Lue keskustelun säännöt.
Miksi kerta toisensa jälkeen tulee ongelmia ihmisten kanssa??
20.03.2023 |
Eli siis puhun työelämästä yms. Alat on olleet naisvaltasia, pienipalkkasia amisaloja.
Minkä ihmeen takia, kerta toisensa jälkeen, mua joko inhotaan, musta jauhetaan *** selän takana, ihan päin naamaa haukutaan, jopa kimppuun käydään??
Oon ihan ystävällinen, ilonen, kaunis, herkkä ja naisellinen luonne. En lähde kuppikuntiin ja olen aika suora ja ahkera.
Tottakai se vaikuttaa, jos tulee torjutuksi niin monissa yhteisöissä. Ihan suomalainen olen. Miesten kanssa tätä ongelmaa ei juuri ole, itseasiassa päin vastoin, miehet monesti tykkää musta todella paljon.
Kommentit (27)
En lähde kuppikuntiin
Siinä vastaus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on kyllä erikoista, koska itse naisena en ole tuollaiseen törmännyt kuin ehkä kerran. Silloin vanhempi mutta vähemmän koulutettu nainen alkoi puhua minusta pahaa työpaikalla, kun nousin hänen "ohi" palkassa ja työtehtävien vaativuudessa.
Älä välitä, monet naiset ovat tuollaisia.
Enpä tiedä mistä johtuu, itsellä kokemusta vastaavanlaisesta, samalla luonne/ulkonäkö kuvauksella, mutta ei työelämästä.
Suosittelen sinulle ap alanvaihtoa miesvaltaiselle alalle. Loistava työyhteisö!
Teillä on käynyt hyvä tuuri tms??? Elämä on helppoa kun ei joudu turhaan vihan kohteeksi lähes kaikkialla. :D
Niin, no onhan mullakin monesti ollut sitä, että olen lahjakas. Mutta ei kai pelkkä kateus voi aiheuttaa tällasta määrää vihaa?!?!?!?
Mulla ei oo kyse mistään pikkujutuista edes, vaan ihan todella törkeitäkin juttuja, jopa rikoksia. Ja oikeestaan vasta aikuisena tämmöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä jos kerta toisensa jälkeen joudut samaan jamaan, on syytä katsoa peiliin. En itse ole mielestäni esimerkiksi ollut missään kuppikunnissa, mutta silti on työelämä naisvaltaisella alalla sujunut ilman mitään erityisiä inhoamisia ja kimppuun käymisiä.
Entäs jos seuraavan kerran uuteen yhteisöön mennessäsi koettaisit oikein ajatuksella ja korostetusti huomioida kaikkia naisia ja jättää miehet vähän kuin kokonaan huomiotta. Joillakin meistä on täysin tiedostamaton tapa käyttäytyä tyystin erilailla miesten ja naisten kanssa vuorovaikuttaessaan ja sekin voi aiheuttaa tuollaisia reaktioita.
Kuulemani mukaan minä muutan aina ääntäni pikkutyttömäiseksi ja alan ilmeillä ja keikistellä, kun puhun ihan kenelle tahansa miehelle. Itse en huomaa tätä lainkaan, mutta voin uskoa, että sitä on kammottavaa seurata sivusta. Siksipä nykyisin olen mieluummin jopa vähän töykeä miehille ja jätän heidät huomiotta, enkä esim. katso suoraan silmiin, kun hoidan heidän kanssaan asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä jos kerta toisensa jälkeen joudut samaan jamaan, on syytä katsoa peiliin. En itse ole mielestäni esimerkiksi ollut missään kuppikunnissa, mutta silti on työelämä naisvaltaisella alalla sujunut ilman mitään erityisiä inhoamisia ja kimppuun käymisiä.
