Korkeakoulututkinto 60%:lle
Tavoitteena on otsikon mukainen tilanne.
Perinteisesti on ajateltu, että korkeakoukututkinto vaatii keskivertoälyä ainakin hieman suuremman ÄO:n.
Jos yli puolelle halutaan korkeakoulututkinto, pitää siis n. 90:n ällillä läpäistä koulutus ja tutkinto.
Tähän kun yhdistetään peruskoulun madaltuneet oppimistulokset ja rapistuva lukutaito, soppa on vielä sakeampi.
Korkeakoulutusputkeen pitää saada ihmisiä, jotka eivät eläessään ole lukeneet yhtään kirjaa.
Kommentit (27)
Ei tässä ole mitään järkeä.
Jos suurimmalle osalle halutaan korkeakoulututkinto, niin koko korkeakoulututkinto kokee inflaation.
Lisäksi sen korkeakoulututkinnon pitäisi alkaa näkyä sitten palkoissa. Nythän joku amisputkari tienaa helposti enemmän kuin maisteri. Miksi kukaan menisi korkeakouluun vain tutkinnon takia, jos omalla alalla jo tienaa kivasti?
Pikemminkin mielestäni pitäisi alkaa karsia korkeakoulua. Siis tiputtaa useampi ala toisen asteen koulutukseksi. Tai sitten esim vuoden mittaiseksi jatkokoulutukseksi.
Koska se korkeakoulututkinto ei tuo oikeastaan mitään lisää siihen amis-tutkintoon. Ei edes sitä palkkaa.
Näin saataisiin porukkaa nopeammin työelämään.
Ne työt mitä maisterin papereilla tehdään oppii vain tekemällä. Maisterin tutkinto on hieno juttu, mutta usein tekevät ihan samaa työtä amistutkintolaisten kanssa. Sikäli on se ja sama, jos maahan halutaan enemmän korkeakoulututkintoja. Näyttää se ainakin jossain paremmalta.
Taas halutaan väen väkisellä ajaa läpi asia miettimättä onko Suomessa edes tarvetta 60% korkeakoulutuille Ammattitutkinnon suorittaneita ja duunareita tarvitaan jatkossakin ihan yhtä lailla. Vai onko nämä työt jatkossa tarkoitus teettää ulkomaisella halpatyövoimalla?
Lukuhan on laskenut. Vielä vuosituhannen vaihteessa tavoitteena oli, että ihmisistä 70 %:lla on korkeakoulututkinto. Ihmettelin jo silloin, että mikä järki tuossa on.
Tarvimme osaavia käytännöllisten alojen työntekijöitä. Nyt meillä ei esimerkiksi ole kodinhoitajia olemassakaan enää, vaikka huutava tarve olisi.
Vaikka vanhempi olisi keuhkokuumeessa ja toinen työmatkalla ja pienet lapset, niin kotikunnasta saa korkeintaan jonkun p.tärkeän sosionomin istumaan ja arvioimaan sohvan nurkkaan, vaikka joka paikka huutaa tekijää.
On nimikkeellä perhetyöntekijä, mutta ei tee perheessä työtä. Kuka tarvitsee hädän hetkellä jonkun tyypin esim. arvioimaan vuorovaikutusta?
Kuitenkaan ei ole psykoterapeutti eikä edes psykologi, eli ne hänen arvionsa ovat nekin yhtä tyhjän kanssa. Täyttä maallikkomutua.
Tarvitsemme ihmisiä alalle kuin alalle, jotka oikeasti tarttuvat tekemättömään työhön. Korkeakoulutus kuulostaa terminä huvittavalta, kun sillä on yritetty tehdä näistä entisistä opistoista hienomman kuuloisia.
Jokainen joka on käynyt yliopiston ja kuuntelee näiden korkeakoulutettujen puheita opintojen sisällöistä ja opintoviikoista/-pisteistä saati lukee niitä lapsellisia lopputöitä, tietää että näiden vaatimukset keskenään ovat ihan toiselta planeetalta.
Koulutus voidaan toki nimetä vaikka superhyperkorkeakoulutukseksi, mutta ne ihan samat keskinkertaiset tyypit niistä opistokoulutuksista tulevat ulos.
Tärkeintä olisi että näille opetettaisi ihan ne käytännön taidot, joita tarvitaan. Kun suurin osa ihmisistä ei ole kuitenkaan kovin älykkäitä.
