Aallossa tekniikan maisteritason opinnoista 90% englannin kielell

Samanlaista on Helsingin yliopistolla, jos opiskelee vaikkapa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietojenkäsittelytiedettä.

Tämä on jostain näkökulmasta hyvää bisnestä, muuten ei tähän tilanteeseen olisi ajauduttu.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jostain näkökulmasta hyvää bisnestä, muuten ei tähän tilanteeseen olisi ajauduttu.

Toisesta näkökulmasta se on suomalaisia syrjivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jostain näkökulmasta hyvää bisnestä, muuten ei tähän tilanteeseen olisi ajauduttu.

Toisesta näkökulmasta se on suomalaisia syrjivää.

Miten niin? Kyllä peruskoulun ja lukion jälkeen korkeakouluopiskelijana on osattava englantia. Jos ei osaa, niin silloin on jotain pahasti vialla.

Ihan järkevää toimintaa Aalto-yliopistolta. Matematiikka ja englanti ovat tieteelliset kielet, joten on ihan loogista, että opetus tapahtuu niillä tiedeyliopistossa. 

Lukukausimaksut pitää ehdottomasti saada kaikille opiskelijoille, mikä vähentää valtion tarvetta rahoittaa tutkimus- ja opetustoimintaa, kun yliopistot saavat mukavan siivun lukukausimaksuina. 

Vasurit eivät ole todennäköisesti seuraavassa hallituksessa, joten ajatus lukukausimaksuista on toteuttamiskelpoinnen idea, josta Suomi hyötyy. 

Jos saa teknisen alan maisterin 2 vuoden panostuksella se on valtiolle hyvää bisnestä. Niistä moni kuitenkin työskentelee vähintään muutaman vuoden Suomessa, jopa pysyvästi. Suomalaiseen pitää panostaa samaan lopputulokseen 25 vuotta verorahoja.

Kyllähän tuo noin ollut jo pitkät ajat? 90-luvulla 100% yliopiston kansantaloustieteen oppikirjoista oli alusta alkaen englanniksi, maisterivaiheessa opetuskin suurimaksi osaksi. Samoin viestinnässä, siellä nyt perusopintojen oppikirjat oli suomeksi, mutta jo aineopinnoissa kirjallisuus oli englanniksi.

Oppikirjat ovat olleet usein englanniksi, mutta luennot enimmäkseen suomeksi. Lisäksi suuri osa prujuista on ollut suomenkielisiä.

Vieraskielisiä kirjoja luettu maailman sivu jo yliopiston perusopinnoissakin. Nyt on kyse ennen kaikkea luennoista ja muusta opetuksesta. Aikanaan tentin opintovaatimuksiin kuuluvan tanskankielisen, tosin suppean kirjan, mutta kouluruotsin ja sanakirjan avulla homma hoitui.

Ei ole ihme, että suomalaiset opiskelijat ahdistuvat.

Tuolla tasolla on pakko osata englantia jotta pystyy pysymään ajan tasalla kansainvälisessä tutkimuksessa, samoin työelämässä. Monille englanninkielisille termeille ei ole suomenkielistä vastinetta olemassa. Ymmärrän tarpeen puolustaa suomen kieltä ja pahalta se itsestäkin tuntuu, mutta keksimällä keksittyjen suomenkielisten vastineiden vääntäminen englanninkielisille selkeille termeille joita käyttäessä ei tule väärinymmärryksiä, ei olisi järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jostain näkökulmasta hyvää bisnestä, muuten ei tähän tilanteeseen olisi ajauduttu.

Toisesta näkökulmasta se on suomalaisia syrjivää.

Miten niin? Kyllä peruskoulun ja lukion jälkeen korkeakouluopiskelijana on osattava englantia. Jos ei osaa, niin silloin on jotain pahasti vialla.

Ongelma on ollut jo pitkään päinvastainen. Valmistuvat maisterit ja DI:t eivät enää osaa ammattisanastoaan suomeksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla tasolla on pakko osata englantia jotta pystyy pysymään ajan tasalla kansainvälisessä tutkimuksessa, samoin työelämässä. Monille englanninkielisille termeille ei ole suomenkielistä vastinetta olemassa. Ymmärrän tarpeen puolustaa suomen kieltä ja pahalta se itsestäkin tuntuu, mutta keksimällä keksittyjen suomenkielisten vastineiden vääntäminen englanninkielisille selkeille termeille joita käyttäessä ei tule väärinymmärryksiä, ei olisi järkevää.

Keksimällä keksittyjä? Etkö ymmärrä että kieli taantuu ja kuihtuu jos uusia sanoja ei enää tule. Suomi ei enää toimi tiedekielenä jos kielen kehittäminen lopetetaan.

