Kuinka monta prosenttia suomalaisista on suorittanut yliopistotutkinnon?
Kommentit (14)
alle 30-vuotiaissa AMK- tai yliopistotutkinnon on suorittanut muistaakseni noin 70% ja tuosta varmaan yliopistossa opiskelleita on noin 30% eli tuleeko siitä sitten koko ikäluokan luvuksi 21%. Vanhempien (yli 50-vuotiaat) joukossa vain muutama prosentti on yliopiston käynyt.
ainakin huolissaan seuraavista asioista:
1. maisterin arvo kärsii inflaation kun maistereita on niin paljon
2. maisterit joutuvat jo nyt osin tekemään duunareiden hommia
3. suurten ikäluokkien eläköityessä usein johtajatason töistä, ei löydy tarpeeksi kokenutta johtokoneistoa tilalle johtuen kohdan 2 ongelmasta.
Eli ns. korkeakoulututkinnon suorittaineiden luvussa on suuri joukko tradenomeja, AMK-inssejä jne.
Tiedekorkeakouluista valmistuu joillekin aloille toki liikaakin maistereita, mutta on myös aloja, joille valmistuu liian vähän. Ei voi yleistää.
Tuo 70% Amk+ korkeakoulut voi olla joku tavoite, mutta kaukana toteutuneesta.
Ketkä yliopistossa on ns. turhaa jengiä?
Tuo 70% Amk+ korkeakoulut voi olla joku tavoite, mutta kaukana toteutuneesta.
Yleensä luonnontieteissä, tekniikassa, lääketieteessä ym työllistyy hyvin.
Siitähän uutisoitiin joku Akavan tutkimuskin pari paäivää sitten. Tohtoreitakin on nykyisin jo liikaa. He eivät saa enää kunnon työpaikkoja. Ainoastaan muutamilla akateemisilla aloilla on työvoimapulaa. Nämä ovat: lääkärit, sosiaalityöntekijät ja farmaseutit. Pahin tilanne on humanisteilla ja taidealan porukalla. Lukion käy nykyisin noin 50% ikäryhmästä.
Luvut näyttävät helposti siltä, että käytännön työtä ei tee kukaan, kun kaikki ovat korkeakoulutettuja, vaikka monta erittäin isoa alaa siirtyi amk:n myötä korkeakoulutetuiksi, vaikka työnkuva ei muuttunutkaan. Esimerkiksi poliisi on edelleen poliisi ja rahtaa juoppoja putkaan, vaikka ovatkin nykyisin korkeakoulutettuja. Insinööri amk:n ja opistoinsinöörien työnkuvissa erot eivät ole erityisen valtavia, eläkkeelle jäävät merkonomit korvataan useinmiten tradenomeilla ja sairaanhoitaja amk tekee melkoisen samaa hommaa kuin sairaanhoitaja (ei amk.) Eli iso osa tästä korkeakoulutettujen määrästä on lähinnä tilastoissa näkyvää.
Toinen juttu on sitten se, että tekniikan kehitys on ihan aidostikin vähentänyt manuaalisen työn tarvetta. Puuseppää aina tarvitaan edelleenkin, mutta tehtaalla sen pultin pistääkin kiinni kone, ei enää tehdastyöntekijä.
Törmäsin juuri sihteerin paikkaan, johon vaadittiin maisterin tuttkinto. Eläkkeelle jäävät merkonomit korvataan usein tosiaan tradenomeilla tai jopa kauppatieteen maistereilla. Perushoitajat (nykyinen lähihoitaja) korvataan sairaanhoitajilla jne.
korkeakouluttaa 70% ikäluokasta jossain vaiheessa, mutta siitä on jo luovuttu ja panostettu takaisin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Veikkaan, että amk- tai yo-tutkinnon opiskelee noin 40-50% ikäluokasta tällä hetkellä (keskeyttäneitä on jonkin verran päälle) ja noista ehkä 1/ 3 on yliopiston puolelta.
Koko kansasta yliopiston käyneitä on vielä erittäin pieni osa. Taitaa 20-30% puuttua edelleen ihan kaikenlainen ammattikoulutus.
on aivan naurettavan typerää.
A) Monista duunareista on nykyisin pula, samalla monista akateemisista on ylitarjontaa.
B) Yliopistotutkinto kärsii inflaation, kun heistä on ylitarjontaa.
C) Ihmisiä ylikoulutetaan, joka on resurssien haaskausta.
Onneksi nykyisin taas nuoret ovat kiinnostuneita myös ammattkouluista. Toisin kuin 15 vuotta sitten, jolloin ammattikouluja aliarvostettiin.
Onhan asiasta jo uutisoitu, ammattilaisista on suuri pula. Ja duunari ei ole yhtä kuin pelkän peruskoulun käynyt moniongelmainen ja alkoholisoitunut VAAN koulutettu oman alansa taituri. Esim. sähkömiehet eläköityy kovaa vauhtia... ammattitaitoiset ompelijat alkaa olla ikäneitoja...
Opetusministeriö vaan syytää edelleen maistereita kortistoon. Ei hyvä.