Pahin lopputulos on tämä nykymalli, että koulutetaan paljon mukamas asiantuntijoita, jotka eivät sitä ole (ei ole rahkeita) ja lisäksi ovat kädettömiä.
Tarkoituksena ei ole tuottaa käsillä tekijöitä vaan asiantuntijoita digitaalisen palvelutalouden tarpeisiin. Valmistava teollisuus on jo hävinnyt Suomesta, maanviljely ei kannata, käsityöammatit on harrastelijoille ja infran ylläpito kuten rakentaminen, temontit, putket, tiet ja sähköt teetetään alihankintana ulkomaisten yritysten halpatyövoimalla. Automaatio kuten robotit, tekoäly, itsepalvelumallit, 3D-tulostus jne. tulevat kaikkialle. Kokinkaan ei tarvitse enää osata laittaa ruokaa vaan hallita ruokatulostimen ohjaus ja ohjelmointi. Annokset suunnitellaan mallinnusohjelmalla.
Oppimistulokset ovat romahtaneet niin radikaalisti ettei tälle suunnitelmalle ole enää minkäänlaista realistista pohjaa olemassa. Jos peruskoulusta tuutataan ulos porukkaa, joka ei osaa lukea eikä laskea niin aika heikolta näyttää yliopiston suhteen. Vai siirrytäänkö tulevaisuudessa täysin suullisiin tentteihin ja kokeisiin. Tenttikirjatkin vain äänikirjoina. Miten käy kandidaatin ja maisterin kirjallisille opinnäytteille? Tai amk:n opinnäytteille?
Vierailija kirjoitti:
Oppimistulokset ovat romahtaneet niin radikaalisti ettei tälle suunnitelmalle ole enää minkäänlaista realistista pohjaa olemassa. Jos peruskoulusta tuutataan ulos porukkaa, joka ei osaa lukea eikä laskea niin aika heikolta näyttää yliopiston suhteen. Vai siirrytäänkö tulevaisuudessa täysin suullisiin tentteihin ja kokeisiin. Tenttikirjatkin vain äänikirjoina. Miten käy kandidaatin ja maisterin kirjallisille opinnäytteille? Tai amk:n opinnäytteille?
Niistä tulee menetelmänäytteitä, eikä kirjoitusnäytteitä. Tekoäly hoitaa tekstin tuottamisen jos tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole mitään järkeä.
Jos suurimmalle osalle halutaan korkeakoulututkinto, niin koko korkeakoulututkinto kokee inflaation.Lisäksi sen korkeakoulututkinnon pitäisi alkaa näkyä sitten palkoissa. Nythän joku amisputkari tienaa helposti enemmän kuin maisteri. Miksi kukaan menisi korkeakouluun vain tutkinnon takia, jos omalla alalla jo tienaa kivasti?
Pikemminkin mielestäni pitäisi alkaa karsia korkeakoulua. Siis tiputtaa useampi ala toisen asteen koulutukseksi. Tai sitten esim vuoden mittaiseksi jatkokoulutukseksi.
Koska se korkeakoulututkinto ei tuo oikeastaan mitään lisää siihen amis-tutkintoon. Ei edes sitä palkkaa.Näin saataisiin porukkaa nopeammin työelämään.
Tämä liittyy siihen, että duunaritöihin otetaan ulkomaalaisia työntekijöitä ja elovenat ja jussipaidat yritetään ohjata vihreämmälle oksalle. En tiedä onnistuuko.
Saksassa kai noin on, miten ne sen tekevät? Ehkä se älykkyys sittenkin on asia jota voi treenata vaikka muuta väitetään.
Tutkintojen ja tutkinnon suorittaneiden taso tulee laskemaan, jos lähdetään tuolle linjalla. Korkeakoulutusta ei pitäisi lisätä. Mitä järkeä siinä on, että ollaan entistä pidempään oppilaitoksissa ja sitten valmistutaan heikolla osaamisella tai arvosanoilla. Mitään kovin tasokkaita osaajia nämä korkeakoulut eivät tulisi tuottamaan, jos tavoitteena on, että 60 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Oppimistulokset ovat romahtaneet niin radikaalisti ettei tälle suunnitelmalle ole enää minkäänlaista realistista pohjaa olemassa. Jos peruskoulusta tuutataan ulos porukkaa, joka ei osaa lukea eikä laskea niin aika heikolta näyttää yliopiston suhteen. Vai siirrytäänkö tulevaisuudessa täysin suullisiin tentteihin ja kokeisiin. Tenttikirjatkin vain äänikirjoina. Miten käy kandidaatin ja maisterin kirjallisille opinnäytteille? Tai amk:n opinnäytteille?
