Lue keskustelun säännöt.
Olen miettinyt ex-mieheni pahoija tekosia mulle:
08.07.2010 |
Ainat kaksi mistä jäi kiinni oli se kun eräs nainen ilmoittautui ylpeänä odottavansa lasta miehellni ja toinen, kun mies kerran pani parasta ystävääni, olivat molemmat alasti pällekkäin, mutta mitään ei kuulemma ehtinyt vielä tapahtua kun tulin paikalle, heh hee...
No...kerran mies esim. häipyi mökiltä yhtäkkiä kaupunkiin mukamas työasioiden takia, tosi usein iltaisin oli myöhään mukamas valmistautumassa seuraavaan työpäivään ja pakkaamassa reissuvehkeitä, kerran sanoi, että menee tekemään minulle hienoista ikkunanpokista toivomaani peiliä, jota en koskaan saanut, kerran miehen veljen vaimo kysyi, olenko sinisilmäinen ja uskon kaikkea, mitä hän minulle syöttää...
Nyt jälkikäteen tajuan, että olen ollut aivan uskomattoman tyhmä!
Erosta on jo aikaa vuosia, minä jätin...Tämä exä kuitenkin nyt asunnottomana ja ilman naista joskus aina soittelee ja itkeekin, kuinka haluaisi kaiken ennalleen...
No..mä soitin sille äsken ja sanoin, että tunnustaa minulle kaiken, niin voidaan harkitakin joskus....exän vastaus, vittuiletko mulle??
Jo meni luuri kiinni..Tosin hän sanoi sitä ennen, että koska vittuilen hänelle, hän katkaisee puhelun heti!
Mielipiteitä?
Ja minä olen siis päässyt hänestä kauan sitten eroon, mutta aina tahtoisin tietää sen totuuden, mitä en tule koskaan kuulemaan. Miten luovutan, miten tajuan ,että sitä ei tule koskaaan.
Ei ole yhteisiä ystäviä, koska mun piti olla aina kotona lapsia hoitamassa.
Kommentit (4)
Minä lähdin vain siksi,että löysin ymmärtäjän ja ihastuin häneen hetkeksi, mutta nyt olen yksin ja hyvä niin.
Ehkäpä kaikilta ei saa ikinä vastauksia, varsinkaan noilta, jotka eivät edes pysty omaa elämäänsä hallitsemaan, kun heidät jätetään?
Ehkä olemme olleetkin heille vain seksiä antavia äidinkorvikkeita?
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostakin syystä sinä olet vielä hänessä kiinni.
Totuutta se mies ei tule sinulle ikinä kertomaan. Eikä hän ole muuttunut miksikään. Tiesitkö, että mennyt käyttäytyminen ja teot kertovat tulevasta käyttäytymisestä.
Lapset vaan jo aika isoja ja toivovat, että jospa se iskä vielä joskus tulis järkiinsä jne..
Mutta ehkäpä minun pitääkin vaan olla onnellinen ilman heidän isäänsä, jottei heidän pitä luulla, että kaipaisin sitä, joka osaltaan heidän elämänsäkin pilasi.
ap.
Minäkin kaipaan. En osaa lähteä, jos on olemassa pienikin mahdollisuus että olen erehtynyt.
Tunnen olevani vastuussa miehestä, en voi jättää häntä ellei joku todista minulle että mies on oikeasti paska.
Alusta asti olen oppinut että olen miehen elämän onni ja valo. Olen täydellinen eikä hän kestäisi jos menettäisi minut. Aluksi epäsuoraan, sitten suoraan mies on takonut päähäni että tappaa itsensä jos jätän hänet. Naiivina tyttösenä kuvittelin rakstavani sen onneliseksi ja terveeksi. Olen rakastanut ja ymmärtänyt, auttanut kuiville alkoholista, kuunnellut pilkat ja karjumiset ja kohtuuttomat epäilyt isyydestään... Nyt alan olla niin väsynyt ymmärtämään että pelkään jo itseänikin..
Olen liian kiltti tyttö, tosin vähitellen varmaan tunteeton ja kova kuin kivi.. Olisiko sinussa ollut samaa vikaa, olit liian kiltti?
Sinä osasit jo lähteä, ole onnellinen siitä äläkä kuuntele miestäsi.