Teetkö korkeakoulutettuna duunaritöitä ja miksi?
Itseäni hävettää ja turhauttaa. Olen laitosapulaisena kun sosionomina en ole löytänyt vakituista työtä. Kaveri on teologi ja siivoaa päiväkoteja. En halua kertoa kellekään mitä työtä teen.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntijatöistä saa burnoutin. Siksi kouluttauduin lähäriksi. T. VTM37
Oikeasti? Lähärin työhän on järkyttävän raskasta ja kuluttavaa.
Teen. Totesin, että valittu ala ei kiinnostanutkaan muuten kuin akateemisesti, tutkijaksi en halua, ja ravintola-alalla on riittänyt koronaa lukuun ottamatta töitä.
Joskus joku asiaa ihmettelee, mutta eipä muiden mielipiteet tästä oikeastaan kiinnosta. Ihanaa, kun voi lyödä kellokortin ulos ja lähteä kotiin, eikä tarvitse miettiä töitä ennen seuraavaa vuoroa.
Teen. Mulla on akateeminen koulutus alalle, joka on heikomman puoleinen työllistäjä. Joitain pätkiä olen sillä alalla töissä ollut. Oma persoonakin varmaan vaikuttaa siihen, että en niin helposti saa jatkopätkää. Nyt duunarihommissa vakkarina. En tästä enää pätkien perässä lähtisikään. Työssä on paljon hyviä puolia, mutta silti jotenkin nolottaa, että en ole "tasoani" vastaavassa työssä, olenhan kuitenkin aikanaan mm. kirjoittanut melkoisen ällärivin yo-kirjoituksissa. Ne hyvin työllistävät yliopistoalat (lääkis, oikis ym) eivät kuitenkaan kiinnosta pätkääkään. Ylipäätään mikään muu yliopistoala ei kiinnosta kuin se mitä opiskelin. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä joskus keksin...
Teen, ensimmäisessä ammatissani noin puolet vuodesta, toisen puolen pidän vapaata. Toinen alani ei jousta tarpeeksi, joten se sai jäädä.
Kyllä teen ja mielelläni. Akat koulutus mutta olen tekijäluonne joten yrittäjäksi ryhdyin.
Suomessa on tehty karmea virhe korkeakoulutuksen yliarvostamisessa. Ihmiset pingottaa opinnot ja työt kykyjensä ylärajoilla ja uupuu. Kun tekee työtä -varsinkin yrittäjänä- johon on vähän liian fiksu pärjää todella hyvin. Jopa menestyy.
Meillä on monta "korkeakoulutettua" ihan vaan palkan takia 80 000€ vuodessa.... Ei kannata aina väheksyä duunareita, niitä ammatteja kun on erilaisia.
Tein välissä tuotannontehtäviä, kun vaihdoin alaa.
Se opetti kyllä paljon, etenkin muiden ihmisten suhtautumisesta. Työkaverit olivat paljon solidaarisempia duunareiden kesken kuin asiantuntijoiden keskuudessa.
Kalastan 3 kk Norjassa/vuosi ja elän niillä ansioilla (noin 50k eur käteen) loppu vuoden
Olen FM, mutta ammatiltani maanviljelijä, koska alunperin puolison, nyt molempien, maatila työllistää meidät molemmat.
Mielenterveyden vuoksi käyn myös oman alan töissä piipahtelemassa.
Älä nyt AP työtä häpeä! Ajattele, miten monen ihmisen elämää laitosapulainen tekee paremmaksi! Ei taatusti häviä esim. jollekin yliopistossa hiukkasia kiihdyttelevälle tyypille.
Koulunkäynninohjaajana opettajana.
Jollain täytyy opintolainan lyhennykset maksaa.
Teen lastenhoitajan töitä sosionomina. Oman alan töitä on ollut haastava löytää ja mun palkka on suurinpiirtein sama kuin sosionomin eli 2500.
Joo, olen käynyt elämän korkeakoulun ja mä joka päivä töitä teen Matin ja Tepon tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Koulunkäynninohjaajana opettajana.
Jollain täytyy opintolainan lyhennykset maksaa.
Miten opettajat ovat kohdelleet sinua?
Onhan näitä jotka käyneet amk tai yliopiston ja duunaritöitä jossain tehtaassa.
No, siinä mielessä teen duunarihommia, että ei minulla ole ketään alaista.
Asiantuntijatöistä saa burnoutin. Siksi kouluttauduin lähäriksi. T. VTM37