Lue keskustelun säännöt.
Ulkomailla asuminen
14.05.2023 |
Asuin eräässä toisessa Europaan maassa 10 vuotta,oli naimisissa sikäläisen miehen kanssa. Palasin Suomeen jo 5 vuotta sitten. Siitä asti on hämmentänyt se että kun tuttavien tai muiden kanssa tulee puhetta ko.maasra,esim.joku on menossa sinne lomalle,hän kehuu ja kertoo matkastaan. Kun mainitsen että asuin ko maassa pitkään,asia sivuutetaan täysin, siitä eo puhuta tai kysellä mitään. Sama jos joku kertoo opiskelevansa jo maan kieltä, jos kerron puhuvani sitä hyvin, tämä tuttu vaihtaa puheenaihetta. Tämä asia tuli taas esiin kun lapsen luokkakaverin vanhempi kertoi lomasuunnitelmistaan ja mietti käytännön asioita matkaan liittyen ja kerroin asuneeni ko kaupungissa 10 v. Hän hiljeni ja vaihtoi puheenaihetta. En tosiaan puhu ko asiasta paljon mutta kun tuttava kertoo vaikka asuneensa Jyväskylässä alan kyselemään asiasta ja juttelemme millaista siellä on. Tai jos olisin itse menossa lasten kanssa vaikka Kiinaan,olisin innoissani kyselemässä tuttavalta joka on siellä asunut ja puhuu kieltä,nähtävyyksistä jne..
Niinkin pieni asua kun juttelimme tuttavien kanssa niitä näitä ja juttu kääntyi vaihtovuosiin ulkomailla. Olin kokemuksesta hiljaa koko keskustelun, mutta mainitsin yhdestä ruuasta jotain syöneeni sitä usein entisessä kotimaassani, niin kaikki olivat hiljaa. On ikäänkuon sallittua asua vuoden tai 6 kk jossain mutta jos asuu pidempään siitä ei saa puhua. Miksi?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Asun tällä hetkellä ulkomailla. Olen huomannut saman ilmiön. Ihmiset myös luulevat, että jostain syystä leveiden sillä, että asun ulkomailla. Se leveily on siis sitä, että vain mainitsen etten asu Suomessa. Ihan samalla tavalla täälläkin pitää pyörittää arkea kuin Suomessakin, mutta monella tuntuu olevan joku käsitys että täällä on ikuinen lomamatka menossa.
Saman huomasin itse aikoinani. Arki oli entisessä kotimaassani jopa raskaampaa kuin Suomessa,työpäivät pidempiä. Silti ihmisillä on käsitys että ko maassa vain lomaillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset on joskus vähän outoja. Mun brittimiehen kaveri oli menossa jenkkeihin ja sillä oli vaikeuksia kaikkien sinne menevien pakollisten kaavakkeiden täyttämisessä, sen sijaan että olisi pyytänyt miestäni auttamaan englanninkielisissä lomakkeissa pyysi jotain just peruskoulun lopettanut sukulaistyttöä auttamaan. Tai ehkä tuo on joku miesten välinen egojuttu, kuka tietää.
Olen huomannut saman. Asuin myös 10 vuotta ulkomailla eikä Suomeen palattuani kukaan ole kysellyt siitä ajasta mitään eikä halua kuulla mitään kokemuksia, mutta auta armias, jos joku aina Suomessa asunut on käynyt viikon lomalla tässä maassa, sitä kyllä hehkutetaan ja siitä kertoillaan laveasti kaikille kuuloetäisyydellä oleville. Tai jos jotain kautta käy ilmi, että olen asunut ko. maassa vuosia, keskustelukumppani alkaa kertoilla jostain kahden päivän työmatkastaan samaan maahan ja kokemuksistaan siellä aivan kuin ne asiat tulisivat minulle täysin uusina. En ole keksinyt syytä tälle, kai se jonkinlaista turhaa (en ole ikinä millään tavalla kerskaillut tai leveillyt ulkomailla asumisellani) alemmuudentuntoa tms. on.
Onko tämä vieläkin tällaista? Luulisi, että ulkomailla asuminen olisi suomalaisillekin jo ihan peruskauraa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vieläkin tällaista? Luulisi, että ulkomailla asuminen olisi suomalaisillekin jo ihan peruskauraa.
