Lue keskustelun säännöt.
Tuo paljon puhuttu TYÖLLISYYSASTE ei merkkaa paljon mitään jos iso osa työpaikoista on jotain epämääräistä silpputyötä olemattomalla palkalla
Kommentit (11)
Työllisyysasteessa voitaisiin käyttää 1600 tunnin kokonaistyöaikaa vuodessa per henkilö. Tällöin, jos joku tekee 10 tuntia viikossa ja pitää vähän lomaakin, hänen työllisyysasteensa on noin 25 %.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsissa ihmiset tekevät käytännössä vähemmän töitä mitä Suomessa. (työtunnit suhteutettuna työikäisen väestön määrään) Ruotsissa osa-aikatyö on erittäin yleistä.
Meillä vain työikäisen väestön osuus koko väestöstä on aivan liian pieni.
En ole yrittäjä, koska olen sen jo kokeillut. Menestyin riittävän hyvin elättääkseni itseni ja joitakin osa-aikaisia työntekijöitä. Mutta liika oli liikaa, paloin loppuun ja lopetin yrityksen.
Niin ja töissä minä olen tälläkin hetkellä, tosin osa-aikaisessa ja työkkärin mielestä pitäisi hakea kokoaikatyötä. Tiedän ettei se tulisi toimimaan ja olisin taas kohta saikulla tai jopa eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Työllisyysasteessa voitaisiin käyttää 1600 tunnin kokonaistyöaikaa vuodessa per henkilö. Tällöin, jos joku tekee 10 tuntia viikossa ja pitää vähän lomaakin, hänen työllisyysasteensa on noin 25 %.
Opettajilla olisi surkea työllisyysaste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllisyysasteessa voitaisiin käyttää 1600 tunnin kokonaistyöaikaa vuodessa per henkilö. Tällöin, jos joku tekee 10 tuntia viikossa ja pitää vähän lomaakin, hänen työllisyysasteensa on noin 25 %.
Opettajilla olisi surkea työllisyysaste.
Ei oikeasti, jos tuntien valmistelu lasketaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi tietenkin seurata myös työtuntien kehitystä sekä erottaa "tukityöt" ja muut työt.
No jos se kelpaa YK:lle, OECD:lle kuin EU:llekin, niin miksi ei Suomelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sysselsättningsgraden är politiskt vald som mätare, då den garanterat stiger och politikerna kan skina oförtjänt. Finland har samma +500.000 arbetslösa som landet har haft sedan ca. 2010.
Vad man helt på riktigt borde mäta är försörjningsgraden, vilken i ett sunt samhälle är > 1:2 men i Finland nätt och jämt > 1:3.
Allt flera pensioneras eller är utanför arbetskraften, vilket leder till att ert försörjningsförhållande inom överskådlig framtid är > 1:4 men < 1:3. Tillägg att 1/3 av de arbetande får sina löner ur de andras skatter.
Lyckligtvis finns det andra länder att arbeta i.
Vierailija kirjoitti:
No jos se kelpaa YK:lle, OECD:lle kuin EU:llekin, niin miksi ei Suomelle?
Varför behöver grannarna, Sverige och Estland inte dubbelstandard på sina arbetslöshetssiffror? Varför låter de samma bli att köpa kredit rating? Kan orsaken vara att de har sitt i skick men Finland inte? Ser det ut så, så är det så.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Muitakin mittareita on olemassa, kuten tehtyjen työtuntien kokonaismäärä kansantaloudessa. Ei ole kuulemma kertaakaan käynyt niissä luvuissa, mitä hulluina vuosina ennen ysärin alun lamaa mitattiin. Silloin talous pyöri täysillä.
Sitten on tietty palkkatulojen määrä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Sekin on kääntynyt ylösalaisin, on pudonnut noin 75% nihkeään 57%. Rahaa syntyy kansantaloudessa, mutta se ei tule työnteosta tai sitten se tulee harvojen hyväpalkkaisten työnteosta.
Nimenomaan! Työttömien pitäisi ryhtyä yrittäjiksi, silloin heillä olisi koko ajan töitä ja voisivat päättää oman palkkansa, ehkä jopa palkata muita. Jos osaaminen riittää muuhun kuin silpputyöhön, niin miksi et ole yrittäjä? Vai haluatko, että joku toinen ottaa sinusta vastuun ja kantaa riskit?