HS: Peruskoulu on kriisissä
2000-luvun alussa Suomessa juhlittiin vielä kestomenestystä kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, joka mittaa 15-vuotiaiden osaamista. Sen jälkeen tapahtui jotain.
Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Yhä useamman nelosluokkalaisen lukutaito on heikko. Koululaisten tuen tarve on kasvanut, koulut eriytyvät. Opettajat uupuvat ja harkitsevat alan vaihtoa.
Huoli peruskoulusta nousi puheenaiheeksi eduskuntavaaleissa. Puolueet vaativat, että peruskoulu on pelastettava.
Mutta kouluarjen varsinaisten asiantuntijoiden ääni on kuulunut heikosti.
Opettajat kokevat, että heidät on työnnetty syrjään sekä koulukeskustelusta että koulua koskevista uudistuksista - joita on muuten riittänyt viime vuosina.
Kommentit (536)
Voisiko joku referoida tuota juttua? Mitä opet sanovat?
Kaikkihan omasta työpaikastaan on aina sitä mieltä että korjattavaa löytyy miten paljon tahansa.
Montako helvetin juttua tästäkin pitää tehdä? Kaikkihan sen tietää ja näkee. Nyt on suuta piesty tarpeeksi, on toiminnan aika. Hallituksella on ennennäkemättömät paineet ja vastuu tästä asiasta. Homma on nyt hoidettava.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan omasta työpaikastaan on aina sitä mieltä että korjattavaa löytyy miten paljon tahansa.
Mutta kaikissa työpaikoissa korjattavan olemassaoloa ei kiistetä samanlaisella ideologisella raivolla kuin peruskoulussa. Mitään vikaa ei kuulemma ole ja kaikki on ihanaa. Piste.
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Näyttäkääpä toinen työpaikka jossa saadaan yhdellä kertaa 25 ihmistä sairaalaan. Siinäpä kriisiä kerrakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?
ei juurikaan. Ihan kotoisten oppilaiden osaaminen on heikentynyt paljon.
Jep. Älyvapaa digiloikka on tuhonnut ihan kotim. pellavapäidenkin luku-, kirjoitus- ja keskittymistaidot aika totaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?
ei juurikaan. Ihan kotoisten oppilaiden osaaminen on heikentynyt paljon.
Juuri näin. Tämä on todella lapsellinen kuvitelma, että S2-oppilaat olisi romahduksen syynä. Se on joko tarkoituksellista valehtelua tai yksinkertaisuustta. Tosiasia on, että taso on laskenut kautta linjan ja rotujen ja syynä on yksinkertaisesti digitalisaatio. Kaikki merkit viittaa siihen. Älykkyysmittausten huippu oli vuonna 1997, jonka jälkeen on ollut ensin hiljalleen, sitten jyrkemmin alamäkeä. 1 + 1 = 2. Ihan selvä juttu. Siihen vielä onnettomat inkluusiot ja shinkluusiot mielenterveyden kanssa oireilevien lasten kanssa, niin tulos on selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?
ei juurikaan. Ihan kotoisten oppilaiden osaaminen on heikentynyt paljon.
Jep. Älyvapaa digiloikka on tuhonnut ihan kotim. pellavapäidenkin luku-, kirjoitus- ja keskittymistaidot aika totaalisesti.
Tämähän se on. Onko asiasta tehty kunnolla tutkimusta? Näin taviksena tuo näyttää ihan selvälle.
Syyt on kaikkien tiedossa, mutta niitä ei haluta uskoa. Opettajia ei haluta kuunnella. Meille rakennettiin "avokonttorikoulu". Koko ajan sanottiin, että tämä ei toimi ja ei haluta tätä. Asia käännettiin, niin että tarvitteko te koulutusta (kun selvästikään ette osaa). No kävi niin, että puolet opettajista lähti, arki on todella meluisaa ja vaikeaa, oppilailla pahoinvointia enemmän kuin ikinä. Yritämme jotenkin saada strukturoitua ja rauhoittaa arkea ja sitten valitetaan, että tilat ei toimi, koska ette käytä niitä niinkuin niitä on suunniteltu. Laita 60 lasta samaan tilaan, jotka ei edes ole samalla luokalla.. yksikin huutaa välillä suoraa huutoa, mutta ryhmää hänelle ei ole, koska "inkluusio".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?
ei juurikaan. Ihan kotoisten oppilaiden osaaminen on heikentynyt paljon.