Valitettavasti ei ole ihan peruskauraa. Minä menetin paljon ystäviä ulkomaille muuttaessani juuri tämän asenteen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Asuin myös 10 vuotta ulkomailla eikä Suomeen palattuani kukaan ole kysellyt siitä ajasta mitään eikä halua kuulla mitään kokemuksia, mutta auta armias, jos joku aina Suomessa asunut on käynyt viikon lomalla tässä maassa, sitä kyllä hehkutetaan ja siitä kertoillaan laveasti kaikille kuuloetäisyydellä oleville. Tai jos jotain kautta käy ilmi, että olen asunut ko. maassa vuosia, keskustelukumppani alkaa kertoilla jostain kahden päivän työmatkastaan samaan maahan ja kokemuksistaan siellä aivan kuin ne asiat tulisivat minulle täysin uusina. En ole keksinyt syytä tälle, kai se jonkinlaista turhaa (en ole ikinä millään tavalla kerskaillut tai leveillyt ulkomailla asumisellani) alemmuudentuntoa tms. on.
tämä on todella outoa, itse en puhu ko asiasta muuta kuin silloin jos joku mainitsee käynnistään tai lomastaan entisessä kotikaupungissani. Tai suureen ääneen kertoo kokemuksistaan lomalta. En ymmärrä mikä tabu on siinä jos asuu toisessa maassa pidempään? uskomattomin juttu mikä tuli taas esiin on se kun lapsi aloitti ko kielen opiskelun harrastuksena. Juttelimme vanhempien kanssa odotellessamme lapsia tunnilta ja monet mainitsivat että on vaikeaa tukea oppimisessa lasta kun ei itse puhu ko kieltä. Osallistuin keskusteluun ehdottamalla muutamia YouTube kanavia ja kerroin asuneeni ko maassa ja että siellä maahanmuuttajalapset käyttävät kyseisiä kanavia opiskelussa ( olin opetusalalla työssä sivutoimisena), kukaan ei puhunut enää mitään. Vanhemmat ovat kuitenkin tuoneet lapsensa harrastamaan ko kielen opiskelua ja maksavat siitä. Ilmeisesti tuo vinkin antaminen oli kehumista?
Tämä ilmiö on muuten vaan Suomessa,muissa maissa asuvat kaverini olivat ihmeissään kun joskus tuli puheeksi ko asia.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Asuin myös 10 vuotta ulkomailla eikä Suomeen palattuani kukaan ole kysellyt siitä ajasta mitään eikä halua kuulla mitään kokemuksia, mutta auta armias, jos joku aina Suomessa asunut on käynyt viikon lomalla tässä maassa, sitä kyllä hehkutetaan ja siitä kertoillaan laveasti kaikille kuuloetäisyydellä oleville. Tai jos jotain kautta käy ilmi, että olen asunut ko. maassa vuosia, keskustelukumppani alkaa kertoilla jostain kahden päivän työmatkastaan samaan maahan ja kokemuksistaan siellä aivan kuin ne asiat tulisivat minulle täysin uusina. En ole keksinyt syytä tälle, kai se jonkinlaista turhaa (en ole ikinä millään tavalla kerskaillut tai leveillyt ulkomailla asumisellani) alemmuudentuntoa tms. on.
Miksi lomamatkasta kehutaan ja kerskaillaan? Luulisi ettei siitäkään sovi puhua. Vai onko se sallittua kun kuka vain voi lähteä lomalle mutta asuminen ja työskentely vaatii enemmän? Eräs tuttu suorastaan raivostui kun kerroin haaveesta lähteä lapsen kanssa vuodeksi entiseen kotimaahan, työpaikan saisi n helposti. Jos kertoisi muutosta vaikka Rovaniemelle, olisikohan reaktio sama?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumma, kun minä en ole koskaan kohdannut vastaavaa, kun kerron olleeni vaihto-opiskelijana maassa x ja kesätöissä maassa y. Epäilen, että tuo jotenkin kuitenkin liittyy siihen sävyyn, jolla kerrotte ulkomailla oleskelustanne. Tai sitten vain odotatte kommenttiinne sellaisia kysymyksiä, joita Suomessa ei ole muutenkaan tapana esittää, kertoo henkilö sitten mistä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Kumma, kun minä en ole koskaan kohdannut vastaavaa, kun kerron olleeni vaihto-opiskelijana maassa x ja kesätöissä maassa y. Epäilen, että tuo jotenkin kuitenkin liittyy siihen sävyyn, jolla kerrotte ulkomailla oleskelustanne. Tai sitten vain odotatte kommenttiinne sellaisia kysymyksiä, joita Suomessa ei ole muutenkaan tapana esittää, kertoo henkilö sitten mistä tahansa.
No juuri tästä on ketjussa kyse kun vaihtarivuosi tai kesätyö on ok mainita mutta pidempi asuminen ei....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vain kateutta. Mutta joo tuttu ilmiö.
Kaverit on juuri olleet kotimaassani lomailemassa ja voi sitä hehkutusta kuvissa. Ja tykkäyksiä ja kommentteja kymmeniä hetkessä. Jos pari kertaa vuodessa laitan jonkun vastaavan kuvan tuntuu että reaktio on lähinnä: Ihan kiva...
