Onko tää vähääkään normaalia? Ihastun ja kuvittelen kaikkea
Siis mitä tämä on? Oon sinkku ja etsinyt pitkään kumppania. Ei ole helppoa. Välillä tapaan, näen jonkun joka kiinnostaisi, tyyliin vaikka kaupungilla. Sitten saatan kuvitella että se ja se katse merkitsi jotain. Monta päivää saattaa mennä, kun rypeen ihastuksessani. Siis ihastuksessa, jota en edes tunne?
Onko kellään vastaavanlaista ollut koskaan, vai onko mun aikuisen ihmisen tunnetaidot jäänyt lapsen tasolle jollain tavalla? En varmaan koskaan löydä ketään, koska oon jollain tavalla vajaavainen. Oon kyllä ihan täysjärkinen työssäkäyvä ihminen.
Nyt mennnyt viikko kun pohdin yhtä tyyppiä. Tää on ihan hirveää!
Kommentit (16)
En näe haaveilussa ja unelmoinnissa mitään pahaa. Sellasia päiväunelmiahan ne vain on. Voi kuvitella toisen juuri sellaiseksi kuin haluaa.
No on ihan normaalia. Itsekin fantasioin jatkuvastiihmisestä jota hädin tuskin tunnen.
Ei se nyt ihan normaalia ole. Kun eihän ne kaikki ihmiset joiden luulet olevan sinuun ihastunut tms. niin ole sinuun ihastunut. Sehän on mahdotonta.
Sulla on joku vaje sielussasi.
Vierailija kirjoitti:
Kostutko?
Helposti.
On se normaalia jos on hyvin yksinäinen ja epätoivoinen.
On tuo ihan normaalia. Eli ihastut helposti, mutta ihastus myös haihtuu helposti.
Lisääntymisikäisen naisen normaalia käyttäytymistä, johtuu hormonierityksestä, ei se ole mikään luonnekysymys.
Joo, tuollainen mäkin olin nuorena. Jos ei ollut yhtään edes kevyenpuoleista ihastusta, olin huolestunut. Onneksi asuin silloin keskikokoisessa kaupungissa jossa oli aina ihastumismatskua tarjolla ja kuitenkin mahdollisuus nähdä kohde vaikka iltamenoissa.
Ei mitään outoa siis minun mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kostutko?
Helposti.
Mahtavaa!
Ihminen luulee vähän liikaa itsestään, toisaalta itsetunto voi olla vähän hauras. Siellä on hellyyden, huomion, seksuaalisuuden, yksinäisyyden tarpeita ja tunteita taustalla.
Saahan sitä haaveilla mutta mitä järkeä on elää jossakin haavemaailmassa koko ajan. Sitten pitää ottaa huomioon että usein miesten tarpeet voivat olla lähinnä seksuaalisuuden tarpeita. Eli vaikka pääsisi jonkun ihastumisensa kohteen kanssa lähitekemisiin niin se voi olla pelkkää seksiä sen toisen puolelta.
Tosin voihan joskus joku oikea osuakin kohdalle.
Mutta ei nyt kaikkiin kannata ihastua jotka näkee. Ei anna ihan tasapainoista kuvaa ihmisestä joka ihastuu kaikkeen mikä liikkuu.
Itselläni on ollut tuota samaa taipumusta kuin mitä ap:lla on.
Tosin nyt kun ikää on tullut lisää tuo piirre on vähentynyt itsestäni huomattavasti, koska olen terapiassa käsitellyt runsaasti omaa läheisriippuvuuttani, huonoa miesmakuani jne. Eli en enää niin helposti lankea samoihin ansoihin kuin mihin ennen ihastumisen myötä lankesin. Helpolla tuo edistymiseni ei ole tullut, eli ihan oikeasti olen työstänyt asioita lähes kymmenen vuoden ajan.
On miehiä, jotka pelaavat jotain tietokonepelejä päivät pitkät. Ihan samanlaista eskapismia sekin on. Ehkä me ihmiset vaan tykätään uppoutua haavemaailmoihin.
Googleta huomiokipeä persoonallisuushäiriö. Kuulostaa ihan siltä.
Itse olen luonteeltani ihan samanlainen. Ihastun tosi helposti ja kuvittelen kaikkea.