Onko Suomi ylikoulutettu?

Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.

Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.

Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.

Suomessa ihmiset kouluttautuu väärille aloille koska suomessa on paljon aloja mihin on työntekijöitä pulaa ja sitten on paljon aloja mihin on ylitarjontaa.

Taitaa olla jos töihin ei oteta syystä että "ylikoulutettu" "vaatii liikaa oikeuksia".

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.

Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.

Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.

Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.

Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.

Ap, asia ei ole mielipidekysymys vaan faktoihin perustuva. Korkeasti koulutetut työllistyvät paremmin. Tämä ei ole musta tuntuu -kysymys.

Niin, liikaa koulutetaan työllistämättömille aloille, sukupuolentutkimusta sun muuta tasa-arvo- ja maailmanparannusteoretisointia - humanistista yms - tuottamattomille, julkisille. Tohtoreitakin on liikaa.

Oikeissa töissä on työvoimapula, mutta tekijöitä ei oo

Tavallaan on. Tosin korkea koulutustaso nostaa vääjäämättä "matalammin" koulutettujen ansiotasoa. Eihän esimerkiksi humanististen alojen maisterit kykene putki- tai sähkötöihin. Mitä vähemmän näitä ammattilaisia on sitä paremmin he tienaavat (markkinatalous). Sitä vähemmän korkeasti koulutetuille on koulutustaan vastaavia töitä mitä enemmän heitä on suhteessa väestöön.

Itse aina jankkaatte että ALANVALINTAKYSYMYS.

Älkää nyt v0ll0ttako kun ihmiset valitsee alansa.

Eniten pulaa on duunari alojen työntelijöistä sekä matalapalkka alojen työntekijöistä.

Julkisella puolella on valtavasti korkeastikoulutettuja töissä ja heidän palkkansa maksaa yksityisen puolen työntekijät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.

Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.

Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.

Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.

Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.

Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.

Huomaa, ettei opiskelu kuulu palstalaisten vahvuuksiin, kun tosiasiat ei kelpaa.

Tässä tosiasioita:

Kaikkein heikoimmin työllistyvät ne, joilla ei ole mitään perusasteen jälkeistä koulutusta. Se siitä valheesta, että kansakoulupohjalta työllistyisi nykmaailmassa.

Kaikkein parhaiten työllistyvät ne, joilla on korkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.

Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.

Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.

Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.

Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.

Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.

Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.

Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, ettei opiskelu kuulu palstalaisten vahvuuksiin, kun tosiasiat ei kelpaa.

Tässä tosiasioita:

Kaikkein heikoimmin työllistyvät ne, joilla ei ole mitään perusasteen jälkeistä koulutusta. Se siitä valheesta, että kansakoulupohjalta työllistyisi nykmaailmassa.

Kaikkein parhaiten työllistyvät ne, joilla on korkeakoulututkinto.

Ne kenellä ei ole mitään koulutusta perusasteen jälkeen hyvin usein ovat niitä syrjäytyneitä.

Uutisia lukemalla suomessa on pulaa ammattikoulun tasoisista työntekijöistä,lääkäreistä sekä sosiaalialantyöntekijöistä.

Johonkin amk tason virkaan esim insinööriksi hakijoita on paljon kun taas duunarin työhön vaikka rakennusalalla ei meinaa löytyä työntekijöitä.

Tämän takia suomeen halutaan ulkomailta työntekijöitä duunarihommiin koska täällä ei ole työntekijöitä niihin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.

Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.

Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.

Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.

Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.

Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.

Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.

Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.

Ei Suomi ollut kehitysmaa silloin muutama vuosikymmen sitten, kun (iso)vanhempamme pääsivät töihin vain kävelemällä työpaikkaan sisään. Ja on nytkin monia kehittyviä maita, joissa kouluttaudutaan paljon. Ei maan tila sillä parane, että Excel-taulukoiden pyörittelyyn vaaditaan yhtäkkiä tutkintoa. Aidosti hyötyä yhteiskunnalle jatkokoulutuksesta on vain muutamalla valikoidulla alalla; muilla se toimii vain laajamittaisena ajan ja resurssien hukkana.

Parhaiten työllistyy lukutaidoton ja mitään kouluja käymätön suomen kieltä osaamaton henkiö. Siitä voi jokainen päätellä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.

Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.

Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.

Kyllä se on päinvastoin. Minä hain muutama vuosi sitten duunaritöitä, niin jopa 160 hakijaa. Nyt korkeakoulututkinnon vaativa virka, niin neljä hakijaa.