😄
Vierailija kirjoitti:
Kumma, kun minä en ole koskaan kohdannut vastaavaa, kun kerron olleeni vaihto-opiskelijana maassa x ja kesätöissä maassa y. Epäilen, että tuo jotenkin kuitenkin liittyy siihen sävyyn, jolla kerrotte ulkomailla oleskelustanne. Tai sitten vain odotatte kommenttiinne sellaisia kysymyksiä, joita Suomessa ei ole muutenkaan tapana esittää, kertoo henkilö sitten mistä tahansa.
Olet ollut sen verran lyhyen ajan ja alusta asti väliaikaisesti, että se on vielä " sallittua". Luulen että 10 vuoden kokemus ja työskentely on omalla kohdalla joku mitä ei voisi uskoa päällepäin itsestäni ja on ikäänkuin ristiriidassa persoonani kanssa. En yleensä koskaan puhu ko asiasta muuta kuin silloin jos joku mainitsee entisen kotikaupunkini. Siellä on pitkä aika omaa elämääni entinen aviomies jne. Jos kerron meneväni lomalle vaikka Tamperwelle ja joku sanoo asuneensa siellä,tietenkin kyselen asioita ja olen kiinnostunut, miksi muuten olisin valinnut sen kohteeksi jos paikka ei kiinnostaisi yhtään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
uskomattomin juttu mikä tuli taas esiin on se kun lapsi aloitti ko kielen opiskelun harrastuksena. Juttelimme vanhempien kanssa odotellessamme lapsia tunnilta ja monet mainitsivat että on vaikeaa tukea oppimisessa lasta kun ei itse puhu ko kieltä. Osallistuin keskusteluun ehdottamalla muutamia YouTube kanavia ja kerroin asuneeni ko maassa ja että siellä maahanmuuttajalapset käyttävät kyseisiä kanavia opiskelussa ( olin opetusalalla työssä sivutoimisena), kukaan ei puhunut enää mitään. Vanhemmat ovat kuitenkin tuoneet lapsensa harrastamaan ko kielen opiskelua ja maksavat siitä. Ilmeisesti tuo vinkin antaminen oli kehumista?
Minusta normaali suomalainen reaktio tuollaisessa tilanteessa olisi sanoa kiitos ja kirjoittaa ko. kanavien nimet ylös tai painaa ne mieleen. Ja tämä ei liity mitenkään ulkomaihin. Ihan vastaavalla tavalla Suomessa reagoidaan vaikka silloin, kun joku puhuu hiihtoharjoittelusta ja toinen antaa vinkkejä Youtube-kanavista, joista löytyy hiihtotekniikkavinkkejä. Ilmeisesti sinä odotit jotain enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Asuin myös 10 vuotta ulkomailla eikä Suomeen palattuani kukaan ole kysellyt siitä ajasta mitään eikä halua kuulla mitään kokemuksia, mutta auta armias, jos joku aina Suomessa asunut on käynyt viikon lomalla tässä maassa, sitä kyllä hehkutetaan ja siitä kertoillaan laveasti kaikille kuuloetäisyydellä oleville. Tai jos jotain kautta käy ilmi, että olen asunut ko. maassa vuosia, keskustelukumppani alkaa kertoilla jostain kahden päivän työmatkastaan samaan maahan ja kokemuksistaan siellä aivan kuin ne asiat tulisivat minulle täysin uusina. En ole keksinyt syytä tälle, kai se jonkinlaista turhaa (en ole ikinä millään tavalla kerskaillut tai leveillyt ulkomailla asumisellani) alemmuudentuntoa tms. on.
Ehkä ihmiset odottavat, että sinä itse kerrot kokemuksistasi. Samalla tavalla kuin sinulle kerrotaan vaikka tuosta työmatkasta ilman että sinä kyselit mitään. Ja miksi ei voi kertoa omasta kokemuksesta vaikka se on vain kahden päivän työmatka ja vaikka sinä jo tiedät asioista. Tyyppi vain kertoi omasta kokemuksestaan. Miksi sinä odotat, että sinulta vain kysytään asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällainen käytös on samaa sarjaa kuin se, että ulkomaille muuttanutta pidetään maanpetturina ja hänelle toivotaan pelkkää pahaa, eikä takaisin Suomeen ole tulemista. Pelkkää kateuttahan se on ja siinä lajissa suomalaiset ovat hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uskomattomin juttu mikä tuli taas esiin on se kun lapsi aloitti ko kielen opiskelun harrastuksena. Juttelimme vanhempien kanssa odotellessamme lapsia tunnilta ja monet mainitsivat että on vaikeaa tukea oppimisessa lasta kun ei itse puhu ko kieltä. Osallistuin keskusteluun ehdottamalla muutamia YouTube kanavia ja kerroin asuneeni ko maassa ja että siellä maahanmuuttajalapset käyttävät kyseisiä kanavia opiskelussa ( olin opetusalalla työssä sivutoimisena), kukaan ei puhunut enää mitään. Vanhemmat ovat kuitenkin tuoneet lapsensa harrastamaan ko kielen opiskelua ja maksavat siitä. Ilmeisesti tuo vinkin antaminen oli kehumista?