Juuri näin. Tämä on todella lapsellinen kuvitelma, että S2-oppilaat olisi romahduksen syynä. Se on joko tarkoituksellista valehtelua tai yksinkertaisuustta. Tosiasia on, että taso on laskenut kautta linjan ja rotujen ja syynä on yksinkertaisesti digitalisaatio. Kaikki merkit viittaa siihen. Älykkyysmittausten huippu oli vuonna 1997, jonka jälkeen on ollut ensin hiljalleen, sitten jyrkemmin alamäkeä. 1 + 1 = 2. Ihan selvä juttu. Siihen vielä onnettomat inkluusiot ja shinkluusiot mielenterveyden kanssa oireilevien lasten kanssa, niin tulos on selvä.
1997 esim lukiossa olleet olivat eläneet lapsuutensa ns. analogisena ja opetusmenetelmät oli vielä perinteiset. Ulkolukua harrastettiin vielä jossakin määrin ja vaikka se ei ole paras mahdollinen tapa opettaa, valmentaa se kuitenkin keskittymiseen. Muutenkin meininki oli rauhallisempaa ja perinteisempää. Nykyään kaikki on digisoppaa, jossa valot välkkyy ja lasten aivot altistuu sille jo taaperosta saakka. Se ei ole luonnollista, koska ihminen on kuitenkin luonnontuote, toisin kuin digilaitteet. Hyvä renki, huono isäntä. Tämä on täysin unohtunut ja nyt digimaailma hallinnoi kaikkialla. Kohta on tekoälyt ja kuka tietää mitä siitä tulee kun se leviää. Suunta vaan kiihtyy ja vähän pelkään että sitä ei saa enää pysäytettyä. Kohta ihmisrotu on täysin laitteista riippuvainen. Ja yksi päivä auringosta tulee voimakas purkaus joka kaataa koko paskan ja siinä sitä sitten ihmetellään.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vihervassarit!
Digitalisaatiosta?
Lukion opettajana niitän sitä satoa, mitä peruskoulussa ei ole kylvetty.
Pitkäjänteinen opiskelu ei kiinnosta suurta osaa nuorista ollenkaan. Helpompi on pyytää, että saisinko viitosen.
Minulla on 31 lapsen luokka, jonka sisällä on valehtelematta yksi erityisluokka. Näin kärjisteysti, 10 erityistä ja 20 suht tavallista. Ennen tässä olisi ollut yksi erillinen erityisluokka, jossa on opettaja ja avustaja. Ja sitten lisäksi 20 oppilaan luokka melko tavallisin tarpeineen. Nyt olen siis vain minä. Yksin tekemässä työtä, jonka joskus teki kolme ihmistä. Ja teen huonommin kuin ne kolme teki, sehän nyt on selvää. Halpaa ja ovelaa. Jotain resurssiahan tässä on, mutta ei se riitä mihinkään.
Digiloikan tuoma keskittymiskyvyttömyys.
Vaikka lapsile lukisi kotona, yleinen elämän hektisyys ja viriketulva vievät mukanaan.
Juuri yksi lapsistani kirjoitti rivin A:ta ja B:tä.
Vaikka olen hänelle lukenut, kyn hän oli pieni, ei hän ole paljon lukemista harrastanut ja se heijastuu luku- ja kurjoitustaitoon ja sitä myötä oppimistuloksiin.
Mä arvaan, että kohta sanotaan, että perustetaan työryhmä selvittämään asiaa. Tuhannet opettajat tietäisivät sen ihan muutenkin. Mutta eihän heiltä kysytä koskaan mitään. Kun perustetaan työryhmä, niin se on vähän niinkuin, että tehtäisiin asialla jotain. Sitten ei oikeasti tarvi tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vihervassarit!
Sanni Grahn-Laasonen (kok) uudisti peruskoulun opsin perskekon aikana. Samoin uusiksi meni varhaiskasvatusopetus ja ammattikoulutus ja lukiouudistustakin pykättiin. Uudistuksia toteuttamassa ei ollut yhtäkään opetuksen tai kasvatuksen ammattilaista, vain erilaisia konsultteja. Jäljet alkavat näkyä nyt. Miten meni omasta mielestä, persulit?
Sinänsä mielenkiintoista on, että nykyään ei luokalleenkaan saa jättää oppilasta, jonka osaaminen on puhtaan nelosen arvoista.
Kun opiskelin 1980-luvulla peruskoulussa, joilloin arvosanat merkitsivätkin jotain (itselläni oli peruskoulun päättöspettarissa aritmeettinen keskiarvo 9.6), niin meidän luokalla oli oppilaita, jotka olivat jääneet useamman kerran luokalleen, ja pääsivät peruskoulusta pois vasta 18-vuotiaana ilman spettaria.
Näin sen asian pitäisi olla nykyäänkin.
Tarkkikset takaisin!