, ravintoarvot tai liikunta ei kiinnosta.

Sitten yksi päivä tulee herätys ja alkaa kaloreiden laskenta jota suklaapatukka pystyy horjuttamaan. Ja siihen päälle etsitään sympatiaa.

Niin kuin alussa kirjoitin niin aikuisen ihmisen täytyisi kontrolloida tekojaan ja ymmärtää mikä omalle kropalle on hyväksi. Kukaan ei kaada viinaa tai kippaa ruokaa toisen suuhun vaan päätös lähtee omasta itsestä.

Sinäkin voit sairastua ja joutua petipotilaaksi ja silloin et voi liikuntaa harrastaa. Itse olin sairaana useita vuosia ja kärsin hirvittävästi siitä että en voinut harrastaa rakastamaani liikuntaa. Liikunta ja terveellinen ravinto on minua aina kiinnostanut mutta pahimmassa sairausvaiheessa en jaksanut edes käydä vaaalla saati että olisin kaloreita laskenut. Paino nousi 7 viikossa 11 kiloa, sitten seuraavan sairauden yhteydessä 25 kiloa 2 kuukaudessa.

Itse en ole kehonegatiivinen, olen iloinen että kehoni pystyy taas liikkumaan ja hemmottelen sitä runsaalla liikunnalla sekä terveellisellä ruoalla(vegaani, esim. borssikeitto, linssipata, salaatit, raasteet jne. ei pizzaa, suklaata, alkoa, roskaruokaa tms.)

Malttia. Älä liikaa keskity siihen mikä painosi on nyt. Tiedät että olet jo laihtunut paljon ja pystyt edelleen laihtumaan. Siinä on erittäin paljon positiivista, josta voi olla iloinen. Keskity oikealla polulla pysymiseen, uskalla haaveilla ja uskoa onnistumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just katselin eilen kaupungilla, että todella monen naisen normipaino taitaa olla 130-140kg.  Olet jo sen alle, 85kg kohdalle et enää poikkea normaalikokoisesta vaikka pituutesi olisi mikä. Vuoden vaihteessa olet jo ihan eri koko luokan ihminen. Oma lähtöni oli lähes 120kg ja nyt paino pyörii siellä 68-75kg välillä.  Aina välillä se yrittää itseään takaisin ylös hilata ( noin kerran kolmessa vuodessa tulee kuin tyhjästä yhtäkkiä 7kg) Sen ajan kun jaksaa laittaa vastaan ja sitten hissukseen ne taas häviää. Joten kannattaa valmistautua siihenkin.

Mikä juttu tämä on? 157 cm ja 85 kg on ylipainoa. 166cm ja 85 kg on ylipainoa. Jos ap ei ole 190 cm malli, on missä tahansa pituudessa 85 kg ylipainoa. Ei nyt viilata itseä linssiin, 85 kg on paljon.

Mutta se on ikävä kyllä nykyisin normaalia, sillä tilastojen mukaan 2/3 yli 30-vuotiaista on joko ylipainoisia tai lihavia. Eli siitä niinsanotusta normaalipainosta onkin tullut epänormaalia.

T. Epänormaalipainoinen