Kuinka kertoa kaverille ettei lapsen hankkiminen juuri nyt kannata
Tilanne on siis se, että kaverini haaveilee uudesta lapsesta, vaikka edellisenkin ( 4,5 v ) kanssa haasteita ja hankaluuksia riittää. Hän on siis yh, eikä tukiverkkoja juuri ole. Hän ei ole väleissä oman lapsuudenperheensä kanssa. Hänellä on taloudellisia sekä mielenterveydellisiä haasteita aika ajoin, joihin on usein tarvinut ulkopuolistakin apua. Etenkin jälkimmäisen syyn vuoksi olen huolissani siitä, miten hän jaksaisi jos vauva tulisi mukaan kuvioon. Miestä hänellä ei siis ole, mutta haaveilee että löytäisi pian jonkun, joka siittäjäksi suostuu. En myöskään ihmettelisi, jos hän ns huijaisi jonkun isäksi. Päällisin puolin hän näyttää normaalilta kansalaiselta ja osan ajasta hänellä meneekin ihan hyvin, joten sellainen joka ei taustoja tunne, saattaa pitääkin häntä aluksi ns normaalina ja terveenä ihmisenä. Emme ole kovinkaan läheisiä, mutta etenkin olemassa olevan lapsen takia tilanne huolestuttaa minua. Mielestäni on yleisesti huono idea tehdä lisää lapsia silloin kun on elämänhallintaongelmia. Kuinka voisin ilmaista kaverilleni hienovaraisesti, että ulkopuolisen silmin tilanne ei ole paras mahdollinen uuden lapsen hankinnalle. Asiahan ei sinänsä minulle kuulu, mutta huolestuttaa silti. Miten toimisitte?
Kommentit (21)
Sano asia suoraan kaunistelematta että älä hanki tässä kohtaa lapsia. Tunnen itsekin tapauksen joka omat ongelmat yritti aina "nollata" hankkimalla uuden lapsen. Näyttävä nainen oli niin siittäjiä oli ns jonoksi asti. Neljä lasta tällä hetkellä. Ai niin, ei ne ongelmat siitä mihinkään hävinneet.
Kerrot suoraan ja rehellisesti oman mielipiteesi ja hän sitten toimii kuten toimii - vauvakuume vie yleensä järjen mennessään joten todennäköisesti hän on kohta paksuna, toimit miten hyvänsä.
Mitä hän sanoi kun sanoit tuon kirjoittamasi?
Jaa sille linkki tähän viestiketjuun.
Pelkäätkö, että joudut lapsenvahdiksi, vai miten asia liikuttaa sinua?
Taas tätä, että kaverista kerrotaan, mutta tekstistä tihkuu halveksunta tätä kaveria kohtaan. Kuka jaksaa kaveerata ihmisen kanssa jonka tekoja tai elämäntapaa ei hyväksy?
Vierailija kirjoitti:
Sano asia suoraan kaunistelematta että älä hanki tässä kohtaa lapsia. Tunnen itsekin tapauksen joka omat ongelmat yritti aina "nollata" hankkimalla uuden lapsen. Näyttävä nainen oli niin siittäjiä oli ns jonoksi asti. Neljä lasta tällä hetkellä. Ai niin, ei ne ongelmat siitä mihinkään hävinneet.
Ei ne vaan opi vaan jatkaa samalla tyylillä niin pitkälle kun vaan pääsee, turha siis asiasta sanoakaan kun todnäk vaan hermostuvat ja kieltävät koko ongelman.
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä, että kaverista kerrotaan, mutta tekstistä tihkuu halveksunta tätä kaveria kohtaan. Kuka jaksaa kaveerata ihmisen kanssa jonka tekoja tai elämäntapaa ei hyväksy?
Eikö se juuri ole kaverin määritelmä, että on toisesta huolissaan jos näkee hänen tekevän huonoja valintoja? Katsoisitko vain tyytyväisenä vierestä jos oma kaverisi vaikka ajautuisi käyttämään huumeita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä, että kaverista kerrotaan, mutta tekstistä tihkuu halveksunta tätä kaveria kohtaan. Kuka jaksaa kaveerata ihmisen kanssa jonka tekoja tai elämäntapaa ei hyväksy?
Eikö se juuri ole kaverin määritelmä, että on toisesta huolissaan jos näkee hänen tekevän huonoja valintoja? Katsoisitko vain tyytyväisenä vierestä jos oma kaverisi vaikka ajautuisi käyttämään huumeita?
Kaveri ei ole terapeutti.