-Niin, no tätä mäkin?? Mun mielestä näyttää että valtaosa saa asiallisempaa kohtelua??... Mua kehutaan kauheasti että oon hirveen ystävällinen ja ihana luonne, siis ne jotka mua haluaa kehua.. Mutta töissä sitten monesti tota että inhotaan jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä jos kerta toisensa jälkeen joudut samaan jamaan, on syytä katsoa peiliin. En itse ole mielestäni esimerkiksi ollut missään kuppikunnissa, mutta silti on työelämä naisvaltaisella alalla sujunut ilman mitään erityisiä inhoamisia ja kimppuun käymisiä.
ootko semmonen pullero
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos seuraavan kerran uuteen yhteisöön mennessäsi koettaisit oikein ajatuksella ja korostetusti huomioida kaikkia naisia ja jättää miehet vähän kuin kokonaan huomiotta. Joillakin meistä on täysin tiedostamaton tapa käyttäytyä tyystin erilailla miesten ja naisten kanssa vuorovaikuttaessaan ja sekin voi aiheuttaa tuollaisia reaktioita.
Kuulemani mukaan minä muutan aina ääntäni pikkutyttömäiseksi ja alan ilmeillä ja keikistellä, kun puhun ihan kenelle tahansa miehelle. Itse en huomaa tätä lainkaan, mutta voin uskoa, että sitä on kammottavaa seurata sivusta. Siksipä nykyisin olen mieluummin jopa vähän töykeä miehille ja jätän heidät huomiotta, enkä esim. katso suoraan silmiin, kun hoidan heidän kanssaan asioita.
-Ei, siis nää työpaikat on sellasia missä on PELKKIÄ naisia !!!!! Toi oli vaan iloinen asia, että miehet tykkää, mutta kun niitä miehiä ei ikinä oo noilla naisvaltasilla aloilla!!! En nyt näe että ongelma olisi tossa, koska tosi harva noista vihaajista edes tietää miten käyttäydyn miesten kanssa! Ja joo, en mäkään halua ihastuneita miehiä kimppuuni joten toki varautuneisuus autta siihen mutta toki haluaisin että naiset olisi ystävällisempiä , se oli nyt tän jutun pointti mulla!
No kyllä jos kerta toisensa jälkeen joudut samaan jamaan, on syytä katsoa peiliin. En itse ole mielestäni esimerkiksi ollut missään kuppikunnissa, mutta silti on työelämä naisvaltaisella alalla sujunut ilman mitään erityisiä inhoamisia ja kimppuun käymisiä.
-Niin, ja vaikea nähdä mitään huonoakaan? Olen mukava ihminen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä jos kerta toisensa jälkeen joudut samaan jamaan, on syytä katsoa peiliin. En itse ole mielestäni esimerkiksi ollut missään kuppikunnissa, mutta silti on työelämä naisvaltaisella alalla sujunut ilman mitään erityisiä inhoamisia ja kimppuun käymisiä.
Tämä. Eli tyyppejä yhdistävä tekijä on nyt ap.
Olen kokenut samansuuntaista kohtelua. Olen myös lahjakas, ihan ok näköinen, iloinen, ystävällinen, täsmällinen ja teen asiat sovitusti.
Miesvaltaisessa työpaikassa on ollut helpompaa olla. Nyt olen naisvaltaisessa työpaikassa, mutta teen itsenäistä ja eri työtä kuin muut- oma osaamisalani on täysin eri kuin muilla talossa olevilla, saan olla rauhassa.
En tiedä mikä siinä on, mutta en silti ystävysty oikein kenenkään kanssa- olen aina kaikkien mielestä se "ihan kiva"- minua ei kuitenkaan kutsuta juuri mihinkään eikä minulla ole sydän ystäviä. Koen usein olevani ulkopuolinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on se miesten ja naisten ero. Naisten kanssa tulee aina ongelmia, ihan aina.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä jos kerta toisensa jälkeen joudut samaan jamaan, on syytä katsoa peiliin. En itse ole mielestäni esimerkiksi ollut missään kuppikunnissa, mutta silti on työelämä naisvaltaisella alalla sujunut ilman mitään erityisiä inhoamisia ja kimppuun käymisiä.
-Niin, ja vaikea nähdä mitään huonoakaan? Olen mukava ihminen jne.
Et vaan tiedä mitä ne puhuvat.
Sanotaanko näin, että jos aina sun kanssa on jotain ongelmaa, niin kyllä se ongelma olet sinä. Jotain sinä teet tai jotenkin sinä käyttäydyt, että tälläistä kohtelua sitten tulee.
