Lue keskustelun säännöt.
Ystävyydestä. Avaudutko murheinesi/taakkoinesi ystävälle?
21.07.2010 |
Ottaako hän vastaan ja kuuntelee? Vai eikö halua toimia "roskiksena", ei siis halua kuunnella pahaa oloasi? Minä itse sekä puran että kuuntelen =).
Kommentit (3)
Puolin ja toisin kerrotaan ilot ja surut. Eihän se olisi ystävyyttä, jos ei voisi kertoa kaikkia asioitaan. Ihan kaikille en kaikkia asioitani kerro. Muutama sellainen todella hyvä ystävä on ja heidän kanssaan puhutaan lähes kaikesta. Ihanaa omistaa luotettavia ja ihania ystäviä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta pystyn puhumaan, kyllä nämä kuuntelevat. Toisaalta ovat niin kiinni omissa jutuissaan että mitään kovin syvällistä keskustelua ei koskaan synny, enemmänkin ongelmanratkontaa, jonka jälkeen palataankin sitten heidän juttuihinsa...:/
Miehen kanssa jaan lähinnä ajatusmaailmaani, murheita voin jakaa pinnallisesti vaikka läheisiä olemmekin. Syy tähän on erilaiset taustamme; mies on elänyt ns. perusturvallisen lapsuuden, minulla on taustalla niin hyväksikäyttöä, pahoinpitelyä kuin juopot vanhemmatkin (nuoruudessa kodittomuutta, huostaanotto jne.). Mies ei "kestä" kuunnella juttujani aina, siis alkaa voimaan pahoin ahdistuksesta.
En yhtään huvittaisi kuunnella toisten purkauksia ja omat asiat haluan pitää omina.