Onko kaikkien kotihoidettujen lasten vaikea sopeutua tarhaan?

sanon minä.

Mutta hän oli luonteeltaankin ujo. Keskimmäinen oli aivan innoissaan, kunnes häntä alettiin kiusata. Kuopus tykkäs olla eskarissa, olis halunnut päiväkotiin koko päivähoitoon.

Menivät pk:hon kun nuorempi oli 3- ja vanhempi 4,5-vuotias. Vanhempi (tyttö) sopeutui heti, poika itkeskeli kuukauden verran.



Kumpikaan ei koskaan ollut erityisen ihastunut päiväkotielämään, mutta menivät sinne mukisematta eivätkä kärsineetkään. "Oikea elämä" oli kyllä kotona naapuruston kavereiden kanssa, jotka olivat tuolloin kaikki vielä kotihoidossa.

Vai onko enemmän luonteesta kiinni? Siis että rauhalliset lapset ahdistuvat siitä melusta ja vilinästä, kun taas vilkkaat ovat innoissaan säpinästä? Kokemuksianne?

Meillä lapset aloitti päiväkodin vasta kun täyttivät 3 vuotta. Molemmilla mennyt tosi hyvin ja reippaasti. Sanoisin että enemmänkin on kiinni lasten luonteesta ja siitä miten vanhemmat asiasta puhuvat. Meillä puhuttiin että "pääset (ei joudut) päiväkotiin kun täytät kolme vuotta" joten lapset odottivat sitä viimeiset kuukaudet innoissaan ja päiväkoti lähti sujumaan todella hyvin jo heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Ei mitän itkuja ym.

Mulla kaksi kotihoidettua lasta tarhassa, viihtyvät erinomaisesti. Heille tarhaanmeno on hauskaa vaihtelua.

joka siis aloitti samalla eskarin ja päiväkodin (sama paikka) otti asian hieman raskaammin, ja jopa itkeskeli joinakin päivinä :/

Ja luonteeltaan vielä ovat niin päin että nuorempi on tosi äidinpoika, kun taas vanhempi selvästi itsenäisempi.

Oli ensin innoissaan, mutta sittemmin on muuttunut jotenkin alakuloiseksi eikä enää haluaisi mennä. Valittaa milloin mitäkin kipua aamuisin - on nälkä (vaikka just aamiainen syötiin), on maha kipeä, on kurkku kipeä jne. Väittää, että on tylsää eikä kukaan leiki kanssaan.

päiväkodissa kuukausi sitten ja tosi hyvin on mennyt. Vain parina päivänä alussa oli vähän itkua, mutta se loppui nopeasti. Puhelee, kuinka päiväkodissa on kivaa ja kertoo kaikkea, mitä ovat siellä puuhanneet. On kyllä luonteeltaan ulospäinsuuntautunut ja vilkas eikä ujostele uusia ihmisiä juurikaan.

3-v asti kotona hoidettua vai mitä?



Meillä näin:



Esikoinen: pph:lla 10kk- 1-8kk ei tykännyt, ja alku oli vaikeaa, jatkuvasti kipeänä jne.

1-v8kk-2v pk:ssa ei tykännyt.



Sen jälkeen kerhoa ja harrastuksia, joissa 4v eteenpäin viihtyi erinomaisesti. Siihen asti kaikki "vieraaseen" meneminen vaikeaa



Meni eskariin neljän kotivuoden jälkeen, pärjäsi erinomaisesti, ja tykkäsi todella paljon.



keskimmäinen: Hoitoon 4,5v iässä, ei tykkää käydä nyt puolen vuoden jälkeenkään päiväkodissa.



pienin: hoitoon 1-v 9kk iässä. alussa TODELLA vaikeaa, nyt jo menee aika mukavasti. Ollut hoidossa puoli vuotta.



Kaikki lapset ovat aika reippaita ja avoimia, eivät ylisosiaalisia, mutta eivät missään nimessä ujojakaan.



Meillä vaan on kotona niin kivaa : 9