Minusta normaali suomalainen reaktio tuollaisessa tilanteessa olisi sanoa kiitos ja kirjoittaa ko. kanavien nimet ylös tai painaa ne mieleen. Ja tämä ei liity mitenkään ulkomaihin. Ihan vastaavalla tavalla Suomessa reagoidaan vaikka silloin, kun joku puhuu hiihtoharjoittelusta ja toinen antaa vinkkejä Youtube-kanavista, joista löytyy hiihtotekniikkavinkkejä. Ilmeisesti sinä odotit jotain enemmän.
Sitten en ole normaali suomalainen. Minä alkaisin kysellä enemmänkin vinkkejä prohiihtäjältä, taustaa harrastuksesta jne..Mutta olen kiinnostunut ihmisistä yleensä.
Kuitenkaan se ei selitä sitä miksi lomamatkoista tai lyhyistä oleskelusta kerrotaan laveasti ja ihmiset ovat kiinnostuneita ja viikon lomalla käyneet ovat suunnilleen maan kulttuurin asiantuntijoita. Miksi pidempään asuneiden kokemuksista ei olla kiinnostuneita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vieläkin tällaista? Luulisi, että ulkomailla asuminen olisi suomalaisillekin jo ihan peruskauraa.
Valitettavasti ei ole ihan peruskauraa. Minä menetin paljon ystäviä ulkomaille muuttaessani juuri tämän asenteen vuoksi.
Ei sitä tarvite muuttaa kuin Suomen sisällä, niin saattaa menettää kavereita ja jopa heitä, joita joskus aiemmin piti ystävänä. - Tai ainakin vaatii huomattavaa aktiivisuutta itseltä yrittää pitää kaveruuksia ja ystävyyksiä yllä kun harva, hyvin harva viitsii pitää yhteyttä. Luulen, että tämä on yksi syy myös monien työttömyytenkin.
Tai osa luopuu kokonaan opiskelupaikka haavestaan kun pitäsi muuttaa ni-in kauas, koska ei uskalleta tai haluta muuttaa mihinkään koska saatetaan pelätä tai aatella vanhojen kavereiden / ystävien menettämistä.
Mutta kai niitä voi löytää ja kohdata sitten uudemmasta paikkaa. Vaikka haastavaa ja hankalaa se on. Itse muutin uuden pätkätyöni perässä useamman sadan kilometrin päähän Suomen sisällä vajaa vuosi sitten. Toistaiseksi tunnen tai sanosin mieluummin tiedän lähinnä ihmisiä, joilla on sama työnantaja kuin mulla mutta vapaa-ajalla minulla ja heillä ei ole oikeastaan mitään yhteistä
Onkohan nämä ihmiset niitä, jotka ovat jotenkin sitten kateellisia. Ehkä haluaisivat itsekin mennä, mutta eivät uskalla. Tai sitten toinen ääripää, eivät jostain syystä siedä tällaista. Itsekin voisin asua ulkomailla ja toivottavasti joskus pääsen edes vaikka puoleksi vuodeksi. Ja ei minua häiritse jos joku on asunut ja jos kyseessä olisi maa johon itsekin voisin muuttaa, saattaisin kysellä lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vieläkin tällaista? Luulisi, että ulkomailla asuminen olisi suomalaisillekin jo ihan peruskauraa.
Valitettavasti ei ole ihan peruskauraa. Minä menetin paljon ystäviä ulkomaille muuttaessani juuri tämän asenteen vuoksi.
Johtunee vaan välimatkasta, kun enää ei pysty tapaamaan kuten ennen. Mulla on jäänyt kaksi hyvää ystävää Suomesta, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä, mutta muiden kanssa yhteydenpito on hiipunut ja olen myös itse tähän syyllinen.
Asun tällä hetkellä ulkomailla. Olen huomannut saman ilmiön. Ihmiset myös luulevat, että jostain syystä leveiden sillä, että asun ulkomailla. Se leveily on siis sitä, että vain mainitsen etten asu Suomessa. Ihan samalla tavalla täälläkin pitää pyörittää arkea kuin Suomessakin, mutta monella tuntuu olevan joku käsitys että täällä on ikuinen lomamatka menossa.