No mutta tekoälyhän kirjoittaa ne opinnäytetyöt uuden mallin korkeakoulutetulle. Ei tarvitse osata lukea, kirjoittaa tai ajatella itse.
Vierailija kirjoitti:
Tarvimme osaavia käytännöllisten alojen työntekijöitä. Nyt meillä ei esimerkiksi ole kodinhoitajia olemassakaan enää, vaikka huutava tarve olisi.
Vaikka vanhempi olisi keuhkokuumeessa ja toinen työmatkalla ja pienet lapset, niin kotikunnasta saa korkeintaan jonkun p.tärkeän sosionomin istumaan ja arvioimaan sohvan nurkkaan, vaikka joka paikka huutaa tekijää.
On nimikkeellä perhetyöntekijä, mutta ei tee perheessä työtä. Kuka tarvitsee hädän hetkellä jonkun tyypin esim. arvioimaan vuorovaikutusta?
Kuitenkaan ei ole psykoterapeutti eikä edes psykologi, eli ne hänen arvionsa ovat nekin yhtä tyhjän kanssa. Täyttä maallikkomutua.
Tarvitsemme ihmisiä alalle kuin alalle, jotka oikeasti tarttuvat tekemättömään työhön. Korkeakoulutus kuulostaa terminä huvittavalta, kun sillä on yritetty tehdä näistä entisistä opistoista hienomman kuuloisia.
Jokainen joka on käynyt yliopiston ja kuuntelee näiden korkeakoulutettujen puheita opintojen sisällöistä ja opintoviikoista/-pisteistä saati lukee niitä lapsellisia lopputöitä, tietää että näiden vaatimukset keskenään ovat ihan toiselta planeetalta.
Koulutus voidaan toki nimetä vaikka superhyperkorkeakoulutukseksi, mutta ne ihan samat keskinkertaiset tyypit niistä opistokoulutuksista tulevat ulos.
Tärkeintä olisi että näille opetettaisi ihan ne käytännön taidot, joita tarvitaan. Kun suurin osa ihmisistä ei ole kuitenkaan kovin älykkäitä.
Pahin lopputulos on tämä nykymalli, että koulutetaan paljon mukamas asiantuntijoita, jotka eivät sitä ole (ei ole rahkeita) ja lisäksi ovat kädettömiä.
Mekin saatiin tuollaista niinsanottua apua, kun olin tosi poikki toisen synnytyksen jälkeisen masennuksen takia. Ainoa vaan että heillä oli ohje etteivät tee kotitöitä. Istuivat juomassa kahvia ja kommentoivat arvostelevaan sävyyn että enkö kuivaa kattilan pohjaa ennenkuin siirrän sen tiskikoneesta kattilakaapin (ritilä)hyllylle. Ei jäänyt kuin paha mieli, jos haluan kritisointia kun olen uuvuksissa voin pyytää äitini meille haukkumaan minua, hän saattaa arvostelun lisäksi innostua vaikka imuroimaankin, näiltä oli käytännön kotityöt kielletty.
Muistuttaisin, että AMK-tutkinnot luetaan korkeakoulututkinnoiksi eli sisältyvät tähän 60 % korkeakoulutavoitteeseen. Korkeakoulutetuiksi luetaan siis sairaanhoitajat, fysioterapeutit ja muut entiset opistoasteen hoitoalan tutkinnot sekä monenkirjavat tradenomit, perusinsinöörit, sirkustaiteilijat ym. Osa keskustelijoista tuntuu luulevan, että tavoitellaan tilannetta, jossa 60 % on maistereita yliopistoista.
Ei mikään ongelma. Ammattisurkea (AMK) vastaa nykyisin entisen ammattikoulun huonoimpien linjojen tasovaatimuksia. Lasketaan tasovaatimusta edelleen. Mikäli oppii lukemaan, saa heti korkeakoulututkinnon. Mikäli osaa kirjoittaa, saa maisterin paperit.
Vierailija kirjoitti:
Tutkintojen ja tutkinnon suorittaneiden taso tulee laskemaan, jos lähdetään tuolle linjalla. Korkeakoulutusta ei pitäisi lisätä. Mitä järkeä siinä on, että ollaan entistä pidempään oppilaitoksissa ja sitten valmistutaan heikolla osaamisella tai arvosanoilla. Mitään kovin tasokkaita osaajia nämä korkeakoulut eivät tulisi tuottamaan, jos tavoitteena on, että 60 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.
