Lue keskustelun säännöt.
Miksi jonkun katseeseen jää kiinni?
26.04.2023 |
Yleensä kun katsoo jotain silmiin, siitä välittyy kyllä jotain sanomaa, mutta yleensä ihan neutraalia ja sen katseen unohtaa lähes samantien. Mutta sitten kerran pari elämässä kohdalle osuu ihminen, jonka katseeseen jää kiinni. Tuntuu että kuulee toisen ajatukset katseen kautta, vaikka kumpikaan ei sano mitään. Lämpö tulvii sisään ja aika pysähtyy. Kumpikin vain katsoo ja hymyilee. Ja katse on se juttu. Se saa sen ihmeellisen ihanan tunteen aikaan. Osaako joku sanoa miksi niin käy?
Kommentit (20)
Molemmat tykkää siitä mitä näkee. Nuo tilanteet pitäisi vain osata käyttää hyväkseen ja mennä juttelemaan ja pyytää numeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kenellekään muulle käynyt näin? Tunsiko toinen hetken yhtä voimakkaasti?
Mies, jonka kanssa elän parisuhteen kaltaisessa tilassa, niin katsoo näin. Olen autisti, niin en kovin osaa katsoa silmiin, koska vie energiaa liikaa pois oleellisesta. Läheisten kanssa kykenen katsekontaktiin pidemmäksi aikaa erityisesti miehen.
Mulle on käynyt näin. Meidät esiteltiin toisillemme ja katseemme kohtasivat kätellessä. Aika tuntui pysähtyneen ja kädetkin unohtuivat kiinni toisiinsa. En ikinä unohda sitä hetkeä.
Olen varattu, joten en tehnyt asialle mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies, jonka kanssa elän parisuhteen kaltaisessa tilassa, niin katsoo näin. Olen autisti, niin en kovin osaa katsoa silmiin, koska vie energiaa liikaa pois oleellisesta. Läheisten kanssa kykenen katsekontaktiin pidemmäksi aikaa erityisesti miehen.
Mua kiinnostaa, miksi näin käy? Mitä sen toisen silmistä näkee?
Vierailija kirjoitti:
Mulle on käynyt näin. Meidät esiteltiin toisillemme ja katseemme kohtasivat kätellessä. Aika tuntui pysähtyneen ja kädetkin unohtuivat kiinni toisiinsa. En ikinä unohda sitä hetkeä.
Olen varattu, joten en tehnyt asialle mitään.
Piti tulla tähän viestiin kommentiksi tuo edellinen. Eli kiinnostaa, miksi näin käy? Mitä sen toisen silmistä näkee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on käynyt näin. Meidät esiteltiin toisillemme ja katseemme kohtasivat kätellessä. Aika tuntui pysähtyneen ja kädetkin unohtuivat kiinni toisiinsa. En ikinä unohda sitä hetkeä.
Olen varattu, joten en tehnyt asialle mitään.
Piti tulla tähän viestiin kommentiksi tuo edellinen. Eli kiinnostaa, miksi näin käy? Mitä sen toisen silmistä näkee?
Sitä on vaikea selittää. Hän näki todella syvälle minuun ja tuntui pitävän näkemästään. Sama minun puoleltani. Kokemus oli psykofyysinen. Tunsin jonkinlaista paloa.
En tiedä miksi näin käy. Liittynee jotenkin evoluutiobiologiaan.
Mä tiedän juuuri mitä tarkoitat!!
Jännä kun joidenkin ihmisten silmiin katsominen saa aikaan semmoisen upottavan tunteen, ikään kuin tippuisit tai uppoaisit kun katsot sitä toista silmiin. Vaikka välillänne ei olisi ollut mittään romanttista tms. Tätä tapahtuu todella harvoin mutta se jää mieleen pitkäksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kertaa itselleni on käynyt niin, mutta syytä en tiedä. Varmaan joku ohimenevä mielenhäiriö, muistuma jostain tukahdetutusta, joka pyrkii pintaan.
Tunteekohan se toinen siinä tilanteessa samoin? Itselle tulee sellainen olo, että on molemminpuolinen tunne se syvyys ja ajantajun kadottaminen. Sitten jälkeenpäin alkaa epäillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luen ihmisten ajatukset silmiin katsoessa. Koska oletan muidenkin osaavan lukea omat ajatukseni silmien kautta, en juuri katsele silmiin kuin niitä, joista pidän erityisen paljon.
Osaan myös rangaista ihmisiä tuijottamalla.
Ikinä ei pitäisi ketää pakottaa katsomaan silmiin, jos toinen ei halua.
Ja varsinaiseen aiheeseen: Tällä hetkellä tiedän yhden, jonka katse tuntuu ihanalta ja ujosti uskallan välillä katsoa häntä. Taidan olla vähän ihastunut.
Vierailija kirjoitti:
Tunteekohan se toinen siinä tilanteessa samoin? Itselle tulee sellainen olo, että on molemminpuolinen tunne se syvyys ja ajantajun kadottaminen. Sitten jälkeenpäin alkaa epäillä.
Olen miettinyt samaa. Ei voi tietää, jos ei kysy. Ja sitähän ei uskalla tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei katseesta. Mutta muuten. Nykyinen mies oli sellainen, jonka lähellä vaan aika pysähtyi ja kaikki hiljeni kuin leffassa. Ekaa kertaa halatessa. Ja vielä nyt vuosienkin päästä olen hänen lähellään jossain lämpimän rakkausenergian sisällä. Sitä voisi melkein koskettaa ja mitata. Ainakin siltä se tuntuu, että jokin energia on välillämme. Ei mitään pikinöitå ja ilotulitusta vaan juurikin pysähtyneen syvä rauha.
Ja meillä on niin syvä yhteys, että oikeasti puhutaan toistemme ajatuksia. Olen ollut pidemmissäkin suhteissa, muttei missään ole ollut tällaista.
Mulla ihan samoin tuo rauhan tunne tulee kun katsoo tätä ihmistä silmiin. Syvä rauha ja hyvä olo. On pakko vain hymyillä kummankin.
Jos ihminen on seksuaalisesti turhautunut, niin usein tälläinen silmäpeli herättää uinuvat tarpeet, ainakin keväisin.
Up