Korkeakoulututkinto 60%:lle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olin joku aika sitten vajaa 3 vuotta töissä eräällä ammattikorkeakoululla. En ollut opetustehtävissä. Opiskelijoiden tason lasku on jotain aivan tolkutonta. Eräät eivät osanneet käyttää monitoimitulostinta. Mitäpä tekivät? Päättivät alkaa potkia sitä. Opiskelijoiden kanssa sai jatkuvasti kinata tietoturva- ja tietosuoja-asioista. Kirjaimellisesti sai rautalangasta vääntää, että miksi joku asia oli niin, kuin se oli. Välillä osalta tuli päin naamaa valitusta siitä, että kuinka täällä it-asiat on tehty vaikeiksi, ja te suunnilleen pilaatte meidän elämän. Kiitin valittajaa, lupasin viedä asian eteenpäin. Niin veinkin, koko it-porukka naureskeli, kun valitukste muuttuivat aina vaan hölmömmiksi. Ainakin tämä kyseinen AMK muistutti aikuisten lastentarhaa.

Samaa olen kuullut, että esim. oppimisalustat verkossa ovat liian vaikeita käyttää. Ja siis ihan naurettavaa,

Ei nuo oppimisalustat mitään kaikkein selkeimpiä ole. Kyseinen paikka käytti jotain muokattua versiota Moodlesta. Opiskelijoiden näkymät olivat selkeitä, mutta ylläpito oli tehty sekavaksi. Monella opiskelijalla oli todella isoja ongelmia ihan perustietotekniikan hallinnassa. Käytti sitten Windows- tai Mac- konetta, niin ihan näiden peruskäyttö oli hukassa. Koulu tarjosi opiskeluiden ajaksi ilmaiseksi käyttöön Office365- paketin. Suurin osa ei osannut asentaa tätä, vaikka asennuksesta oli tehty videoitu ohje. Monesti oli vaan helpompi sanoa, että anna kone mulle, niin asennan sen. Käytännössä kaikki aloittavat opiskelijat olisi pitänyt laittaa jollekin tietotekniikan peruskurssille, sen verran hukassa olivat.

Vierailija kirjoitti:

Tarvimme osaavia käytännöllisten alojen työntekijöitä. Nyt meillä ei esimerkiksi ole kodinhoitajia olemassakaan enää, vaikka huutava tarve olisi.

Vaikka vanhempi olisi keuhkokuumeessa ja toinen työmatkalla ja pienet lapset, niin kotikunnasta saa korkeintaan jonkun p.tärkeän sosionomin istumaan ja arvioimaan sohvan nurkkaan, vaikka joka paikka huutaa tekijää.

On nimikkeellä perhetyöntekijä, mutta ei tee perheessä työtä. Kuka tarvitsee hädän hetkellä jonkun tyypin esim. arvioimaan vuorovaikutusta?

Kuitenkaan ei ole psykoterapeutti eikä edes psykologi, eli ne hänen arvionsa ovat nekin yhtä tyhjän kanssa. Täyttä maallikkomutua.

Tarvitsemme ihmisiä alalle kuin alalle, jotka oikeasti tarttuvat tekemättömään työhön. Korkeakoulutus kuulostaa terminä huvittavalta, kun sillä on yritetty tehdä näistä entisistä opistoista hienomman kuuloisia.

Jokainen joka on käynyt yliopiston ja kuuntelee näiden korkeakoulute

Ei kyse ole siitä, ettei nykyään olisi ihmisiä, jotka osaisivat tehdä kodinhoitajan töitä, vaan siitä ettei kunnilla ole rahaa tarjota heidän palveluitaan ilmaiseksi tai edes alle markkinahintojen. Yksityiseltä puolelta varmasti löytyy osaamista, mutta luonnollisesti osaava työntekijä yleensä tekee mieluummin säännöllistä työtä kuin säntää tunnin tai parin varoitusajalla sairastavan lapsiperheen avuksi.

Lainaus ei toimi, mutta kuulostaa älylliseltä vammalta.