Ei pitäisi olla mahdotonta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle hallita kummankin kielen sanastot.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla tasolla on pakko osata englantia jotta pystyy pysymään ajan tasalla kansainvälisessä tutkimuksessa, samoin työelämässä. Monille englanninkielisille termeille ei ole suomenkielistä vastinetta olemassa. Ymmärrän tarpeen puolustaa suomen kieltä ja pahalta se itsestäkin tuntuu, mutta keksimällä keksittyjen suomenkielisten vastineiden vääntäminen englanninkielisille selkeille termeille joita käyttäessä ei tule väärinymmärryksiä, ei olisi järkevää.

Heh, ja nuo englanninkieliset termithän ovat tietysti olleet olemassa aikojen alusta saakka, eiku...LOL

Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden on ymmärrettävä, että ei ole ilmaisia lounaita. Lukukausimaksut käyttöön ja opiskelijat ova palautettava yleisen asumistuen piiristä takaisin opiskelijoiden asumistuen piiriin. 

Näillä toimenpiteillä valtiovalta säästää runsaasti rahaa, ja opintoajat lyhenevät aivan varmasti, kun kaikki ei olekaan ilmaista. Win-win -tilanne, josta koko yhteiskunta hyötyy paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ihme, että suomalaiset opiskelijat ahdistuvat.

Kuinka niin?

Yliopistoissa opiskelevat vain ne, joilla on alunperinkin ollut

mahdollisuudet ja edellytykset, päästä yliopisto-opintoihin.

Yliopisto opiskelu ei ole mitään peruskoulun eka luokan hommelia. Eikä helpotettua yläkoulun läpi viemistä.

Jo vaativa suomalainen lukio, valmistaa suomalaisia nuoria yliopisto opintoihin.

Ja hyvä näin.

Esimerkiksi Ruotsissa, ei ole olemassa minkäänlaisia

ylioppilas kirjoituksia.

Ruotsissa kaikki, jotka ovat suorittaneet jonkin opin yläkoulun jälkeen, ovat ns. ylioppilaita, ja saavat valkoisen lakin.

Mitään Suomessa olevaa ja sitä vastaava osaamistasoa ja kypsyyskoetta, eli ylioppilas kirjoituksia ei Ruotsissa ole.

Suomessa on lukion osalta ja sieltä jatko opintoihin menevillä edelleen varsin korkea, yleinen sivistystaso.

Ja erinomaiset edellytykset selvitä korkeakoulu opinnoista.

Kehitys on ollut kieltämättä surkeaa. Kaikesta huolimatta pitäisi olla ainakin prujut ja harjoitukset suomeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla tasolla on pakko osata englantia jotta pystyy pysymään ajan tasalla kansainvälisessä tutkimuksessa, samoin työelämässä. Monille englanninkielisille termeille ei ole suomenkielistä vastinetta olemassa. Ymmärrän tarpeen puolustaa suomen kieltä ja pahalta se itsestäkin tuntuu, mutta keksimällä keksittyjen suomenkielisten vastineiden vääntäminen englanninkielisille selkeille termeille joita käyttäessä ei tule väärinymmärryksiä, ei olisi järkevää.

Keksimällä keksittyjä? Etkö ymmärrä että kieli taantuu ja kuihtuu jos uusia sanoja ei enää tule. Suomi ei enää toimi tiedekielenä jos kielen kehittäminen lopetetaan.
Ei pitäisi olla mahdotonta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle hallita kummankin kielen sanastot.

Juuri näin! YLEn verkkosivujen samaa asiaa koskevan tämänpäiväisen artikkelin kommenteissa joku sanoi naulan kantaan, että se, joka osaa asiansa vain englanniksi, on kielitaidoton. Kielitaitoinen on se, joka hallitsee asiansa vähintään kahdella kielellä.

Jos korkeakoulu katsoo oikeudekseen rikkoa valtakunnan kielilainsäädäntöä miten huvittaa, se voisi myös luopua oikeudestaan antaa todistuksia Suomen korkeakoululainsäädännössä määritellyistä tutkinnoista ja ryhtyä täysin yksityiseksi oppilaitokseksi, joka hankkii rahoituksensa sieltä mistä sen vapaaehtoisesti saa ja kilpailee yksityisillä tutkintotodistuksillaan muiden amerikkalaisten yliopistojen antamien vastaavanlaisten todistusten kanssa.

Pitäisi tehdä niin, että suomenkielinen opetus on maksutonta ja englanninkielinen kaikki kulut kattavasti maksullista.

Tällöin voidaan kouluttaa sekä ne ulkomaalaiset, jotka haluavat vain tutkinnon, sekä ne, jotka haluavat jäädä ja ovat motivoituneet oppimaan kielen.