Isossa kuvassa Suomi tarvitsee nimenomaan korkeakoulutettuja huippuosaajia, joiden vientiyritykset pitävät maan kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa. Muihin töihin löytyy työvoimaa paikan päältä tai sitä voidaan kouluttaa nopeasti. Mutta Suomessa korkeakoulutettujen nuorten määrä on jo selvästi OECD-maiden keskimääräisen tason alapuolella. Nuorempien ikäluokkien osalta Suomi ei siis ole ylikoulutettu, vaan pikemminkin alikoulutettu.

Miksi suomessa on pulaa siivoojista,bussikuskeista,taksikuskeista,rakennusmiehistä,metallimiehistä,hoitajista.. jne

Mikä noita kaikkia yhdistää?

Vastaus: huono palkka ja nuo työt kykenee tekemään pelkällä ammattikoulun suorittamisella.

Ratkaisu: kyseisten töiden palkkoja pitäisi nostaa reilusti jotta ihmiset hakeutuisvat ja kouluttautusivat kyseisiin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että saan paljon kuraa niskaan kun sanon tämän mutta ei haittaa.

Väitän että suomessa aivan liian monet lukevat liikaa koska nyt on pulaa matalapalkkaisten töiden tekijöistä. Korkeakoulutettujen töihin on paljon hakijoita kun taas duunarin tasoisiin töihin ei meinaa löytyä työntekijöitä.

Kun haetaan esimerkiksi johtajaa johonkin työhön niin hakijoita siihen työhön on useampi mutta jos sama työpaikka etsii duunaria niin hakijoita ei juurikaan ole.

Tämä on yksiselitteisesti valetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys.

Jostain syystä palstalla levitetään myyttiä "liiasta opiskelusta". Kuitenkin todellisessa maailmassa korkeasti koulutettujen työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin matalasti koulutettujen.

Eihän se nyt noinkaan mene. Korkeasti koulutettujen työllisyys on korkeasti koulutetuissa maissa matalasti koulutettuja korkeampi, mutta tämä johtuu ihan vain siitä, että työnantajat kokevat oikeudekseen vaatia aina enemmän sen mukaan, mitä työnhakijoilta löytyy. Aasian maista voi nähdä, että ei se pelkkä opiskelun laajentaminen ole ratkaisu itsessään, koska kun kansa tähän haksahtaa, ei työnantajille enää kelpaakaan edes alempi tai ylempi tutkinto, vaan aletaankin jo seulomaan oppilaitosten mukaan. Syntyy eksklusiivisia oppilaitoksia, joihin ei sitten päästäkään ilman useiden vuosien päivittäistä 12 tunnin opiskelua ja viikonlopun lisätutorointia... Vain jotta päästään töihin, joissa palkat silti länsimaita alempia eivätkä käytetyt teknologiat Office-ohjelmistoja kummempia.

Se, että kehitysmaiden ulkopuolella vaaditaan koulutusta, johtuu siitä että työmarkkinat on kehittyneempiä. Se on hyvä asia.

Mitä korkeampi koulutustaso, sitä korkeamman tason maa. Haluaisitko tosiaan, että Suomi kilpailisi maailmanmarkkinoilla kehitysmaiden kanssa halvimmasta työvoimasta hikipajoissa? Sitä se on, jos väestöllä ei ole koulutusta.

Ei Suomi ollut kehitysmaa silloin muutama vuosikymmen sitten, kun (iso)vanhempamme pääsivät töihin vain kävelemällä työpaikkaan sisään. Ja on nytkin monia kehittyviä maita, joissa kouluttaudutaan paljon. Ei maan tila sillä parane, että Excel-taulukoiden pyörittelyyn vaaditaan yhtäkkiä tutkintoa. Aidosti hyötyä yhteiskunnalle jatkokoulutuksesta on vain muutamalla valikoidulla alalla; muilla se toimii vain laajamittaisena ajan ja resurssien hukkana.

Tirsk! Silloin vuosikymmeniä sitten eli ennen 70-lukua valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Vieläpä pienviljelyvaltaisesta maataloudesta.

Yhteiskunta on todellakin mullistunut niistä ajoista. Kaupungistuminen, palvelualojen kasvu ja korkean teknologian alat ovat hyvin nuorta perua kansantalouden vetureina.

Kyllä tämä palstapersujen entisaikojen haikailu on jotain käsittämätöntä. Jos teidän mukaan toimittaisiin, kilpailtaisiin samasta elintasosta kuin Bangladesh.

Päiväkotiinkin vaaditaan liikaa koulutusta vaikka lapsia osaa hoitaa lähes kuka tahansa (soveltuvuuskoe riittää). Samoin vanhuksia(ei laitoksissa viruvia lähes kuolleita) jotka asuvat kotona.