Vierailija kirjoitti:

Tutkintojen ja tutkinnon suorittaneiden taso tulee laskemaan, jos lähdetään tuolle linjalla. Korkeakoulutusta ei pitäisi lisätä. Mitä järkeä siinä on, että ollaan entistä pidempään oppilaitoksissa ja sitten valmistutaan heikolla osaamisella tai arvosanoilla. Mitään kovin tasokkaita osaajia nämä korkeakoulut eivät tulisi tuottamaan, jos tavoitteena on, että 60 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.

No sitä korkeakoulututkintoa on lisätty tällä amk-tutkinnolla. 

Sitä ei kuitenkaan pidä sotkea oikeaan ylempään korkeakoulututkintoon. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko katsoa mikä on tilanne nyt Suomessa:

Koululaitos on katastrofin partaalla, opiskelu on mahdotonta luokissa missä on häiriköiviä oppilaita ja jengejä... ja kiusaaminen on arkipäivää

Niin nyt kysymys on että miten ylipäänsä enää edes sellainen lapsi joka haluaisi pystyy oppimaan edes perusasioita enää koulussa?

Mulla on kolme lasta peruskoulussa, ja minun mielestäni he oppivat ihan hyvin. En oikein tunnista kuvaustasi. Toki varmaan eroja kaupunkien ja koulujen välillä on.

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä ole mitään järkeä.
Jos suurimmalle osalle halutaan korkeakoulututkinto, niin koko korkeakoulututkinto kokee inflaation.

Lisäksi sen korkeakoulututkinnon pitäisi alkaa näkyä sitten palkoissa. Nythän joku amisputkari tienaa helposti enemmän kuin maisteri. Miksi kukaan menisi korkeakouluun vain tutkinnon takia, jos omalla alalla jo tienaa kivasti?

Pikemminkin mielestäni pitäisi alkaa karsia korkeakoulua. Siis tiputtaa useampi ala toisen asteen koulutukseksi. Tai sitten esim vuoden mittaiseksi jatkokoulutukseksi.
Koska se korkeakoulututkinto ei tuo oikeastaan mitään lisää siihen amis-tutkintoon. Ei edes sitä palkkaa.

Näin saataisiin porukkaa nopeammin työelämään.

Mä olen käynyt yliopiston. Putkari saattaa yrittäjänä tienata enemmän kuin minä, mutta taatusti hänen työnsä ei ole yhtä kivaa ja vaihtelevaa kuin mulla. Kai sillekin pitää laskea jokin arvo, että aamulla menee iloisena töihin.

Vierailija kirjoitti:

Mua jotenkin hämmentää nykytilanne, että yli 50 prosentilla ihmisistä ei ole edes amk-tutkintoa. Omassa tuttavapiirissä amk on aina ollut paikka, johon menee ne vähemmän fiksut, joilla ei ole motivaatiota opiskella intensiivisesti.

Tämä. Kyllä meidän peruskoululuokaltamme varmasti 95% meni yliopistoon. Lukio nyt oli itsestäänselvyys, muusta ei edes puhuttu.

Vierailija kirjoitti:

Albert Einstein valmistui aikanaan polyteknisesta oppilaitoksesta pääaineena matematiikka ja fysiikka. Kyseessä oli siis ammattikorkeakoulu.

Entisaikaan puhuttiin Suomessakin polista, ja se tarkoitti teknistä korkeakoulua.

Mielestäni Suomen tulisi panostaa myös siihen, että korkeakoulutus luo paikkoja oikeille aloille, ei vaan ainoastaan korkeakoulutusta korkeakoulutuksen vuoksi. 

Maasta tuntuu puuttuvan näkemys teollisesta politiikasta, eli mihin koulutusta pitäisi panostaa. Kiinahan on yhtenä esimerkkinä liikkumassa bulkkityövoiman maasta korkean jalostusasteen maaksi juuri korkeakoulutuksen määrän nousun takia (tällä hetkellä noin 45% vuosiluokasta, 12,7 miljoonaa korkeakoulun opiskelijaa per vuosi). Siellä on selkeä näkemys 5-vuoden suunnitelmien ansiosta mihin aloihin laitetaan poikkeuksellisen paljon voimavaroja (energia, tekoäly, robotiikka, automaatio, jne).

Myös uudelleenkouluttautuminen tulisi tehdä helpoksi, eli kun yhden alan työpaikat häviävät, uudelleenkouluttautuminen korkeakouluissa tulisi tehdä mahdollisimman joustavaksi.