Onko se taso sitten laskenut vaikkapa isovanhempien aikaan verrattuna?
Vierailija kirjoitti:
Muistuttaisin, että AMK-tutkinnot luetaan korkeakoulututkinnoiksi eli sisältyvät tähän 60 % korkeakoulutavoitteeseen. Korkeakoulutetuiksi luetaan siis sairaanhoitajat, fysioterapeutit ja muut entiset opistoasteen hoitoalan tutkinnot sekä monenkirjavat tradenomit, perusinsinöörit, sirkustaiteilijat ym. Osa keskustelijoista tuntuu luulevan, että tavoitellaan tilannetta, jossa 60 % on maistereita yliopistoista.
Eli tavoitteeseen päästään hienosti, kun siirretään koulutuksia amiksesta ammattikorkeaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimistulokset ovat romahtaneet niin radikaalisti ettei tälle suunnitelmalle ole enää minkäänlaista realistista pohjaa olemassa. Jos peruskoulusta tuutataan ulos porukkaa, joka ei osaa lukea eikä laskea niin aika heikolta näyttää yliopiston suhteen. Vai siirrytäänkö tulevaisuudessa täysin suullisiin tentteihin ja kokeisiin. Tenttikirjatkin vain äänikirjoina. Miten käy kandidaatin ja maisterin kirjallisille opinnäytteille? Tai amk:n opinnäytteille?
No mutta tekoälyhän kirjoittaa ne opinnäytetyöt uuden mallin korkeakoulutetulle. Ei tarvitse osata lukea, kirjoittaa tai ajatella itse.
Mihin enää tarvitaan koulutettuja ihmisiä (ja korkeakouluja ylipäätään), jos AI hoitaa jatkossa aivan kaiken ajattelemisesta ja opinnäytteistä lähtien. Mitä virkaa "huijaamalla" valmistuneista maistereista on työpaikoilla, jos he eivät osaa periaatteessa itse mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimistulokset ovat romahtaneet niin radikaalisti ettei tälle suunnitelmalle ole enää minkäänlaista realistista pohjaa olemassa. Jos peruskoulusta tuutataan ulos porukkaa, joka ei osaa lukea eikä laskea niin aika heikolta näyttää yliopiston suhteen. Vai siirrytäänkö tulevaisuudessa täysin suullisiin tentteihin ja kokeisiin. Tenttikirjatkin vain äänikirjoina. Miten käy kandidaatin ja maisterin kirjallisille opinnäytteille? Tai amk:n opinnäytteille?
No mutta tekoälyhän kirjoittaa ne opinnäytetyöt uuden mallin korkeakoulutetulle. Ei tarvitse osata lukea, kirjoittaa tai ajatella itse.
Mihin enää tarvitaan koulutettuja ihmisiä (ja korkeakouluja ylipäätään), jos AI hoitaa jatkossa aivan kaiken ajattelemisesta ja opinnäytteistä lähtien. Mitä virkaa "huijaamalla" valmistuneista maistereista on työpaikoilla, jos he eivät osaa periaatteessa itse mitään?
Mitä virkaa on maistereista jotka ei osaa hakea kirjan sijaintia lokerokaapin pahvikortistosta ja noutaa sitä hyllystä? Istuvat vaan tietokoneella kämpässään ja kone tekee vielä viittausmerkinnätkin...
Vierailija kirjoitti:
Taas halutaan väen väkisellä ajaa läpi asia miettimättä onko Suomessa edes tarvetta 60% korkeakoulutuille Ammattitutkinnon suorittaneita ja duunareita tarvitaan jatkossakin ihan yhtä lailla. Vai onko nämä työt jatkossa tarkoitus teettää ulkomaisella halpatyövoimalla?
Hyvin harvalla raksalla kuulee enää suomen kieltä. Samoin moni siivooja on ulkomaalainen. Mansikat ja muut marjat poimitaan talteen ulkkarityövoimalla. Lähihoitajia tuodaan myös ulkomailta. Jne. Jne.
Halutaan siis kahden kerroksen väkeä meillekin ison maailman tyyliin.
Mua jotenkin hämmentää nykytilanne, että yli 50 prosentilla ihmisistä ei ole edes amk-tutkintoa. Omassa tuttavapiirissä amk on aina ollut paikka, johon menee ne vähemmän fiksut, joilla ei ole motivaatiota opiskella intensiivisesti.