Vaikka minä olen introvertti enkä oikein jaksa ihmisten seuraa, niin silti tulen kyllä toimeen ihmisten kanssa. En kaikkien, mutta suurimman osan kanssa.
Lisäyksenä. Ihmiset ei välttämättä edes tajua, että saattavat sanoa sellaisia pieniä kommentteja mitkä kuulostavat enemmän piilovittuilulta, vaikka eivät olisi. Ehkä sinä olet tuollainen tietämättäsi piilovittuilija, jonka takia ihmiset eivät siedä sinua.
Minulla oli työelämässä lähes joka paikassa sama kohtalo. Paitsi, että olin toimistotöissä, jossa ei ainakaan silloin vielä käyty kimppuun. En minäkään mennyt muita haukkumaan kuppikuntiin jne. Lopulta minua ei hyväksytty mihinkään naisten porukkaan. Aina ulkopuolinen, mutta keskityin töihin ja tulin minäkin työpaikan miesten kanssa loistavasti toimeen.
Muutama asia aiheutti kateutta muissa naisissa: ulkonäkö ja habitus = kaunis ja hoikka ja miesten suosiossa, pomot tykkäsivät, kun en suostunut muiden kanssa kuorossa haukkumaan heitä. Pomot poikkeuksetta tietävät nämä asiat, vaikka muut luulevat haukkuvansa heitä salaa. Ei pidä paikkaansa.
Minulla meni heidän mielestä paljon paremmin kuin heillä ja pääsin helpommalla kuin he. Yleensä se, joka tuli suoraan päin naamaa sanomaan ilkeyksiä, oli naisporukan rumin ja/tai lihavin. Vaikka puolustin itseäni nämä kpäiset tyypit olivat niin ylpeitä sanottuaan minulle sanoja, jotka paljastivat heidät sisäpuoleltakin luotaantyöntäviksi. Ei haitannut pakertaa yksin saaden kiitosta hyvin tehdystä työstä. Minullahan oli aikaa työnteolle, kun kuppikunnat eivät vieneet työaikaa.
Nuo asiat unohtuvat aikaa myöden ja toistuvat työpaikkaa vaihtaessa vaikka koetin välttää sitä. Minkäs teet?!
Minulla oli oikeat kaverit, mies ja ystävät työpaikan ulkopuolella. En myöskään koskaan, jos harvoin kutsuttiin vaikka lasilliselle töiden jälkeen, mennyt sinne. Nykyään en käytä alkoa lainkaan ja silloin periaatteesta en ennen työpäivää ottanut tippaakaan alkoa, koska se heikentää unta eikä ole edes hyvää.
Hyvin sinä tulet pärjäämään. Mainitsemasi asiat ovat vain pomppuja elämäsi matkalla. Jatkat vaan omanlaistasi elämää, joka sinulle sopii.
Kaikkea hyvää sinulle ja päällekäymisistä ilmoita työsuojeluvaltuutetulle. Väkivaltaa ei tule sietää yhtään..
anko näin, että jos aina sun kanssa on jotain ongelmaa, niin kyllä se ongelma olet sinä. Jotain sinä teet tai jotenkin sinä käyttäydyt, että tälläistä kohtelua sitten tulee.
Vaikka minä olen introvertti enkä oikein jaksa ihmisten seuraa, niin silti tulen kyllä toimeen ihmisten kanssa. En kaikkien, mutta suurimman osan kanssa
-Oon kuulemma "luonnolapsi", tosi vaikea miettiä miltä näyttää ulospäin, ehkä vähän "hassulta"?? Mutta miehiltä kuulen aina että olen hyvällä tavalla erilainen :D, ja ihana ihminen. Naisilta saan vihaa niskoilleni hirveästi.
Kyllä mäkin tulen ihmisten kanssa toimeen, jos mulle annetaan mahdollisuus / jos mun annetaan olla sellainen kun olen.
Ois joskus kiva, että edes JOSKUS edes joku nainenkin osottaisi minkäänlaista kiinnostusta?? Todella harvinaista, että noin käy. Ja jos käy, niin yleensä jossain vaiheessa ns. kääntyvät vastaan.