On olemassa ihmistyyppi, joka haluaa tuntea itsensä ylemmäksi kuin "kaverinsa" ja siksi hankkiutuvat mielellään seuraan, jossa tuntevat olevansa parempia kuin toinen. Ap vaikuttaa juuri sellaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä, että kaverista kerrotaan, mutta tekstistä tihkuu halveksunta tätä kaveria kohtaan. Kuka jaksaa kaveerata ihmisen kanssa jonka tekoja tai elämäntapaa ei hyväksy?
Eikö se juuri ole kaverin määritelmä, että on toisesta huolissaan jos näkee hänen tekevän huonoja valintoja? Katsoisitko vain tyytyväisenä vierestä jos oma kaverisi vaikka ajautuisi käyttämään huumeita?
Kaveri ei ole terapeutti.
On olemassa ihmistyyppi, joka haluaa tuntea itsensä ylemmäksi kuin "kaverinsa" ja siksi hankkiutuvat mielellään seuraan, jossa tuntevat olevansa parempia kuin toinen. Ap vaikuttaa juuri sellaiselta.
Sama tuli mieleen. Toinen harha on, että elämässä kaikki pitäisi olla täydellistä jotta voi saada lapsia. Ei olekaan täydellistä elämää. Oma äiti ja isä olivat alkkiksia ja lapsuus karu, mutta olen silti onnellinen ja iloinen että sain heiltä elämän.
Vierailija kirjoitti:
Viimeisellä rivillä sen sanoitkin: "Asiahan ei sinänsä minulle kuule..."
Kyseinen kaveri vaikuttaa aikamoisen huolettomalta taivaanrannan maalarilta, joka ei osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan järkevästi. Hän pitäisi keskittyä siihen yhteen jo olemassaolevaan lapseensa ja miettiä enemmänkin opiskelua ja työmarkkinoita kuin lastentekoa. Aloittajana en hankkisi kyseistä kaveria omaksi taakakseni, jos häneltä on jo mennyt välit poikki omien lähisukulaistenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä, että kaverista kerrotaan, mutta tekstistä tihkuu halveksunta tätä kaveria kohtaan. Kuka jaksaa kaveerata ihmisen kanssa jonka tekoja tai elämäntapaa ei hyväksy?
Eikö se juuri ole kaverin määritelmä, että on toisesta huolissaan jos näkee hänen tekevän huonoja valintoja? Katsoisitko vain tyytyväisenä vierestä jos oma kaverisi vaikka ajautuisi käyttämään huumeita?
Kaveri on varsin väljä määritelmä. Ystävät voi valita, mutta sukulaisia, naapureita tai työkavereita ei, ja on olemassa ns. hyvänpäiväntuttuja, joiden kanssa voi jutella tavatessa sen suurempia sitoumuksia.
Älä puutu sellaisen ihmisen elämään, joka ei edes ole oikea ystäväsi. Ensinnäkin sun sanomisella ei ole muuta vaikutusta kuin se, että voit kuvitella sädekehän pääsi päälle kun luulet olevasi hyvä ihminen.
Kaveriisi sun esittämillä neuvoilla (joita hän ei edes ole sulta pyytänyt) ei ole mitään vaikutusta, Korkeintaan hän entistä vahvemmin pitää kiinni siitä mitä ikinä suunnitteleekin.
Jokainen elää omaa elämäänsä. Tehköön ystäväsi lapsia, mitä sinä sitä estämään? Jos tuleva kumppani vielä viihtyisi perheenä, sehän ehkäpä tasottaisi menoa. Minä näen tuossa vain mahdollisuuksia.
Asiahan ei lainkaan kuulu aapeelle, joten ihmettelen aika lailla, miksi häntä rohkaistaan työntämään siihen nokkansa.
Aika monien kohdalla kahden lapsen kasvattaminen on helpompaa kuin yhden. Noin pitkällä tähätimellä. Enkä yarkoita, että vanhempi hoitaisi nuorempaa, ei niin voi tehdä. Vaan tarkoitan että kun lapdia on kaksi, asiat asettuvat helpommin oikeille sijoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Viimeisellä rivillä sen sanoitkin: "Asiahan ei sinänsä minulle kuule..."
Ja ylempänä: "Emme ole kovinkaan läheisiä..."
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä, että kaverista kerrotaan, mutta tekstistä tihkuu halveksunta tätä kaveria kohtaan. Kuka jaksaa kaveerata ihmisen kanssa jonka tekoja tai elämäntapaa ei hyväksy?
Mun mielestä tekstistä tihkui huoli, ei halveksunta.
Voi tziisus, jos tähänastinen elämä on vähän niin ja noin, ei todellakaan ole vastuullista vanhemmuutta hankkia uutta lasta. Suomessa riittää huollettavia ja epävakaan lapsuuden ongelmista kärsiviä jo ihan tarpeeksi.
Viimeisellä rivillä sen sanoitkin: "Asiahan ei sinänsä minulle kuule..."