Kasvatusalan ammattilainen vastailee kysymyksiisi, jos vain osaa ;)..

lapsen tulisi päiväkodissa oppia?

tällä hetkellä kotona lasten kanssa. Opettaja, koulutussuunnittelija, tutkija. Siinä työt, joita olen tehnyt :).



ap

Leikin pitäisi olla lapsesta mukavaa. Sen varjolla lapsi oppii monia kehitykseen tarvittavia taitoja: motoriikkaa, sosiaalisia taitoja (kaverisuhteet, yhteiskunnassa vallitsevat normit, moraali jne.), loogista päättelykykyä jne.



ap

Nykyvanhemmathan sortuvat usein tähän, että niitä lempileluja on laatikkotolkulla, vaatteet on juuri sitä mitä lapsi tahtoo jne. Kun pyytää uutta lelua, myös saa sen.



Lähinnä siis materialistisesti ajatellen. Mitä tapahtuu lapsille jotka saavat kaiken (ja vähän päälle) mitä tajuavat pyytää? Mistä näkee että lapsi on saanut kaiken ja vielä ylimääräistäkin?

tällä hetkellä kotona lasten kanssa. Opettaja, koulutussuunnittelija, tutkija. Siinä työt, joita olen tehnyt :).

ap

Eli c-suunnitelmasta?

Leikin pitäisi olla lapsesta mukavaa. Sen varjolla lapsi oppii monia kehitykseen tarvittavia taitoja: motoriikkaa, sosiaalisia taitoja (kaverisuhteet, yhteiskunnassa vallitsevat normit, moraali jne.), loogista päättelykykyä jne.

ap

siis keskeisintä (niiden kehittyminen) vai mikä?

ehdottomasti tärkeimmät, mitä hän siellä voi oppia, on sosiaaliset taidot! Mielestäni useat päiväkodit ovat vieneet suuntaansa liian koulumaiseksi. On tarkat kellonajat eri toiminnoille, lasten pitää nukkua/levähtää tietyn ajan, on opetustuokioita, jatkuvasti harjoitellaan erilaisiin tilaisuuksiin esityksiä.. Ja kyse on pienen pienistä lapsista! Mielestäni lapsi tarvitsee ennen kaikkea rakkautta, välittämistä ja aitoa aikuisen läsnäoloa. Tämä on puute useissa päiväkodeissa, jossa aikuiset suhtautuvat lapsiin työnä. Siksi pidän kotia parempana ympäristönä lapselle!



Ja olen tämän oppinut oman kokemusteni kautta..



ap



ap

T. lähäri

näkee, kuinka perheessä jotain perheen lapsista suositaan ihan räikeästi. Voiko syrjitty lapsi kehittyä normaalisti ja saada silti hyvän itsetunnon?

joka tuskin uskaltaa nimensä sanoa, ajatteletko että kotioloissa on jotain vikaa? Oletko huomannut jotain yhteistä nimittäjää tosi ujojen vanhemmissa?

helppoa. Hän ei opi selviytymään myöhemmin tulevista vastoinkäymisistä, kun niihin ei enää lelun saaminen autakaan (aikuisena). Hän ei osaa olla kiitollinen. Vielä pyyntö pyynnön päälle -> pitää kaikkea itsestään selvänä. Usein tällaisilla lapsilla on huonompi mielikuvitus, koska he eivät ole joutuneet ponnistelemaan leikkiensä eteen. He ovat usein tylsistyneitä. Kakaroita, jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä ja usein aikuisia, joiden elämässä on suuria ongelmia.



Näin raa'asti yleistettynä ;).. Nopeasti kirjoitan, joten kirjoitusvirheitä ja ei niin täydellisiä vastauksia :)



ap

sukulaislapsista, naapurin lapsista, tuntemattomista lapsista kaupassa) heidän ongelmansa ja niiden syyt? Analysoitko lapsia ja heidän mahdollisia perheolojaan jne? Jakeletko vinkkejä?

pidän 2 vkoa vapaata. Meillä on myös 2 vähän vanhempaa lasta, jotka ovat aikanaan aloittaneet tarhan 3 ja 4,5vuotiaina, jota pidän ok ikänä aloittaa. Olosuhteiden pakosta laitan nyt vaippaikäisen hoitoon. Voiko hän selvitä tästä ongelmitta? Ja kysyn tätä tosissani, koska pääsääntöisesti henkkoht tykkään, että alle 3v paikka on kotona, jos mahdollista.



Toinen kysymys, kohtelen keskimmäistä lastani "huonommin" kuin vanhinta ja pienintä. Tiedostan ongelman (kuten huomaat), mutta en oikein tiedä miksi teen näin ja asia vaivaa minua hirveästi. Yritän koko ajan muuttua, mutta huomaan olevani ankarampi hänelle ja sallin vähemmän huonoa käytöstä kuin muilta. Tämä kuulostaa tietysti hirveältä, mutta mitä tähän sanoisit? Onko ilmiö tuttu, mitään vinkkiä, miten autan itseni tästä ulos?

Jos lapsen sosiaalset taidot ovat hyvät, ennustaa se tulevaisuudessa pärjäämistä. Hänellä on kavereita (yksi erittäin tärkeä asia), hänen on helppo sopeutua yhteiskuntaan, hänestä pidetään jne.



Tieodllisia taitoja voi opetella sitten koulussa.



ap

aikansa lähes kokonaan aikuisten seurassa?

hyvän itsetunnon, mutta ne hänen pitää hommata muualta, jos kotoa sitä ei saa. Tämä on huomattavasti vaikeampaa ja monesti syrjiminen jättää paksut arvet, heikon itsetunnon ja joskus myös epävarmuuden vanhempana toimimiseen.



Jos lapsella on ympärillään muita häneen kiintyneitä ja hänestä välittäviä ihmisiä, auttaa se itsetunnon kehittymisessä (kaverit, isovanhemmat, kummit, kavereiden vanhemmat). Myös se, että lapsi nuoruudessaan osaa tulkita tilannettaan ja sitä, että häntä on kohdeltu kaltoin ilman hänen omaa syytänsä, auttaa eteen päin.



ap

Sitten on tietenkin sosiaalinen jännittäminen, joka on ujoutta syvempi asia. En missään nimessä ajattele, että kotioloissa olisi jotakin vikaa!! Silloin tällöin ujon lapsen jompi kumpi vanhempi on myös ujohko :).



ap

on sinun mielestäsi hyvä ikä päivähoidon aloittamiseen?

En missään nimessä jakele vinkkejä. En analysoi lapsia tai heidän perheolojaan. Mutta kyllähän jokainen huomaa, jos lapsi on lellitty, saa kaiken periksi, johdonmukaisuus kasvatuksessa puuttuu, häntä ei arvosteta tms.



ap